University of Helsinki
Kirjastoalan kattojärjestö IFLA:n vuosittainen informaatio- ja kirjastoalan WLIC-konferenssi järjestettiin elokuussa 2016 jo 82. kertaa. Tänä vuonna tapahtumapaikkana toimi Ohion pääkaupunki Columbus Yhdysvalloissa, tunnettu myös OCLC:n ja Chemical Abstractsin kotiseutuna. Konferenssiin osallistui noin 3100 kirjastoammattilaista 137 maasta ympäri maailman. Heistä huolehti 386 vapaaehtoista.
Osallistujia ilahdutti ja inspiroi presidentti Barack Obaman kirjallinen tervehdys osallistujille. Hän kertoi konferenssin muistuttavan meitä kaikkia velvollisuudestamme rakentaa tulevaisuutta, jossa kaikilla on oikeus sekä saada että tuottaa tietoa. Tämä tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.
IFLA:n uusi pääsihteeri Gerald Leitner haluaa tehdä IFLA:sta vieläkin osallistuvamman ja osallistavamman. Ensimmäisessä konferenssissaan IFLAssa pitkään toiminut puheenjohtaja iloitsi uudesta alusta dynaamisen järjestön johdossa. Hänen tavoitteensa on, että IFLA kartoittaa kaikki maailman kirjastot ja tekee niistä kartan.
Viime vuonna Kapkaupungissa IFLA:n puheenjohtaja Donna Scheeder pyysi koko kirjastokenttää tarttumaan toimeen: kehitetään ammattitaitoamme ja kirjastojamme vielä paremmiksi. Columbuksessa hän totesi avajaispuheessaan, että hänen pyyntöönsä oli tartuttu ja ympäri maailman kirjastonhoitajat ovat tehneet kirjastoistaan entistäkin enemmän yhteisölleen omistautuneita olennaisia toimijoita.
Vuonna 2013 julkaistu IFLA Trend Report on herättänyt keskustelua ja pohdintoja kirjastojen tulevaisuudesta. Se on käännetty 14 kielelle ja sen inspiroimana on järjestetty yli 60 keskustelutilaisuutta yli 30 maassa. Keskustelua on nyt koottu raportin päivitykseksi, joka julkaistiin elokuussa 2016.
Helsingin yliopiston kirjasto IFLAssa
Helsingin yliopiston kirjastosta konferenssiin osallistuivat Marja Hirn ja Johanna Lahikainen. Palvelujohtaja Hirn, joka on IFLA:n Acquisition and Collection Development -työryhmän jäsen, osallistui ryhmänsä toimintaan ja Libraries as Publishers -satelliittikokoukseen Ann Arborissa, Michiganissa. Hän vieraili myös University of Chicago Libraryssa ja tapasi paikallisia kollegoita.
Tietoasiantuntija Johanna Lahikainen piti esityksen kirjaston altmetriikka-pilotista Social Science Libraries –ryhmän järjestämässä sessiossa ja osallistui työryhmän kokouksiin, joissa suunniteltiin ohjelmaa ensi vuodelle.
Sekä Marjalle että Johannalle oli myönnetty osallistumista varten Kirjastosäätiön matka-apuraha. Oli hyödyllistä ja mukavaa tavata tuttuja ja uusia kollegoita, joiden kanssa voi myöhemmin keskustella sähköpostitse erilaisista ajankohtaisista asioista.
Painetut kokoelmat työskentelytilan tieltä
Yliopistokirjastojen painettujen kokoelmien karsinnan teemoihin paneuduttiin Shedding Light on the Reverse Side of Acquisitions – Using Deselection to Build Stronger Collections -sessiossa pohjois-amerikkalaisin ja ugandalaisin voimin. Karsintatyön käynnistämisen syyt ovat samankaltaisia kaikkialla: Kirjasto muuttaa uusiin tiloihin, halutaan hillitä kirjaston tilakustannusten kasvua ja vapauttaa tilaa opiskelijoiden ja tutkijoiden työskentelytiloja varten.
Esiintyjät pitivät tärkeänä sitä, että ennen projektin aloittamista tehdään huolelliset analyysit ja suunnitelmat sekä huolehditaan siitä, että karsinnan kriteerit, päätöksenteko ja prosessit ovat läpinäkyviä ja niistä viestitään yliopistoyhteisölle. Tutkijoilta on myös pyydetty kommentteja karsintalistalla olevista aineistoista, sillä monografioiden karsinnat usein herättävät erityisesti kirjavaltaisten tieteenalojen käyttäjissä huolta.
Kanadalaisessa Concordia-yliopistossa on tehty meilläkin tuttua karsintaa. Painettuja käsikirjoja ja hakuteoksia poistettiin vähäisen käytön takia, samoin painetut versiot sarjoista, joista e-versio jo oli ollut käytössä. Julkishallinnon tuottamista painetuista julkaisuista he suurelta osin myös luopuivat, sillä suuri osa on avoimesti saatavana elektronisena tai painettuna lähialueen muissa kirjastoissa.
