Kuukausi: maaliskuu 2019

Kuvapankki

1. Opetuskerralla piirtimien käyttöä laajoissa, vapaissa kaarissa. Myös selkä paperiin päin ja silmät kiinni!
Teimme vielä rintaneulat piirroksemme pohjalta.
Tämä kuppi on piirretty mallista – katsomatta paperiin!
Pintoja tutkimassa. Värittämällä erilaisten pintojen rakenteet esiin: kaiutin, pahvilaatikko, taulusieni, patteri… Taustalla seuraavan työn , ”elävän kissan piirrustus” luonnoksia.
Grafiikan merkinnät Tpl’a 1/3ja teoksen nimi, tekijän nimikirjoitus ja vuosi.
Oikean puoleinen on Monotypia; vain kerran painettava kuva. Aiheena kohtaaminen kissan kanssa. Vasemmanpuoleinen on tehty solumuovipainannalla.
Kissa, joka oli mallina.
Press Print solumuovipainantaa, värien vaihtelua.
Luonnos kissan rakastamien laturien (kannelliseksi) säilytysastiaksi.
Savea tunnustellaan, sitä voi muovailla, pyörittää, liittää osia, kovertaa peukalot keskellä savipalaa. Saven pintaan voi muotoilla eläinmäisen muodon.

Kiasman esitteestä otettu kuva näyttelystä ”meno-paluu”
Aistihavaintotehtävä
Kiasmassa ”värikylvyssä” silmät kiinni. Kuva on otettu hämärässä, hiukan sumea sekin. Joulua ennen teimme vielä liikuntaan integroivan tehtävän, joka on PDF-muodossa, eikä sitä pysty liittämään blogiin.
Ryhmätyönä tehdä kolme erilaista violettiä. Ei ollut kovin helppoa, helposti tuli rusehtavaa.
Väriympyrä.
Ryhmämme harjoitus vesivärimaalaustekniikoista.
Kuulamaalaus. Pyörivä kuula levittää värin kun alustaa kallistellaan. Maali saisi olla aika paksua että se tarttuu kuulaan hyvin.
Kuvassa tutkitaan muotoja ja viivoja.
Lopullinen versio Soldan Brofeldtin (1898) teoksesta Pojat luodolla.
Helposti toteutettava näyttävä tekniikka havainnointipäiväkodista. Lapsi laittoi maalauksen päälle muovikalvon, josta tuli kuivuessa maalaukseen marmorimainen pinta.
Opintokäynti Educa-messuilla. Messukeskus oli täynnä väkeä.
Älyvaatteisiin on tällaisia vempaimia, joihin voi ohjelmoida erilaisia toimintoja ja ommella koristamaan vaatteita.
Teimme kestävästä kehityksestä animaation.
Pidimme ryhmätuokion Scratch-jr -ohjelmoinnista. Kuvassa on Scratchin selainversio, jossa on samantapainen toimintamekanismi kuin Jr:ssä.
Teimme pienen elokuvan Mediaa kaikkialla- osuudessa. Aluksi osa ryhmästä rakensi lavasteet.
Tarinaryhmä kirjoitti tarinan ja hahmoryhmä muotoili siihen sopivat hahmot.
Tarina kuvattiin Ipadilla. Äänet tehtiin jälkikäteen.
Viimeinen ryhmäkerta, jolle en päässyt. Tein Blogiin oman artikkelin nimeltä ”ympäristö, rakennukset ja muotoilu” korvaavana tehtävänä.

Ympäristö, rakennukset ja muotoilu-soveltava ryhmäkerta

En päässyt paikalle ryhmäkerralle Helsingin kaupunginmuseoon, jonne osa ryhmästämme oli suunnitellut erinomaisia toimintatuokioita. Sain korvaavaksi lisätehtäväksi lukea tuokiosuunnitelmia Moodlessa ja kommentoida niitä aiheen pohjalta.

