Tieteenalaoppaamme, kuten viimeisin opasjulkistuksemme Folklore and Ethnology, keskittyvät yhden tieteenalan keskeisten tietoaineistojen, arkistojen ja palveluiden esittelyyn.
Kirjaston asiantuntijoiden kokoamista tieteenalaoppaista löydät aina helposti tieteenalasi keskeiset tietokannat, arkistot, e-kirjat, uutuusartikkelit, uutiset sekä tieteenalasi yhteyshenkilön kirjastossa.
Kuva: Fabianinkatu 22, piha
Brander Signe HKM. 1907 Helsingin kaupunginmuseo
ResearchGuides– tutkimuksen tiedonlähteet
Oppaat ovat osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Kun tutkimus on avointa, se näkyy, vaikuttaa ja tuntuu yhteiskunnassa. Ekstrana avoimessa julkaisemisessa tulevat lisäksi tutkimuksen paranevan tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden myötä myös kasvavat viittausmäärät. Avoimuus on paitsi tutkijaa itseänsä hyödyttävä tapa toimia, myös yhä useammin tutkimusrahoittajan edellytys tutkimustulosten julkaisemiselle.
Miten yksittäinen tutkija voi päästä alkuun Open Accessissa?
Hyvä alku avoimuuden toteuttamiselle käytännössä on tutkimusartikkelien tallennus Helsingin yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon Heldaan. Lisätietoja artikkelien tallentamisesta sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä löytyy Tutkijan Open Access -oppaasta.
Oppaastamme selviävät rinnakkaistallentamisen ohjeiden lisäksi myös mm. avoimuutta tukevat keskeiset palvelut, keskeisten rahoittajien vaatimukset tutkimusjulkaisujen avoimuudelle sekä Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatut Open Access – julkaisukanavat.
Open Access – opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi:
Kaisa-taloon saadaan lisää luku- ja työskentelypaikkoja eri puolille kirjastoa. Osa paikoista on jo käytettävissä, osaa järjestellään vielä lähiviikkoina.
2. kerros – Hiljaisen lukusalin lisäksi kerroksessa on nyt myös pienempi hiljainen lukutila huoneessa 2015 hissien takana.
– Kaisaniemenkadun puoleiselle lukualueelle tuodaan pari lukupöytää lisää.
K2 – Kerroksesta poistuneiden kokoelmien tilalle lisätään noin 10 lukupaikkaa. Pöydät ovat paikoillaan, tuoleja odotellaan vielä.
K3 ja K4
– Kerroksiin pyritään saamaan muutama lukupaikka lisää järjestelemällä kalusteita uudelleen.
Sisääntulokerros (3. kerros)
– Fabianinkadun puolella näyttelytilassa on muutama lukupaikka ja seisomapiste. Seisomapöytiä pyritään saamaan muutama lisää.
Miten tutkimuksen voi julkaista avoimesti? Mitä kaikkea on huomioitava julkaistaessa tutkimusartikkeli avoimesti verkossa? Miten tutkimusartikkelit ja opinnäytteet tallennetaan Heldaan?
Vastaukset kysymyksiin, sekä käytännön tietoa ja ohjeistusta avoimesta julkaisemisesta yliopiston toimintaympäristössä löydät avoimen julkaisemisen oppaasta. Avoimen julkaisemisen keskeiset väylät, laadukkaiden lehtipalveluntarjoajien kriteerit sekä HY:n tutkijalle maksuttomat oa-julkaisukanavat – löydät ne kaikki osoitteesta: http://libraryguides.helsinki.fi/oa/
Suomenkielisen oppaan ovat koonneet kirjaston avoimen julkaisemisen asiantuntijat, ja sitä täydennetään edelleen palautteen ja käyttäjäkokemusten pohjalta.