Yhdysvalloissa on alkamassa kiinnostava uusi Ivy Plus –kirjastojen kokoelmayhteistyöhanke, jonka alkamista Chicagon yliopiston kirjastossa odotettiin innolla. Verkostossa on mukana 13 Yhdysvaltain huippuyliopistoa ja hankkeen vetäjä rekrytoitiin tänä kesänä.
Chigagon yliopiston kirjasto
IFLA-konferenssin ja sen satelliittikonferenssien yhteydessä päästään usein kierroksille läheisiin kirjastoihin. Tänä vuonna tiemme vei Chicagon ja Ohio State -yliopistojen kirjastoihin.
Chicagon yliopisto on USA:n huippuyliopistoja, jonka Times High Education -ranking on humanities ja social sciences -aloilla 7.-8. Yliopisto on ylpeä kirjastostaan. Syviä ja laajoja painettuja kokoelmia erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisiltä aloilta ei juuri karsita, sillä ne on sijoitettu automatisoituun tiivisvarastoon Mansueto-kirjastorakennukseen. ”Scan and deliver” -aineistonvälitys omista painetuista kokoelmista näyttää hyvin organisoidulta ja palvelu on ilmaista yliopistolaisille.
Painettuja kirjoja hankitaan paljon, sillä yliopiston kielivalikoima on laaja ja muu kuin englanninkielinen e-kirjatarjonta ei usein ole riittävä. E-kirjoja lisensioidaan, silloin kun e-versio on saatavilla. He ovat käyttäneet samoja uusia e-kirjojen hankintamalleja kuin me. Aineistobudjetin allokoinnissa he ovat kokeilleet tapaa, jossa määrärahan käyttöä suunnitellaan aiempaa laajemmissa tieteenalakokonaisuuksissa. Asiantuntijat voivat määräraharaamin sisällä tehdä priorisointeja uusista ja lopetettavista lehti- ja tietokantatilauksista sekä kirjahankintaan käytettävästä rahasta tieteenalakokonaisuuden näkökulmasta. Monitieteisten e-aineistopakettien alakohtaiset kustannusosuudet arvioidaan. E-aineistojen ”kokoelmatyöt” hoidetaan vielä liian paljon erillisenä painetun aineiston kokoelmatyöstä ja asiaan toivottiin parannusta.
University of Chicago Libraryn henkilöstön osaamisen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkoitus on, että mahdollisimman monet kirjastolaisista tietäisivät perusasiat uusista ja kehittymässä olevista palveluista. Ao. asiantuntijat perehdyttävät ja kouluttavat kollegoita erilaisilla joustavilla tavoilla: brown bag -tapaamiset, esitykset, keskustelut, asiakkaille laaditut Libguides-oppaat.
Ohio State Universityn kirjastot
Yksi konferenssin jälkeisistä kierroksista vei Ohio State -yliopiston kolmeen kirjastoon: humanistisia ja taiteen erikoiskokoelmia säilyttävään Thompson Libraryyn, Billy Ireland-sarjakuvakirjastoon ja Research Commons –tutkijatilaan.
Tutkijoiden Research Commons -tilassa on huoneita opetukseen, ryhmätyöskentelyyn ja keskusteluun. Siellä pidetään aamiaisia ja päiväkahveja, joihin tutkijat voivat tulla piipahtamaan tai pidemmäksikin aikaa. Tutkija voi tulla kysymään asiantuntijoita tutkimusdatasta, bibliometriikasta, tutkimusrahoituksesta, avoimesta julkaisemisesta, tekijänoikeuskysymyksistä ja kaikesta tutkimukseen liittyvästä joko sopimalla ajan etukäteen tai vain kävelemällä sisään.
Asiantuntijapäivystäjinä ei ole vain kirjastoammattilaisia vaan myös juristeja ja it- asiantuntijoita, ideana se, että tutkija saa mahdollisimman monta palvelua saman katon alta, riippumatta kysymyksiin vastaajan sijoittumisesta organisaatioon.
– Tämä ei kyllä ole oikea kirjasto, kun täällä ei ole yhtään kirjaa, sanoi yksi kierroksen vierailijoista, yhdysvaltalainen kirjastonhoitaja yleisestä kirjastosta. – Voisiko tänne tuoda edes yhden hyllyn, jossa olisi käsikirjoja, kysyi toinen vierailija.
Tieteellisten kirjastojen edustajille ei ollut niin mahdoton ajatus, että yksi kampuksen kirjastoista tarjoaa vain elektronisia aineistoja ja erilaisia asiantuntijapalveluita tutkijoille. Näin muuttuvat ajat ja kirjastot. Tieto ja ammattitaidon tärkeys kuitenkin pysyvät.
Kuvia konferenssimatkalta
Teksti ja kuvat
Marja Hirn
palvelujohtaja, saatavuuspalvelut
Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija