University of Helsinki
Päätoimittajien ja paikallisen yleisön näkemyksiä koronauutisoinnista ja -viestinnästä esittelevä Koronapandemia, kriisitieto ja media -tutkimusraportti on julkaistu 12. joulukuuta. Pääset lukemaan pdf-tiedostona olevan raportin tästä linkistä.
Koronapandemia, kriisitieto ja media. Päätoimittajien ja paikallisen yleisön näkemksiä koronauutisoinnista ja -viestinnästä
Koronapandemian aikaan kävi ilmi, miten monimutkaista sekä tiedontuotanto että tiedon leviäminen ovat ja miten ne kriisitilanteessa vaikuttavat ihmisten epävarmuuteen ja asiantuntijatiedon haastamiseen. Ammattimaisen uutismedian rinnalla tietoa pandemiasta ja sen ehkäisemisestä ovat tarjonneet lukuisat muut viralliset ja epäviralliset lähteet. Tuoreessa raportissamme kokoamme kyselytutkimuksissa saatua tietoa ja ymmärrystä tiedonvälittäjien rooleista koronapandemian aikana sekä myös tavoista, joilla kansalaiset ovat hankkineet ja arvioineet kriisitietoa ja tiedonvälittäjien roolia. Raportissa esittelemme suomalaisen uutismedian päätoimittajille sekä Oulun seutukunnan yleisölle suunnattujen kyselytutkimusten tuloksia.
Kyselyidemme perusteella päätoimittajien ja yleisön näkemykset koronauutisoinnista ja -tiedonvälityksestä ovat pitkälti samansuuntaiset. Vastauksista kävi ilmi, että journalistiseen mediaan luotetaan ja median nähdään täyttävän sille kuuluvia tehtäviä. Päätoimittajat arvioivat painetun uutismedian merkityksen kuitenkin suuremmaksi sekä yleisellä että paikallisella tasolla kuin Oulun seutukunnan yhteisö. Luottamuksesta huolimatta suurta yleisöä huolettivat esimerkiksi valeuutiset. Yleisökyselyn perusteella ihmisillä on myös kriittisiä näkemyksiä koronauutisoinnista. Erilaisten ryhmien vastaukset erosivat suuresti esimerkiksi siitä, kuinka hyvin ihmiset katsoivat tulleensa informoiduiksi ja miten tiedotusvälineiden nähtiin suoriutuivan tehtävistään.
Raportti on tehty osana tutkimusta, joka käsittelee koronapandemiaa ja kriisitiedon ekosysteemiä. Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö, ja sen toteuttavat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot. Tutkimushankkeessa tapaustutkimuksen kohteena on Oulun seutukunta, joka on 250 000 asukkaan pohjoisen Suomen suurin kaupunkikeskus (2020).