Ryhmien tehtävät jakautuivat Senaatintorille ja Kaupunginmuseon tiloihin. Senaatintorilla useampi ryhmä kierteli rakennuksia havainnoiden ja niistä kuvia ottaen. Kuvia saatettiin sitten käyttää oman kuvittamisen pohjana, tai niistä keskusteltiin. Arkkitehtuurikasvatuksen näkökulmasta nousee kysymyksiä, kuten ”Mikä merkitys rakennetun ympäristön laadulla on yhteiskunnan hyvinvoinnille?” Itseäni mietitytti kysymys, ”Mikä on vastuumme rakennetusta ympäristöstä ja kuinka oma toiminta vaikuttaa siihen?” (Suomen arkkitehtiliitto SAFAn sivulta) http://www.safa.fi/fin/safa/arkkitehtuurikasvatus/

Senaatintorilla saattoi myös valokuvasuunnistaa, jopa vanhojen arkistosta etsittyjen kuvien avulla ja koettaa löytää saman paikan nykyisessä asussaan. Suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustuttiin keskustellen vaikkapa siitä, mihin tarkoitukseen rakennus oli alunperin rakennettu ja mihin sitä nykyisin käytetään. Jos suomalainen kulttuuriperintö kiinnostaa, aiheesta löytyy lisää tietoa sivulta http://www.kulttuurinvuosikello.fi/

Löytyypä  samalta sivulta myös vieraiden kulttuurien juhlien kuvauksia ja uudempiakin juhlia, kuten kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Kaupunginmuseossakin tutkittiin arkkitehtuuria. Ohjelmassa oli muovailemalla, piirtämällä, seikkailemalla ja sokkona pareittain kulkemalla tapahtuvaa ympäristöön tutustumista. Hauska tehtävänanto, jossa lapset etsivät ja kuvaavat ryhmissä tableteilla tiettyä geometrista muotoa museon sisältä jäi mieleen matematiikkaan eriyttävänä havainnointitehtävänä. Suomen muotoilukasvatusseuran SUOMUn sivuilla https://muotoilukasvatus.info/  lapset tekevät romuista luovia koneita tulevaisuuden tarpeeseen, kuten merestä roskia poistavan sukellusveneen. Myös museossa oli romuaskartelua: tehtiin yhteinen aikakone, jossa oli tietty rytmisyys. Tämäkin matematiikan alueesta tuttu käsite.

Vielä lähemmäs kestävän tulevaisuuden teemoja (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen kestävyys) päästiin kiinnostavassa työpajassa, jossa opiskelijat rakensivat ryhmissä itse tekemistään (pienoismalli) unelmakodeista tulevaisuuden yhteisön. Työpajan paikaksi oli valittu 1940-luvun huone ja osallistujat viritettiin aiheeseen kysymällä, mitä he pitävät välttämättömänä hyvään elämään. Kun ajatellaan, mitä 40-luvulla pidettiin välttämättömänä ja mitä nyt, niin… olisin halunnut osallistua tähän työpajaan!

Muutamia hauskoja ideoita vielä: patsasleikki Aleksanterin patsaalla ja lasten kotien lempiyksityiskohtien yhdistäminen yhdeksi uudeksi kodin kuvaksi.

Itselleni uutena asiana tästä kokonaisuudesta oli ns. ympäristötaide. Ympäristötaiteen päämääränä on kiinnittää huomiota johonkin tiettyyn asiaan. Teos voi olla paikoillaan vain vähän aikaa. Raumalla oli toteutettu autioitumassa olevan talon puutarhan käyttöönotto koulujen väliaikaiseksi oppimisympäristöksi. Ensin yksi koulu sitoutui projektiin taiteilija Päivi Raivion kanssa, pihaa kunnostettiin ja sinne istutettiin kasveja. Unohtunut talo sai samalla näkyvyyttä ja sen tulevaisuus tuli ihmisille ajankohtaiseksi. Toinenkin koulu alkoi hyödyntää kunnostettua pihaa kuvaamataidon ja liikunnan tuntien oppimisympäristönä, jolloin projektista tuli todella yhteisöllinen. http://nurkantakana.fi/taidetta-salaisessa-puutarhassa-vinkit/