Treasury of Linguistic Maps tietokanta sisältää noin 2000 kielititeellistä karttaa. Kartat on koottu DeGruyterin julkaisemista teoksista ja skannattu, kuvailtu ja koottu nyt yhdeksi haettavaksi tietokannaksi. Hakutapoja on monia: aihealueen, kielen, maantieteellisen sijainnin tai aikakauden mukaan. Karttoja voi zoomata ja tulostaa paperille tai PDF:ksi.
Tietokanta on päivittyvä: karttoja lisätään pari kertaa vuodessa, noin. 1200 karttaa /vuosi. Päivittyvät kartat ovat sekä uusista että vanhemmista julkaisuista.
Avoimen julkaisemisen eli Open Accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. “Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva”, sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.
Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin (Kuva: Jussi Männistö)
Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. “Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja”, Laakso jatkaa.
Päällekkäiset kustannukset minimoitava
Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.
Kansalliskirjaston koordinoima FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.
Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus
Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessaon kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.
Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.
Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen
Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:
apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, mikael.laakso@hanken.fi
Tieteenalaoppaamme, kuten viimeisin opasjulkistuksemme Folklore and Ethnology, keskittyvät yhden tieteenalan keskeisten tietoaineistojen, arkistojen ja palveluiden esittelyyn.
Kirjaston asiantuntijoiden kokoamista tieteenalaoppaista löydät aina helposti tieteenalasi keskeiset tietokannat, arkistot, e-kirjat, uutuusartikkelit, uutiset sekä tieteenalasi yhteyshenkilön kirjastossa.
Kuva: Fabianinkatu 22, piha
Brander Signe HKM. 1907 Helsingin kaupunginmuseo
ResearchGuides– tutkimuksen tiedonlähteet
Oppaat ovat osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Helsingin yliopiston kirjasto on pystynyt hankkimaan joitakin vuoden 2016 alussa lakkautettuja lehtiä ja tietokantoja erillisrahoituksen turvin. Aineistohankinnat on kohdistettu lehtiin, joita yliopistoyhteisössä on kaivattu eniten.
Biblioclub – University Library Online on venäläinen yli 80 000 e-kirjaa sisältävä palvelu. Kirjoja on monelta eri kustantajalta ja tieteenalalta, esim. kirjallisuudentutkimusta, historiaa, filosofiaa, yhetiskuntatieteitä, kulttuurin- ja taiteidentutkimusta, myös luonnontieteitä ja informaatiotutkimusta. Mukana olevia kustantajia ovat mm. Flinta, Moskovan yliopisto, Literaturnoe agentstvo “Akademiceskij proekt”, Labaratoria knigi, Institute of Psychology of Russian Academy of Sciences, Siberian division of Russian Academy of Sciences, ABV-press.
Palvelussa voi selailla kirjoja ja tallentaa, kopioida ja ladata osia kirjoista. Jos käytät IE-selainta, käytä vähintään versiota 9.
Farmakogenetiikan GeneRx sovelluksessa on tiedot noin 100:sta lääkkeestä. Sovelluksessa on myös tietoa testeistä, joiden avulla voidaan valita oikea lääke oikealla annoksella potilaan yksilöllisen perimän mukaan. Tietokannan sisältö päivittyy 3 kertaa vuodessa.
Työterveys ja kuntoutus -tietokanta sisältää tietoa mm. työhyvinvoinnista, työterveydestä, kuntoutuksesta, sairauksista ja omahoidosta. Sisältää myös lehdet Työterveyslääkäri, Työterveyshoitaja sekä Työhyvinvoinnin erikoislehti TTT-lehti.
Oxford Biblical Studies Online -tietokannassa voit verrata raamatunkäännöksiä, tutkia tekstejä ja kommentaaria rinnakkain, etsiä selityksiä ja viittauksia, selata kuvia ja karttoja.
Tietokanta sisältää seuraavat tekstit: New Oxford Annotated Bible (NRSV), Oxford Study Bible (REB), Jewish Study Bible (TANAKH), Catholic Study Bible (NAB), Access Bible (NRSV), King James Bible (KJV), Apocryphal Old Testament, Apocryphal New Testament, Oxford Bible Commentary, Concise Concordance to NRSV ja NAB Concise Concordance.
Käytettävissäsi ovat myös mm. seuraavat hakuteokset: Encyclopedia of the Dead Sea Scrolls, Oxford Companion to the Bible, Oxford Handbook of Biblical Studies, The Oxford History of the Biblical World, The Oxford Illustrated History of the Bible, Oxford Bible Atlas (Fourth Edition), The Oxford Dictionary of the Bible; [The Oxford] Encyclopedia of the Bible ja The Oxford Encyclopedia of Archaeology in the Near East.
Aineiston koekäyttö on mahdollista HY-verkossa sekä verkon ulkopuolelta Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Tutustu palveluun ja lähetä palautetta: e-library[at]helsinki.fi
Education Full Text sisältää kokotekstiartikkeleita yli 530:stä kasvatusalan tieteellisestä lehdestä. Aihealueita ovat mm. aikuiskasvatus, erityiskasvatus, opetusmenetelmät ja monikulttuurisuuskasvatus.
Kiinnostaako pohjoismainen yhteistyö? Norden iLibrary -tietokanta tarjoaa ekirjoja ja artikkeleita englanninkielellä sekä pohjoismaisilla kielillä mm. seuraavilta aihealueilta:
ilmasto ja ympäristötutkimus, arktinen alue, biotalous, kestävä kehitys, terveys, koulutus ja tutkimus sekä työ ja työllisyys.
Palaute:
e -library@helsinki.fi
University of Helsinki
