Viimeisen kurssikerran aika! Tehtävänä oli tällä kertaa etsiä itse kaikki aineisto ja valmistaa niistä kartta tai karttasarja. Edellisillä kurssikerroilla olimme saaneet melkein kaiken aineiston valmiiksi eteemme tarjoiltuna, joten nyt jouduimme itse tekemään kaiken likaisen työn. Ja eihän se ihan helppoa ollutkaan! Alun perin suunnitelmanani oli tehdä kartta Australiasta tai jostain sen osavaltiosta, mutta tämä tehtävä osoittautui liian haasteelliseksi. Aineistoa olisi kyllä ollut saatavilla melko runsaasti, välillä jopa vähän liikaakin. Liian suuret aineistokoot olivat yksi ongelma, jonka kanssa taistelin monta tuntia. Toinen ongelma oli aineiston saaminen oikeaan muotoon, jotta sen pystyi tuoda QGIS:siin.
Monta tuntia kului yrittäessä, ensin itsenäisesti ennen kurssikertaa ja lopulta kurssikerralla Artun avustuksella. Australian manner kuitenkin koitui kohtalokseni, sillä a) aikani ei yksinkertaisesti olisi riittänyt b) taitoni eivät olisi riittäneet ja c) kärsivällisyyteni oli loppunut jo aikapäiviä sitten. Opin tästä ainakin sen, että vaikka paikkatietoa olisi tarjolla, se ei ole aina sellaisessa muodossa, josta olisi helppoa tai edes järkevää lähteä tekemään karttaa. Päätinkin vaihtaa suunnitelmaani ja hyväksyä sen, että en tule tekemään loistokasta karttaa lempimaastani Australiasta. Päätin sen sijaan siirtyä tuttuun ja turvalliseen Suomeen.
Ennen lopullista päämäärääni ja valmista karttaa harhauduin hetkeksi jälleen polulta ja tein kartan, joka käsitteli Suomen kuntien kesämökkien ja “normaalien” asuinrakennusten suhdetta. Tämä kartta ei kuitenkaan päätynyt tänne, sillä en ollut karttaan tyytyväinen ja halusin yrittää vielä jotain muuta.
Aluksi lähdettiin liikkeelle Australiasta, mutta lopulta päädyin Ouluun. Oulun kaupungilla on paljon ilmaista paikkatietoaineistoa, jota päätin hyödyntää.
Valmis kartta ei ole täydellinen, sillä jostain syystä QGIS ei suostunut croppaamaan kunnanrajoja ja rantaviivaa. Vaikka molemmat aineistot olivat samassa koordinaatistossa, tuli jokaisen yrityksen jälkeen ilmoitus, että aineistot eivät ole samassa koordinaatistossa, minkä vuoksi toiminto ei toiminut. Lukuisten yristysten ja avustusten jälkeen toiminto ei siltikään toiminut, joten päätin tehdä kartan loppuun ilman croppaamista. Yksi terveysasemista myös näyttäisi olevan meressä, joten niiden sijainnit saattavat heittää hieman, ei kuitenkaan radikaalisti.
Kuvassa näkyy kaikki Oulun suuralueet, myös kuntaliitoksessa liittyneet Yli-Ii, Kiiminki, Yli-Kiiminki , Oulunsalo ha Haukipudas. Valkoisella värillä näkyvät Yli-Ii ja Yli-Kiiminki ovat pinta-alaltaan valtavia verrattuna alkuperäisen Oulun pinta-alaan, mutta asukasluvultaan ne jäävät molemmat reilusti alle 4000 asukkaan. Nämä alueet ovatkin alunperin maaseutumaisia kuntia, joissa väestönkasvu ei ole suurta. Näillä alueilla vetovoimatekijöitä ei ole kovinkaan paljon. ja varsinkin nuoret muuttavat muualle koulutusten ja töiden perässä.
Eniten ihmisiä asuu Oulun keskustassa, Kaijonharjussa, Kaakkurissa ja Haukiputaalla. Keskustan suuri väestömäärä ei ole yllättävä, sillä siellä asutus on tiheintä ja pääosin kerrostaloasumista. Keskustan alueella on myös todella paljon tarjontaa ja uusia asuinalueita. Kaijonharjun suuralueella sijaitsee isoja, lapsiperhevoittosia asuinalueita kuten Ritaharju. Kaijonharjun suuralueella sijaitsee myös Oulun yliopisto, jonka läheisyydessä asuu paljon opiskelijoita. Alueelle myös rakennetaan jatkuvasti, ja se kasvaa kovaa vauhtia. Kaakkuri on myös lapsiperhevoittoinen asuinalue, lähialueen keskus.
Punaiset pisteet kartalla kertovat terveysasemien sijainnista. Kuntaliitoksessa liitettyjen alueiden sisällä on kaikissa yksi terveysasema. Esimerkiksi Yli-Iissa ja Ylikiimingissä välimatkat terveysasemille saattavat olla pitkät, mutta vähäisen väestömäärän vuoksi toista ei olisi mahdollista ylläpitää.
Keskustan alueella ja läheisyydessä, missä asuu muutenkin suurin osa koko Oulun asukkaista, terveysasemia on huomattavasti enemmän ja lähekkäin toisiaan. Tämä onkin melko yksinkertaista- siellä missä on enemmän asukkaita ja palveluja, on myös enemmän tässä tapauksessa terveysasemia ja -palveluita saatavilla.
Viimeisen kurssikerran jälkeen fiilikset kurssista on hyvät! Tuntuu, että tästä sai hyvät lähtökohdat geoinformatiikkaan ja pääsi oikeasti tutustumaan ja opettelemaan uutta ohjelmaa. Jos ensimmäisellä kurssikerralla en tiennyt mistään mitää, nyt viimeisen kurssikerran jälkeen tunnen oppineeni edes jotain. Kivointa on ollut huomata oma kehittyminen ja varsinkin karttojen ulkonäön muokkaaminen ja paranteleminen. Lempikarttani koko kurssilta visuaalisessa mielessä on kurssikerran 5 putkiremonttikartta. Kaikki kurssin kartat eivät välttämättä ole visuaalisesti niin kivoja, mutta ainakin tuo yksi kartta on mielestäni täydellisesti onnistunut. Kurssista on siis jäänyt käteen paljon uutta tietoa, onnistumisia, monen monta gis-luokassa vietettyä tuntia, epäonnistumisia ja turhautumisia. Melkoista vuoristorataa siis!
LÄHTEET
https://data.ouka.fi/data/fi/dataset
https://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/tilastoja-oulusta