Helsingin yliopiston kirjaston toimintavuosi 2017 on koottu vuosikertomukseksi. Helsingin yliopiston kirjaston Vuosikertomus 2017 ilmestyy verkkojulkaisuna kirjaston verkkosivustolla.
Tilastojen valossa vuosi 2017 kuvaa uutta normaalia. Eläköitymisten kautta viime vuosina merkittävästi pääluvultaan pienentynyt kirjaston henkilöstö vakiinnuttaa uusia palveluja avoimen tieteen edistämiseksi. Painettu kokoelma tekee tilaa työskentelypaikoille ja uusille palveluille. Opinnoissa e-kirja on jo valtavirtaa.
Ammattiliitot Pardia, JHL ja JUKO ovat antaneet lakkovaroituksen pistelakosta Helsingin yliopistossa. Lakko alkaa keskiviikkona 28.2. klo 00.00 ja kestää yhden vuorokauden. Lakon tavoitteena on vauhdittaa neuvotteluja yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uusista ehdoista.
Helsingin yliopiston kirjasto on osa Helsingin yliopistoa ja toteutuessaan lakko vaikuttaa kirjaston toimintaan.
Lakkopäivä ke 28.2.2018 Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikat ovat pääsääntöisesti suljettuina. Kirjasto ei voi taata asiakaspalvelua myöskään puhelimitse tai verkossa.
Suljettuina kokonaan ovat Kaisa-talo, Kumpulan kampuskirjasto ja Viikin kampuskirjasto.
Lakkopäivänä avoinna ovat Oppimiskeskus Aleksandria ja Oppimiskeskus Minerva keskustakampuksella sekä Terkko Health Hub Meilahden kampuksella. Meilahden kampuskirjastossa ei kuitenkaan ole asiakaspalvelua.
Lakkopäiväksi 28.2. osuvat kirjalainojen eräpäivät on varmuuden vuoksi siirretty torstaille 1.3.
Myös kirjaston kaukopalveluun lakko voi tuottaa ylimääräisen, vuorokauden mittaisen viiveen.
Kirjaston elektronisten aineistojen ja verkkopalvelujen pitäisi olla normaalisti käytettävissä myös lakon aikana. Asiakastukea mahdollisissa ongelmatilanteissa ei lakkopäivänä kuitenkaan voida antaa.
Kaikki Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikat, Kaisa-talo ja kampuskirjastot, ovat avoinna perjantaina 2.2.2018 normaalien aukioloaikojensa mukaisesti. Ammattiliittojen poliittinen mielenilmaus ei vaikuta kirjastoista saatavaan palveluun.
Huomaatteehan kuitenkin, että Kaisa-talossa toimiva HYY-yhtymän Well Cafe Kaisa sulkee ovensa perjantaina jo kello 18:00. Käynti kirjastoon tämän jälkeen vain Fabianinkadun puolisista ovista tai hissillä metrotasolta.
Kumpulan kampuskirjastossa siirretään ja karsitaan kokoelmia alkuvuodesta 2018. Työstä saattaa aiheutua ajoittaista meluhaittaa. Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.
Muutolaatikot saapuvat jälleen Kumpulaan
Kokoelmasiirroilla valmistaudutaan kesällä 2018 kirjaston tiloissa tapahtuvaan remonttiin. Kampuskirjaston toisen kerroksen tiloista noin puolet siirtyy matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijoiden käyttöön. Kirjaston nykyisiin tiloihin suunnitellaan myös uudenlaisia opiskelijoiden neuvontapalveluja ja erityistenttitiloja (Guidance Hub).
Kumpulan kampuskirjaston viimeinen aukiolopäivä ennen remonttia on pe 18.5.2018. Kirjasto avataan uudistuneena syksyllä 2018. Aikataulu tarkentuu myöhemmin.
Loppukeväästä lähtien Kumpulan kampuskirjaston kirjoille annetaan pitkät, yli kesän yltävät laina-ajat.
Helsingin yliopiston kirjaston hinnasto uudistui vuoden vaihteessa.
Muutoksia aiempaan hinnastossa on erityisesti aineiston välitykseen liittyvissä palveluissa. Helsingin yliopiston sekä HYKS:n yksiköille ja henkilöstölle sekä Helsingin yliopiston tiloissa toimiville apurahatutkijoille aineiston välitys Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista on edelleen maksutonta (ks. HUPS-palvelu). Muista kirjastoista ja muille asiakasryhmille aineiston välitys on maksullista.
Uusi hinnasto löytyy kokonaisuudessaan kirjaston verkkosivuilta, ja sen saa pyynnöstä myös mistä tahansa kirjaston asiakaspalvelupisteestä.
Hankehaavi www.hankehaavi.fi on tutkimushankekuvausten verkkohakemisto. Kartoitamme nyt miten tunnettu Hankehaavi-palvelu on lyhyellä kyselyllä: Hankehaavi-kyselyyn Kysely on avoinna torstaihin 30.11.2017 saakka.
Hankehaavi sisältää tiedot keskeisimpien suomalaisten luonnonvaroja tutkivien organisaatioiden päättyneistä ja meneillään olevista tutkimushankkeista. Hankehaavissa ovat mukana neljä Helsingin yliopiston tiedekuntaa: maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, bio- ja ympäristötieteellinen sekä farmasian tiedekunta.
Helsingin yliopiston kirjaston ydintehtäviä on varmistaa, että yliopistoyhteisöllä Helsingin yliopistossa on pääsy opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavaan tietoon. Vuosittain kirjasto hankkii yliopistolaisten käyttöön näiden tarvitsemia kirjoja, lehtiä ja tietokantoja noin 5,1 miljoonalla eurolla.
Aineistojen hankinnassa kirjasto on jo vuosia keskittynyt digitaaliseen sisältöön: Vuonna 2017 jo yli 90 % hankintarahasta käytetään elektronisiin kirjoihin ja tieteellisiin lehtiin tai tietokantoihin. Painettuja kirjoja ja lehtiä hankintaan silloin, kun digiversiota ei syystä tai toisesta ole saatavilla.
Kuva: Helsingin yliopisto / Elias Kilkki 2017
Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kirjoja ja lehtiä ensisijaisesti yliopistoyhteisön tarpeiden perusteella. Uudet koulutusohjelmat ovat tuoneet paljon muutoksia kurssimateriaaleihin. Nyt aiempaa suurempi osa kurssikirjallisuudesta on käytettävissä digitaalisena. Kullekin tieteenalalle pyritään varmistamaan myös tärkeimpien tieteellisten lehtien saatavuus. Lisäksi kaikilla yliopistolaisilla on mahdollisuus esittää hankintatoiveita. Pelkästään tammi-elokuussa 2017 näitä hankintaehdotuksia tuli 1400.
E-kirjat ja lehdet käytössä lisenssisopimuksilla
E-lehtien ja -kirjojen käyttöoikeus nojaa useimmiten organisaatiokohtaiseen, kunkin kustantajan kanssa neuvoteltuun lisenssiin. Helsingin yliopiston kirjasto neuvottelee lisensseistä Helsingin yliopiston käyttöön. Kirjasto hankkii aineistoa myös HYKS:n opetus- ja tutkimuskäyttöön.
Suoraan kustantajilta kirjasto hankkii yliopistolaisille monenlaisia sisältöjä ja työkaluja: satojatuhansia e-lehtiä ja kirjoja, tietokantoja kuten Scopus ja Web of Science, julkaisutoiminnan arvioinnin työvälineitä kuten SciVal ja InCites ja muita tieteenteon työkaluja kuten viitteidenhallintaohjelma RefWorks ja näkyvyyspalvelu PlumX.
Useimmista lehtipaketeista ja työkaluista solmitaan vuosittaiset sopimukset, jolloin aineistot tai tietokannat ovat yliopistolaisten käytössä sopimuskauden ajan.
”Uutena elementtinä lisenssi- ja tilaussopimuksiin ovat viime vuosina tulleet avoimen julkaisemisen alennukset kirjoittajamaksuihin (APC-maksut). Tavoitteenamme on sekä tarjota pääsy tärkeisiin aineistoihin että edistää avointa tieteellistä julkaisemista kustannuksia halliten. Kustantajien kirjoittajamaksukäytännöt ovat moninaisia, ja tutkijoiden tueksi kirjasto tarjoaa ohjeistusta ja tekee lisäselvitystyötä tarpeen mukaan.”, kertoo Helsingin yliopiston kirjaston saatavuuspalveluista vastaava palvelujohtaja Marja Hirn.
Yhteistyöllä neuvotteluvoimaa
Helsingin yliopiston kirjasto on mukana FinELib-konsortiossa, joka neuvottelee keskitetysti aineistosopimuksia suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. FinELib-konsortion palveluyksikkö neuvottelee lisenssisopimuksia pääasiassa suurien kansainvälisten kustantajien tarjoamiin lehtipaketteihin. Konsortio tähtää usean vuoden sopimuksiin. Konsortiona organisaatioilla on neuvotteluvoimaa myös suuria kansainvälisiä kustantajia vastaan, ja usein konsortiosopimuksessa voi olla lisäalennus hinnasta.
FinELib hankkii kuitenkin tietyn lehtipaketin vain, jos vähintään neljä suomalaista korkeakoulukirjastoa tai tutkimuslaitosta haluaa ostaa saman aineisto. Viime vuosina yhteisesti konsortion kautta hankittavien aineistopakettien määrä on vähentynyt, ja yhä useampi lehti tai tietokanta neuvotellaan Helsingin yliopiston tiedeyhteisön käyttöön Helsingin yliopiston kirjastossa.
Kirjahankinnat ovat Helsingin yliopiston kirjaston omaa neuvottelu- ja ostotyötä. Sen sijaan viite- ja kokotekstitietokannoissa konsortiona neuvoteltujen sopimusten osuus on suuri. Helsingin yliopiston kirjaston aineistokustannuksista n. 60% menee konsortiohankintoihin.
Suurten kansainvälisten tieteellisten kustantajien lehtipakettien sopimusneuvottelujen tilannetta voi seurata FinELibin uudelta Neuvottelusivustolta. Sivustolta löytyy myös käytännön toimintaohjeita tilanteisiin, jossa organisaatiollasi ei ole lisenssisopimusta juuri tarvitsemaasi lehteen tai artikkeliin.
Meilahden kampuksella juhlitaan torstaina 5.10.2017 Terkko Health Hubin avajaisia. Meilahden kampuskirjasto sulkee torstaina poikkeuksellisesti ovensa jo kello 16.30.
Terkko Health Hub on kohtaamispaikka yliopistojen opiskelijoille, tutkijoille, lääkäreille ja muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä alan yrityksille. Suomen laajimman lääke- ja terveystieteiden kokoelman ja tietoasiantuntijoiden erikoistuneen osaamisen lisäksi Terkko Health Hub tuo asiakkaiden ulottuville vuokrattavia työtiloja, kahvilan ja puitteet monimuotoisten tapahtumien järjestämiselle.
Kaisa-talossa on avautunut kuvanveistäjä ja kuvataideopettaja Riikka Mäkikoskelan näyttely Pohjoinen rokokoo. Näyttely on esillä kirjaston näyttelytilassa pääsisäänkäynnin tuntumassa 2.-15.10.2017
Mäkikoskela on opettanut kaksi vuotta Helsingin yliopiston HyArtissa, Porthanian Piirustuslaitoksella. Opetusdialogin hän on kokenut työssään kaksisuuntaisena: opiskelijoiden ja opettajan kuvataiteellinen työskentely vaikuttavat molemmat toisiinsa. Tämä runsaus on Pohjoinen rokokoo -näyttelyn veistoksia yhdistävä tekijä.
Rokokoon hengessä Mäkikoskela yhdistää käsityön ja taiteen. Hän käyttää perinteisiä materiaaleja ja tekniikoita, kuten keramiikkaa, mutta yhdistää myös materiaaleja ennakkoluulottomasti, esimerkiksi keramiikkaan akryylimuovin. Sekä työskentelymateriaalin että sen työstötavan valinta ovat Mäkikoskelalle tärkeitä, sillä molemmilla luodaan kulttuurisia merkityksiä ja viittauksia eri aikoina syntyneisiin tottumuksiin ja tapoihin. Mäkikoskelan tavoite on vuoropuhelun löytäminen teoksen sisällön, työskentelymateriaalin ja sen työstötavan välille.
Mäkikoskelan taiteellisen työskentelyn teemoja ovat materiaalisen ja kulttuurisen sekoittuminen, materiaaliset merkitykset ja käsitteet sekä tradition tulkinta. Hän käsittelee teoksissaan sitä, miten toimitaan ja eletään yhdessä sekä miten tavat ja tottumukset muotoutuvat sukupolvesta toiseen. Mäkikoskela kuvaa nykyajan yhteiselon kokemuksia ja kertoo useille tulkinnoille avoimia paikallisia tarinoita. Niitä värittävät esimerkiksi Lähi-idässä syntynyt kristinusko ja Keski-Eurooppaan painottunut taidehistoria. Mäkikoskelan teokset avautuvat pohjoissuomalaiseen sielunmaisemaan, jossa kaamoksen rinnalla on usein seuraavaan kevääseen kantavaa valoa, eloa ja leikillisyyttä. Näyttelyn veistokset juhlistavat kokemuksellista ajattelemista sekä elämän runsautta ja monimuotoisuutta – niiden nurjia puolia unohtamatta.
• TaT Riikka Mäkikoskela (s. 1975) on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutissa, Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Aalto-yliopistossa. Hän on Kuvanveistäjäliiton ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Mäkikoskelan teoksia ja tutkimusta on esitelty useissa tapahtumissa, konferensseissa, julkaisuissa, gallerioissa ja museoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Taiteellisen työn ohella hän toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksella.
University of Helsinki
Tilastojen valossa vuosi 2017 kuvaa uutta normaalia. Eläköitymisten kautta viime vuosina merkittävästi pääluvultaan pienentynyt kirjaston henkilöstö vakiinnuttaa uusia palveluja avoimen tieteen edistämiseksi. Painettu kokoelma tekee tilaa työskentelypaikoille ja uusille palveluille. Opinnoissa e-kirja on jo valtavirtaa.