Lisätiedot, palaute ja kysymykset: openaccess-info@helsinki.fi
ResearchGuides– tutkimuksen tiedonlähteet
OA-opas on osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Pääkirjasto Kaisa-talo on jälleen avoinna sunnuntaisin klo 11:00-17:00 ajalla 6.3.-24.4. Poikkeuksena vain pääsiäinen pe-ma 25.-28.3., jolloin talo on suljettu.
Sisään pääsee sunnuntaisin Fabianinkadulta ja hissillä Kaisaniemenkadulta (1. krs) tai Helsingin yliopiston metrotasolta (K1).
Suomen suosituin oppimisympäristö toimii sunnuntaisin omatoimikirjastona
Kokoelmat, tilat ja laitteet ovat käytettävissäsi kerroksissa 2-7. Kellarikerrokset (K4, K3, K2) ja sisääntulokerroksen asiakaspalvelu ovat suljettuina. Varatun aineiston voit noutaa omatoimisesti avohyllystä, ja neuvontaa tilojen ja itsepalvelulaitteiden käyttöön saat tarvittaessa puhelimitse.
Oppimiskeskus Aleksandriaan kulkuavaimella vaikka heti aamusta
Oppimiskeskus Aleksandria (Fabianinkatu 26) on avoinna arkisin klo 08:00-19:45, lauantaisin klo 11:00-16:45, ja sunnuntaisin suljettu. Helsingin yliopiston opiskelijat pääsevät Aleksandriaan myös aukioloaikojen ulkopuolella klo 07:00-01:00 välisenä aikana erillisellä magneettiavaimella, jota voi hakea Tietotekniikkakeskuksen käyttölupapisteessä. Lisätietoja Aleksandrian yökäytöstä Flamma-intranetissä.
Oppaasta löydät sekä laadukkaat Open Access – tietolähteet, että kirjaston hankkimat kirjat, lehdet ja tietokannat. Kaikki englannin kielen tutkimuksen tärkeimmät tietolähteet löytyvät nyt siis koottuna yhdestä paikkaa.
Tieteenalaoppaamme tarjoavat suoran väylän uusimpiin kirjoihin, artikkeleihin, uutisiin sekä muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin. Aineistot valikoi aina tieteenalan tarpeet parhaiten tunteva oma kirjastonhoitaja.
Englannin kielen tutkijoita saattavat kiinnostaa myös muut oppaamme, kuten:
Oppaat ovat osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
ResearchGuides-palvelussa on tieteenalakohtaisten oppaiden lisäksi myös kirjaston palvelujen käytössä neuvovia oppaita (general purpose) kuten esimerkiksi E-kirjaopas / E-Books Guide.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Oppimiskeskus Minerva avattiin 1.12.2015 ja kirjasto keräsi kävijöiden ensikokemuksia joulukuun ajan. Palautetta ja kehittämisehdotuksia voi edelleen antaa verkossa.
Palautteita tuli 65 kappaletta. Eniten kiiteltiin sitä, että opiskelijoilla on jälleen työskentelytila Siltavuorenpenkereellä. Myös tilan avaruutta, värejä ja monikäyttöisyyttä kehuttiin. Moitteista suurin osa koski tilan valaistusta ja ryhmätyörinkien äänieristystä.
Vastaajista 91% oli käynyt uudistetussa oppimiskeskuksessa 1-5 kertaa, muutamat olivat ehtineet vierailla joulukuun aikana kuudesta kymmeneenkin kertaa. Eniten käyttökokemusta kertyi tietokone- ja yleisiltä työskentelypaikoilta.
Mikäs ihmeen ajatus on verhoilla rajatuissa ryhmätyöskentelytiloissa? Järjetön möly. Palautteissa ryhmätyöalueen verhoratkaisu jakoi mielipiteet. Verhot vaimentavat ääntä ja antavat näkösuojaa ringin sisällä työskenteleville, mutta läheisille tietokonepaikoille äänet kantautuvat kuitenkin selvästi.
