Artikkeli 1 – kahden muuttujan koropleettikartoista

Teemakarttojen monet mahdollisuudet ja sudenkuopat herättävät keskustelua. Ei ole helppoa luoda karttaa, joka on paitsi kohdeyleisön helposti ymmärrettävissä myös tietosisällöltään moitteeton, siis se ei herätä vääriä mielikuvia kehnon luokituksen tai värivalintojen seurauksena. Panoksensa keskusteluun tuo Anna Leonowicz, joka puhuu artikkelissaan (Leonowicz 2006) erityisesti kahden muuttujan koropleettikartoista ja siitä, missä nämä ovat hyödyllisempiä kuin ainoastaan yhden muuttujan näyttävät. Leonowicz suoritti tutkimuksen ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijoillaan ja tulosten mukaan kaksimuuttujaiset ovat eteviä osoittamaan yhteyksiä kahden tekijän välillä, esimerkiksi tulo- ja koulutustason, siinä missä yksimuuttujaisista ilmenee paremmin alueelliseen jakaumaan liittyvät seikat. Edellisestä esimerkistä jatkaen yksimuutujaisesta voisi siis huomata helpommin, missä tulo- ja koulutustasojen suurimmat sekä pienimmät alueet ovat erikseen – toisaalta näiden yhteys jäisi hämärämmäksi.

 

Artikkelissa perehdytään myös siihen, missä kahden muuttujan koropleettikartoissa on menty ja voi mennä vikaan. Koska luokat kertaantuvat joka kerta, niiden määrä täytyy pitää vähäisenä. Jo kolme luokkaa kutakin tarkoittaa yhdeksää yhteensä (3×3); tätä enempi karkaisi täysin käsistä 16:a (4×4) tai 25:n (5×5). Tämä toki rajoittaa sitä, kuinka hienovaraisesti aineistoa voidaan luokitella ja siten kartan tietoarvoa, mutta rajoite on ymmärrettävä. Olisi posketonta vaatia lukijaa sisäistämään niin monimutkaisia selitteitä ja kartografiltakin luultavasti loppuisi mielekkäät värit tai rasteriyhdistelmät kesken. 3×3 on siis kipuraja ja tätä käytetäänkin artikkelin havainnekuvassa, jossa yhdistetään maaseudulla asuvien ja väestön alaikäisten prosentuaaliset määrät yhdeksi koropleettikartaksi.

 

Legendan ja luokkarajojen luominen on aivan oma työnsarkansa. Artikkelissa esitellään yksi  –varsin järkevältä kuulostava – tapa hoitaa nämä, vaikka muitakin varmasti on. Muuttujista voidaan tehdä hajontakuvio, joka toki on mielekästä tehdä jo senkin takia, että nähdään niiden välisen yhteyden vahvuus ja onko korrelaatio positiivinen vai negatiivinen. Sitten kumpikin aineisto jaetaan tahollaan kolmeen osaan keskihajonnan avulla (tavalla, joka ei suoraan sanoen avaudu minulle) ja teemat asetetaan hajontakuvion päälle, toinen x- ja toinen y-akselille. Hajontakuvioon lisätään myös trendilinja. Tällöin syntyy yhdeksän sektoria, joista trendilinjaa läheisimmissä kolmessa muuttujat korreloivat väkevimmin, on eniten tapauksia ja valitut värit sekoittuvat eniten. Vastaavasti muille sektoreille osuu poikkeustapauksia, joissa korrelaatio ei ole selvää. Viimein kaksimuuttujaisen koropleettikartan legenda on valmis. Prosessi on kieltämättä työteliäs kartografille ja vaikealukuisempi lukijalle, kuten artikkelin tutkimuskin osoittaa. Ainakin tarkkaavaisuutta lukijalta vaaditaan, sillä silmäyksellä kaksimuuttujainen ei avaudu.

 

Jos kyseiset kartat ovat työteliäämpiä sekä tekijälle että lukijalle, niin mitä iloa niistä sitten on? Ainakin jo edeltä mainittu kahden muuttujan yhteyden näyttäminen on etu. Maailma on monimutkainen paikka monimutkaisine ilmiöineen ja näiden välisine riippuvuussuhteineen. Kartta on visuaalisena esitystapana ylivertainen nopean yleiskatsauksen saamiseen tilanteesta kuin tilanteesta. Kahden muuttujan koropleettikartta lihavoittaa käytettävissä olevaa työkalupakkia. Lisäksi kaksimuuttujaista pidettiin tutkimuksen mukaan mielenkiintoisempana kuin tavallista teemakarttaa. Yleisön huomion herättäminen on ensimmäinen kynnys, joka mitä tahansa luovaa julkaisevan täytyy ensimmäisenä ylittää. Valtavirrasta poikkeavana esitystapana kaksimuuttujaiset läpäisevät tämänkin. Leonowicz toivoo loppukaneettinaan näitä karttoja luotavan enemmän vastaisuudessa erityisesti, kun tahdotaan näyttää ilmiöiden välisiä suhteita. Tämä vaikuttaa perustellulta.

 

Lähteet:

Leonowicz, A. (2006). Two variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42: 1, 33–37.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *