Helda päivittyy uuteen versioon tiistaina 24.7.

Helsingin yliopiston digitaalinen julkaisuarkisto Helda päivittyy uuteen versioon tiistaina 24.7.2018. Päivityksen yhteydessä Heldan taustalla oleva DSpace-ohjelmisto päivitetään versioon 5.5.

Päivityksessä ei tule juurikaan loppukäyttäjille näkyviä muutoksia. Suurin yksittäinen näkyvä muutos on kansilehden käyttöönotto Heldasta ladatuissa rinnakkaistallennetuissa artikkeleissa.

Päivitysaikataulu

Päivitys aiheuttaa käyttökatkon Heldaan tallentamisessa ja selauksessa. Katkon aikana Heldaan tehdyt muutokset katoavat.

Tallentamisen käyttökatko alkaa maanantaina 23.7.2018 kello 16. Katko kestää ainakin tiistai-iltaan saakka. Ilmoitamme kun Heldaan voi taas tallentaa aineistoa.

Heldan selauskäyttöön tulee myös katko, mutta katkoaika on huomattavasti lyhyempi. Katko ajoittuu tiistain 24.7.2018 iltapäivään ja kestää todennäköisesti muutaman tunnin (2-4 h).

Tekstiilitaidenäyttely Arktiksen ilmastonmuutoksesta Kaisa-talossa 29.5.-4.6.

Mitä tapahtuu arktiselle luonnolle ilmastonmuutoksen seurauksena? Miten erottaa luonnollinen muutos ihmisen aiheuttamasta muutoksesta? Textile Stories about Climate Change -näyttely esittelee yleisölle tutkimustietoa lämpenevältä Arktikselta ekologisen tekstiilitaiteen tulkintoina.

Kaisa-talossa 29.5.-4.6. esillä oleva näyttely syntyi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen tutkimusyksikön (ECRU) yhteistyön tuloksena. Teokset ovat luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ECRU:n tieteellisistä tuloksista ja tutkimusaineiston syntymisestä. Ihmisen näkökulma pohjoiseen muutokseen näkyy saamelaisten duodji-käsityökulttuuria huokuvissa teoksissa esteettisesti: väreinä, materiaalivalintoina ja perinteisinä tekniikoina.

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa toimivan ECRU:n tekemä tutkimus tarkastelee muutoksia Arktiksella ajan pitkissä mittakaavoissa ja hyödyntää järvien, merten ja soiden geologisissa kerrostumissa säilyvää aineistoa. Teoksissa kaivaudutaan fossiiliarkistojen välittämään viestiin tämän hetken keskeisistä prosesseista kuten merijään sulamisesta ja hiilinielujen kohtalosta.

”Kaikissa teoksissa on viesti siitä, että ilmasto lämpenee ja sillä on perustavanlaatuisia vaikutuksia. Teokset ovat kysymyksiä: mitä siitä seuraa, onko mitään tehtävissä ja mikä on meidän vastuumme?” sanoo projektia vetänyt yliopisto-opettaja Miia Collanus Tampereen yliopistosta.

Taideteosten toteutuksessa on mietitty materiaali- ja tekniikkavalintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi vähäpäästöistä huovutusta on käytetty paljon. Kasvivärjäys taas välittää luonnonympäristön värejä omimmillaan.

Collanus suosittelee käsitöitä tiedon prosessoinnin ja oppimisen välineenä: ”Käsityö on hidasta, siinä ehtii ajatella. Materiaalien tuntu käsissä tuo kohteen lähelle”, hän kuvaa.

Runomuotoiset näyttelytekstit tuovat myös näyttelyn kokijalle ilmaa pohtia omaa suhdettaan ilmastonmuutokseen.

Lisätietoja:

Maija Heikkilä, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
maija.heikkila@helsinki.fi, 029 4157838

Miia Collanus, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
miia.collanus@uta.fi, 050 318 6801

Päivitys Helkan katkotilanteeseen – Eräpäivät siirretty 17.1.2017

Helka-tietokannan käyttökatko jatkuu yhä tietyiltä osin kirjastosta riippumattomista syistä johtuen. Katkon pitkittymisen vuoksi kaikki lainat, joissa oli eräpäivä 11.1. – 16.1. on siirretty erääntymään 17.1.