Minervan oppimiskeskuksen suunnittelussa on painotettu erityisesti yhdessä oppimista ja omatoimista ryhmätyöskentelyä, joten tilan ei ole tarkoituskaan olla yhtä hiljainen kuin esimerkiksi Kaisa-talo tai Aleksandria.
Saako tietokoneilla puhua vapaasti? Värikoodit oheisessa pohjakartassa kertovat tilan äänivyöhykkeet. Normaali puhe on sallittu vaaleanvihreällä oleskelualueella sekä tummanvihreällä ryhmätyöskentelyalueella, hiljainen puhe oranssilla työskentelyalueella. Punainen alue on kokonaan hiljaista tilaa.
Saikohan vapaaseen rinkiin mennä ilman varausta?
Ryhmätyöalueella on neljä rinkiä. Rinkejä nro 2 ja 4 saa käyttää vapaasti ilman varauksia. CleverTouch-näytöllä ja tietokoneella varustetut ringit nro 1 ja 3 ovat varattavia, varaukset tehdään Office365-kalenterissa. Toki myös niihin saa mennä silloin, kun ne ovat vapaita. Rinkien varaustilanteen näkee rinkien lähellä olevilla QR-koodeilla.
Seuraamme ryhmätyörinkien varauksia kevään ajan. Jos varauskäytäntö tuntuu turhalta ja rinkejä on helpompi käyttää varaamatta, voidaan varauskalentereista luopua myös ringeissä 1 ja 3.
Ryhmätyöringeissä ei voi käsitellä salassapidettäviä asioita, koska kaikki äänet kuuluu läpi.
Yleisemmän ryhmätyöalueen lisäksi oppimiskeskuksessa on kaksi erillistä ryhmätyöhuonetta. K225 sijaitsee oppimiskeskuksen perällä ja K230 K2-kerroksen käytävällä. Ryhmätyöhuoneet varataan Office365-kalenterissa.
Voisiko jokaiselle työskentelypaikalle saada oman työskentelyvalon?
Sekä hiljaisen tilan että isojen ikkunoiden vieressä olevan yleisen työskentelyalueen huonosta valaistuksesta tuli paljon palautetta. Toive pöytävalaisimista on toimitettu Tila- ja kiinteistökeskukselle ja valaistus pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Missä voi syödä omiaeväitä? Eväitä voi syödä kierreportaiden läheisyydessä sijaitsevalla oleskelu- ja virkistysalueella.
CleverTouch-näytön käyttöohjeet? Ryhmätyöringeissä nro 1 ja 3 käytössä oleviin CleverTouch-näyttöihin on tekeillä lyhyet käyttöohjeet.
Tarvitseeko oppimiskeskuksen vieressä olevaan ulko-oveen edelleen avaimen? Jos kyllä olisiko mahdollista saada ovi niin ettei se olisi lukossa. Kiinteistön ulko-ovi on lukossa ja toimii yökäyttöavaimella. Ikävä kyllä ovea ei voida pitää lukitsematta, koska syrjäinen sijainti tekee siitä hankalasti valvottavan.
Voisiko olla isompi hiljainen tila? Minervan oppimiskeskuksessa painotetaan ryhmätyöskentelyä ja yhdessä oppimista, minkä vuoksi hiljainen tila pidetään melko pienenä. Seuraamme tilan käyttöastetta ja pyrimme lisäämään hiljaiseen tilaan muutamia työskentelypaikkoja, jos tarve vaatii. Hiljaiseen työskentelyyn varattuja tiloja löytyy enemmän Kaisa-talosta ja Aleksandriasta.
Saisiko pöytien väliin sermejä? Pöydät ovat ahdistavasti naamakkain, miksei peräkkäin?
Pöytien väliin on tulossa sermejä sekä hiljaiseen tilaan että yleisille työskentelypaikoille ikkunoiden viereen.
Kiitos säädettävistä pöydistä, joiden ääressä työskentely seisaaltaan on mahdollista! Olisi tietenkin aivan mahtavaa jos näitä saisi myös Aleksandriaan ja Kaisaan, sekä lisää Minervaan. Oppimiskeskus Minervan yleisellä työskentelyalueella on muutamia säädettäviä pöytiä heti ensimmäisen ryhmätyöskentelyringin takana. Seisaallaan voi työskennellä myös oleskelualueen korkeilla, pyöreillä pöydillä.
Pääkirjastossa Kaisa-talossa on muutama säädettävä pöytä 6. kerroksen esteettömässä työtilassa. Kaisa-talossa voi työskennellä seisaallaan myös neljännen kerroksen suuren valoaukon reunuksella.
Käsikirjasto? Kaikkea ei tänäkään päivänä löydä sähköisenä. Ikävä kyllä Minervaan ei ole mahdollista sijoittaa kirjaston painettua aineistoa. Omaa pientä käsikirjastoa voi pitää mukanaan lainaamalla gradukärryn. Minervassa on 29 gradukärryä, jotka lainataan Helka-tietokannassa. Gradukärryjen avaimet noudetaan Kaisa-talosta.
Oppimiskeskuksen oleskelualueella sijaitsevista kirjastokioskeista pääsee kirjaston elektronisiin aineistoihin ja käyttäytymistieteiden tieteenalaoppaisiin, joita voi käyttää keskeisen aineiston löytämiseen. Kierreportaiden takana sijaitsevalta opinnäytekioskilta löytyy E-thesiksen Opinnäytearkiston lisäksi sellaisia opinnäytteiden digitaalisia arkistokappaleita, joita ei ole avoimessa verkossa.
Miksi gradukärryn laina-aika on vain kuukauden? Kuka kirjoittaa gradun kuukaudessa? Gradukärryt ovat erittäin suosittuja ja haluamme tarjota toivottua palvelua mahdollisimman monelle. Kärryn laina-aika on 28 vuorokautta ja sen voi uusia aivan kuten kirjalainankin. Jos kärryihin on varauksia, se täytyy palauttaa, mutta varauksen tekemällä kärryn saa itsekin taas lainaan jonkin ajan kuluttua. Tällä hetkellä Minervan kahdestakymmenestäyhdeksästä gradukärrystä on lainassa noin puolet.
Minervassa, Kaisa-talossa ja Aleksandriassa on yhteensä 143 gradukärryä. Kärryt ovat vain Helsingin yliopiston jäsenille. Gradukärryt löytyvät Helka-tietokannasta hakusanalla ”gradukärry”.
Yhteistä on paljonkin, mutta tällä kertaa vastaamme: Molemmat ovat saaneet uutukaiset tieteenalaoppaat!
Kirjaston tieteenalaoppaiden kautta saat aina tuoreimmat artikkelit, kirjat ja muut palvelut oman tieteenalasi näkökulmasta koottuna yhdestä paikkaa. Nyt tutustuttavina kaksi humanististen alojen opasta:
Oppaat ovat osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Thomson Reutersin Journal Citation Reports (JCR – Impact factors) vaatii kirjautumista (Helsingin yliopiston tunnukset eivät kelpaa) ja tietokantaan ei tällä hetkellä pääse. Kustantajalle on ilmoitettu asiasta 1.2.
Tutkimusaineistojen hallinta kuuluu hyvään tieteelliseen käytäntöön.Tutkimusdatanhallintasuunnitelmaa edellyttävät monet tiederahoittajat kuten Suomen Akatemia tai EU:n Horizon2020 hanke.
Research Data Management-oppaastamme saat lisätietoja tutkimusdatan hallintamahdollisuuksista sekä Helsingin yliopiston datapolitiikkaan liittyvistä asioista.
Valmisteilla on myös kansallinen tutkimusorganisaatioille suunnattu avoimen tieteen ja tutkimuksen datahallinnan suunnittelutyökalu Tuuli (dmp).