Mikä toimii jo nyt

  • Helkan asiakaskäyttöliittymä
    • Aineiston haku ja paikannus
    • Uusiminen ja varaaminen
    • Maksujen maksaminen verkossa toimii taas
  • Lainaus ja palautus automaateilla

Mikä ei vielä toimi

  • Lainaaminen ja varaaminen kirjaston tiskillä
  • Asiakastietojen päivittäminen tai maksujen maksaminen kirjaston tiskillä.
  • Uusien kirjastokorttien teko
  • Aineistopyyntöjä suljetusta kokoelmasta ei pysty tekemään vielä itse. Aineistoa kuitenkin noudetaan suljetusta kokoelmasta mahdollisuuksien mukaan heti pyydettäessä.

Helkaan pystyy toistaiseksi kirjautumaan myös oletus PIN-koodilla 1234, jos ei ole muuttanut sitä vielä.

Verkkarin joulukalenteri 2016: Luukku 24

Tänä vuonna Verkkarin joulukalenterissa julkaistaan joka päivä jouluaattoon saakka tietokirjavinkki. Kirjaston työntekijät vinkkaavat suosikkinsa lomalukemiseksi tai vaikka joululahjaksi!

Luukku 24

Astrid Lindgren:
Sotapäiväkirjat 1939-1945
WSOY, 2016

Rakastettu ruotsalainen lasten- ja nuortenkirjailija Astrid Lindgren ehti elämässään monenlaista ennen kuin kirjailijanura sai siivet. Sotavuosina hän työskenteli Ruotsin valtion kirjesensuurissa, ja oli luultavasti huomattavasti informoidumpi ympäröivän Euroopan tragediasta kuin keskivertoruotsalainen lintukodossaan. Kirjailija peilasi lukemaansa mediamaisemaan ja uskoi sotapäiväkirjalleen yksityiskohtia, joista ei voinut muille vaitiolovelvollisuuden vuoksi puhua. Samalla hän kamppaili jatkuvan syyllisyyden kanssa. Yltäkylläisyys esimerkiksi perheen joulupöydässä – jota kirjailija kuvaa viisikkomaisella tarkkuudella – tuntui pahalta, kun koko maanosa ympärillä sortui samaan aikaan kivikasaksi. Sotapäiväkirjassa tulevan kirjailijan henkilökohtaisen elämän ahdistus kutoutuu kirjailijanuran alkuun. Sotapäiväkirja on kirja myös Peppi Pitkätossun synnystä, vaikkei mailman vahvin tyttö pääosaa saakaan.

Nykylukijan on helppo samaistua, kun käymme joulunviettoon ajatuksissamme ehkä Syyrian Aleppon tai muiden mailman kriisipesäkkeiden asukkaat.

Helsingin yliopiston kirjasto toivoo rauhaa ja demokratiaa kaikille kanssaihmisille ja toivottaa kaikille asiakkailleen onnellista joulua maailman parhaan pakopaikan, hyvän kirjallisuuden, parissa.

Veera Ristikartano
viestinnän suunnittelija

Verkkarin joulukalenteri 2016: Luukku 23

Tänä vuonna Verkkarin joulukalenterissa julkaistaan joka päivä jouluaattoon saakka tietokirjavinkki. Kirjaston työntekijät vinkkaavat suosikkinsa lomalukemiseksi tai vaikka joululahjaksi!

Luukku 23

Borg, Marcus:
Kristinuskon sydän: Uudelleen löydetty usko
TvM 2016

Tunnettu Uuden testamentin tutkija pohtii – myös henkilökohtaisella tasolla – mitä hengellistä annettavaa kristinuskolla edelleen voi olla koulutetulle ja ajattelevalle nykyihmiselle.

Leo Näreaho
tietoasiantuntija

 

Verkkarin joulukalenteri 2016: Luukku 22

Tänä vuonna Verkkarin joulukalenterissa julkaistaan joka päivä jouluaattoon saakka tietokirjavinkki. Kirjaston työntekijät vinkkaavat suosikkinsa lomalukemiseksi tai vaikka joululahjaksi!

Luukku 22

Ayaan Hirsi Ali:
Harhaoppinen : miksi islam tarvitsee nyt uskonpuhdistusta
Scanria Oy 2016

Tässä teoksessa islamista luopunut somali ja feministi pohtii, olisiko aika uudistaa islamia ja vapauttaa muslimit fundamentalistisesta islamin tulkinnasta.

Mikko Hakalin
tietoasiantuntija

Verkkarin joulukalenteri 2016: Luukku 18

Tänä vuonna Verkkarin joulukalenterissa julkaistaan joka päivä jouluaattoon saakka tietokirjavinkki. Kirjaston työntekijät vinkkaavat suosikkinsa lomalukemiseksi tai vaikka joululahjaksi!

Luukku 18

Eileen Pollack:
The Only Woman in the Room. Why Science Is Still a Boys’ Club
Beacon Press, 2015

Eileen Pollack opiskeli teoreettista fysiikkaa aikana, jolloin nainen oli fysiikan luokassa kummajainen. Opiskeluvuosia väritti epäilys omiin kykyihin, tunne siitä että oli kummajainen, ja opettajien kyvyttömyys kannustaa naisopiskelijaa.

Hän tietää miksi kovilla tieteenaloilla on niin vähän naisopiskelijoita: siksi että näillä aloilla on niin vähän naisopiskelijoita. Eteenpäin pyrkivän annetaan myös ymmärtää, että jos haluaa huipulle, on luovuttava elämään kuuluvista muista asioista. Suomessa samoja aloja samaan aikaan opiskelleen on yllättävän helppo samaistua kirjoittajan kokemuksiin. Ehkä jos joku opettajista olisi kertonut: “Sinä olet tässä hyvä!” urapolku olisi voinut kääntyä toiseen suuntaan.

Kirjailijan kirjasivu

Eva Isaksson
tietoasiantuntija

Verkkarin joulukalenteri 2016: Luukku 17

Tänä vuonna Verkkarin joulukalenterissa julkaistaan joka päivä jouluaattoon saakka tietokirjavinkki. Kirjaston työntekijät vinkkaavat suosikkinsa lomalukemiseksi tai vaikka joululahjaksi!

Luukku 17

Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen ja Minna Valjakka (toim.):
Enemmän kuin puoli taivasta: Kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa
Art House, 2016

Enemmän kuin puoli taivasta on kiinnostava runsaudensarvi kiinalaisesta kulttuurista. Se kattaa suuren määrän teemoja: jalkojen sitomisesta valtiofeminismiin, yhden lapsen politiikasta naisjumaliin, jalkavaimoista radikaaliin naistaiteeseen, rakastavista naisopettajista Suomeen adoptoituihin tyttöihin.

Tiedot kiinalaisten naisten itsemurhien yleisyydestä, yhden lapsen politiikan aiheuttamista julmista käytännöistä, seksuaalivähemmistöjen kaltoinkohtelusta ja väkivaltaisesta historiasta näyttävät kiinalaisen naisen elämän traagisena. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Kirjan kirjoittajat haluavat purkaa ajatusta kiinalaisista naisista uhreina ja rakentavat kuvaa aktiivisista toimijoista yhteiskunnan antamissa, toki usein ahtaissa ja rajoittavissa raameissa.

Teos sai Kanava-palkinnon. Palkintoraadin puheenjohtaja, vastaava tuottaja Timo Lappalainen totesi, että “vaikka teoksen painopiste on naisten kokemuksissa, se valaisee Kiinan historiaa ja yhteiskuntaa laajemminkin”. Kiinnostuitko? Lainaa kirja Kaisa-talosta

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija