Koekäyttö: Anatomedia 9.12. asti

koekaytto_eaineisto

Anatomedia tarkastelee ihmisen anatomiaa neljän perspektiivin kautta:

Four perspectives:

Regions: includes surface and functional anatomy
Systems: includes conceptual and clinical anatomy
Dissection: includes practical procedures and post-mortem
Imaging: includes sectional and endoscopic anatomy

Anatomedia provides:

•detailed serial dissections of real human bodies
•coloured overlays of individual structures
•multiple perspectives to explore anatomy and compare
•flexibility to choose your approach, rate, sequence and depth of learning
•interactive text, labels and clinical questions
•new concepts in anatomy and relevant clinical applications
•capacity to ‘build’ systems, ‘map’ regions, ‘dissect’ layers and ‘trace’ images
•a self learning resource with a solid educational basis
•has a simple and consistent navigation system

Palaute: e -library@helsinki.fi

Minkälaisen kirjaston haluaisit? – Asiakaskysely vaikuttaa kirjaston palveluihin

Helsingin yliopiston kirjaston Asiakaskysely 2016 on käynnissä. Olemme saaneet runsaasti vastauksia ja hyviä kehittämisideoita. Tähän kirjoitukseen on poimittu niistä muutamia.

Asiakaskysely on auki maanantaihin 14.11. saakka. Nyt on siis vielä mahdollisuus vastata ja vaikuttaa siihen, minkälainen kirjasto yliopistolaisia vastaisuudessa palvelee

Lisää rauhallisia työskentelytiloja Kaisa-taloon

Kirjastossa tulisi ehdottomasti panostaa siihen, että kirjastossa on tarpeeksi KUNNOLLISIA ja tarpeeksi rauhallisia opiskelupaikkoja. Varsinkin Kaisa-talon kirjasto on ylikuormitettu ja istumapaikan löytäminen on tuuripeliä”.

Viesti on sAsiakaskysely_vaikuttaa_palveluihinelvä ja tullut jo useilta vastaajilta. Palvelujohtaja Kirsi Luukkanen kertoo, että  ”Työskentelypaikkoja pääkirjastossa ja Aleksandriassa on yhteensä 1300, mutta tiedämme, että sesonkiaikoina ne eivät riitä kaikille. Vilkkaimpina päivinä pääkirjaston kävijämäärä hipoo yhdeksää tuhatta. Suuri osa uusista kirjoista hankitaan elektronisina, mikä osaltaan vähentää hyllyjen määrä ja jatkossa saamme lisää tilaa työskentelypaikoille. Olemme myös ohjanneet ja opastaneet asiakkaita käyttämään yhteisiä pelisääntöjä lukupaikkojen varaamisessa.”

Kumpulan kampuskirjasto saa kiitosta

”Kumpulan kampuskirjaston palvelut ovat kehittyneet merkittävästi, aineistot löytyvät helpommin ja työskentelyalueet on tarkoin mitoitettu hiljaiseen työskentelyyn, ryhmätoimintaan ja tietokoneavusteiseen työhön sopiviksi.

Kirsi Luukkasen mukaan kirjaston tavoitteena on monipuolisten oppimisympäristöjen rakentaminen lähivuosina myös Viikkiin ja Meilahteen. Avoimien työ- ja lukutilojen lisäksi pyritään saamaan entistä enemmän ryhmätyöskentelyyn soveltuvia tiloja. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa, että asiakkaille saataisiin viihtyisät ja asianmukaiset tilat. Luukkanen vakuuttaa, että asiakkaiden viestit tiloja koskevista puutteista välitetään eteenpäin. Tästä on esimerkkinä Kumpulan kampuskirjaston kylmyyttä koskeva palaute, joka on jo viety eteenpäin kiinteistöstä vastaaville.

Kirjastokioskit, tulostimet ja muut laitteet kirjastossa

Kirjastossa on myös erilaisia asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja laitteita. Luukkanen laskee, että kiinteitä työasemia on 400, joista osa on kirjaston kokoelmien selailuun tarkoitettuja ns. Kirjastokioskeja. Muita laitteita, kuten tabletteja, kosketusnäyttöjä, av-laitteita, mikrofilmilukulaitteita, lainaus- ja palautusautomaatteja sekä monitoimilaitteita on lähes 90. Kirjaston asiakaspalvelusta pyydetään usein apua tulostamiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijan tulostuspalveluista huolehtivat Tietotekniikkakeskus ja Unigrafia, joten kirjasto ohjaa asiakkaat ja näitä laitteita koskevat palautteet Tietotekniikkakeskuksen Helpdeskiin.

Laitetoiveitakin on esitetty. Kaivataan ”enemmän automaatteja, joista saisi pientä syötävää ja juotavaa. Lisäksi toivoisin, että vedenkeittimiä olisi myös Aleksandriassa”. Luukkanen tietää, että Pääkirjastossa opiskelijoiden pieneen keittiöön on tilattu jo uusi vedenkeitin. Hän lupaa, että kirjasto selvittää, minkälainen varustus Aleksandriassa voisi tulevaisuudessa olla.

Kirjasto jokaisen työpöydällä

”Kirjaston henkilökunta on ollut erinomaisen palvelualtista niin tiskillä kuin chatin kautta, eli neuvontaa olen saanut aina sitä tarvitessani.”

Luukkanen iloitsee, että kirjasto on voinut pilotoida syksyllä chat-palvelua. Chatin näkyvyyttä verkkosivuilla parannetaan vielä tämän syksyn aikana. Verkossa oleville palveluille, kuten tieteenalakohtaisille aineisto- ja palveluoppaille ResearhGuides ja elektronisten kirjojen hakupalvelulle BookNavigator on vankka käyttäjäkuntansa. Digitaalisen kirjaston palveluihin satsataan jatkossakin.

Aineistojen välitys toimipaikkojen välillä

Kaisa-kirjasto on todella mahtava! Vielä parempi olisi, jos muista kirjastoista (yliopiston kirjastot) voisi tilata aineistoa omaan lähikirjastoon samoin kuin esim. HELMET-järjestelmä toimii. Ts. vaikka teos sijaitsisi esimerkiksi Terkossa, sen voisi sisäisesti tilata Kaisaan.

Kirsi Luukkanen toteaa, että kirjasto on ottanut käyttöön ns. HUPS-palvelun. Yliopiston henkilökunnalla on mahdollisuus tilata tarvitsemaansa aineistoa suoraan omalle työpöydälleen. Kirjojen tilaus kirjaston eri toimipaikkojen välillä ei toistaiseksi ole mahdollista, sen sijaan asiakkaat voivat kyllä palauttaa lainansa mihin tahansa kirjaston toimipaikkaan. Kirjaston ensisijaisena tavoitteena on hankkia aineistot elektronisena, mikä mahdollistaa aineiston käytön yliopiston verkon käyttäjätunnuksilla ajasta ja asiakkaan fyysisestä sijainnista riippumatta.

Uusia JoVE Science Education -opetusvideoita!

Helsingin yliopistossa on käytössä videot Basic Biology, Chemistry ja Clinical Skills Jove Science Education:issa.

Basic Biology sisältää seuraavat osiot: General Laboratory Techniques, Basis Methods in Cellular and Molecular Biology, Essentials of Biology 1: yeast, Drosophila and C. elegans sekä Essentials of Biology 2: Mouse, Zebrafish, and Chick.

Chemistry sisältää seuraavat osiot: Essentials of General Chemistry, Essentials of Organic Chemistry, Essentials of Analytical Chemistry.

Clinical Skills sisältää seuraavat osiot: Essentials of Physical Examinations I ja II.

jovejove3jove2

Pyhäinpäivän aukioloajat 4.-5.11.

Pyhäinpäivän aukioloajat kirjaston toimipaikoissa:Pyhäinpäivä - All saints day
Perjantaina 4.11.
– Pääkirjasto Kaisa-talo 8:00-18:00, asiakaspalvelu 10:00-18:00
– Kumpulan kampuskirjasto 9:00-16:00
– Meilahden kampuskirjasto Terkko 9:00-16:00
– Viikin kampuskirjasto 9:00-16:00
– Oppimiskeskus Aleksandria 8:00-17:45
– Oppimiskeskus Minerva 8:00-17:45.

Lauantaina 5.11. sekä kirjaston toimipaikat että oppimiskeskukset ovat kiinni. Aleksandriaan pääsee yökäyttöavaimella.

Helsingin yliopiston kirjaston aukioloajat

Vastaa, vaikuta, voita – HULib Asiakaskysely 2016

HULib Asiakaskysely 2016Parempi kirjasto tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin

Helsingin yliopiston kirjaston asiakkaat pääsevät ääneen viikolla 44 alkavan asiakaskyselyn kautta. Kyselyssä selvitetään, mitä mieltä asiakkaat ovat nykyisistä kirjastopalveluista ja mitä toiveita heillä on niiden suhteen. Kirjasto on asettanut tavoitteekseen kehittää palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin. Linkki kyselyyn: bit.ly/HULibAsiakaskysely

Asiakaskyselyn tulokset vaikuttavat

Kirjastolla on pitkät perinteet asiakaskyselyjen toteuttamisesta. Palvelujohtaja Kirsi Luukkasen mukaan kirjasto on saanut kyselyistä paljon hyötyä ja voinut keskittää voimavaransa niihin palveluihin, missä on erityisesti parantamisen varaa. Viime vuosina huomiota on kiinnitetty elektronisten aineistojen saatavuuden ja löytyvyyden parantamiseen. Elektronisten kirjojen määrä onkin kaksin kertaistunut ja niiden käyttö lähes kolmin kertaistunut parin viime vuoden aikana.

Tutkimuksen palvelut polttopisteessä

Tänä vuonna kirjasto toivoo asiakkailta arvioita erityisesti kirjaston tarjoamista palveluista, jotka koskevat tutkimuksen tekemistä. ”Kysymme asiakkaiden mielipidettä tutkimusdataan, avoimeen julkaisemiseen ja tutkimuksen arviointiin liittyvistä palveluista” sanoo Luukkanen ja toivoo, että mahdollisimman moni tutkimusta tekevä vastaa asiakaskyselyyn.

Miten asiakkaan antama palaute vaikuttaa?

Luukkanen toteaa, että asiakkaat antavat paljon suoraa palautetta kirjaston palveluista niin suullisesti, erillisten palautekyselyiden kuin palautepostin ja some -kanavien välityksellä.  Kirjastoa tietysti ilahduttaa, jos palaute on positiivista kuten twitter-viesti viime talvelta ”Olen niin onnellinen. Sähköpostiin pamahti tieto, että @HULib hankki toivomani e-kirjan, johon itselläni ei olisi ollut varaa”. Kirjasto on saanut myös paljon myönteistä palautetta oppimisympäristöjen toimivuudesta. Kirjasto on opiskelijoiden työtila ja työrauhan säilyttäminen on meille tärkeää, vahvistaa Luukkanen.

Ensimmäinen kansainvälinen kysely 

Kirjaston asiakaskysely tehdään tänä vuonna samanmuotoisena useissa eurooppalaisissa yliopistokirjastoissa. Luukkanen sanoo: ”Saamme arvokasta vertailutietoa eurooppalaisista huippukirjastoista ja voimme ensi kerran selvittää, kuinka hyvin Helsingin yliopiston kirjasto pärjää verrattuna muihin yliopistokirjastoihin. Olemme siis aktiivisesti mukana oman alamme kehittäjinä myös kansainvälisessä yhteistyössä”.

Linkki kyselyyn: bit.ly/HULibAsiakaskysely

PlumX ja altmetriikkadata – tutkijan omat mediaseurantatyökalut

Helsingin yliopiston kirjasto on pilotoinut PlumX-altmetriikkatietokannan käyttöä vuodesta 2015. Kirjasto on tarjonnut PlumX-tietokantaa kaikien halukkaiden yliopiston tutkijoiden käyttöön vuodesta 2016 alkaen. Palvelu on vielä kokeilevaa, sillä altmetriikkaan liittyvät välineet ja menetelmät ovat vielä varsin tuoreita ja aktiivisessa kehitysvaiheessa. Helsingin yliopiston kirjasto osallistuu aktiivisesti altmetristen palvelujen kehitykseen.

Continue reading “PlumX ja altmetriikkadata – tutkijan omat mediaseurantatyökalut”

Opastusta OA-tallennukseen – tilaa vaikka työhuoneellesi

Kysy meiltä avoimesta julkaisemisesta! Osana kansainvälisen Open Access viikon juhlintaa Helsingin yliopiston kirjasto tarjoaa yliopiston tutkijoille mahdollisuuden henkilö- tai pienryhmäkohtaiseen neuvontaan artikkelien avoimessa rinnakkaistallentamisessa TUHAT-julkaisurekisteriin. Tuhatista tiedot siirtyvät edelleen yliopiston digiarkisto Heldaan.

Tapaamisessa voidaan käsitellä myös muita avoimen julkaisemisen tai tieteen kysymyksiä. Kerro tarkemmat toiveesi tapaamisen sisällöstä, ajankohdasta ja paikasta tilauslomakkeella.

Olemme sinuun yhteydessä ajan ja paikan vahvistamiseksi. Avoin tiede voi yllättää sinutkin!

askme1

Open Access Cafe kaikilla kampuksilla 24.-26.10.

Askarruttaako rinnakkaistallentaminen, aineistojen avaaminen tai omien meriittien varmistaminen? Open Access –viikon kunniaksi kirjasto järjestää oa-kahviloita kaikilla kampuksilla. Poikkea lounaskahville, joka nautitaan avoimuuden asiaa edistäen.

cafe2Keskustakampus
24.10.2016 12.00-14.00 Päärakennuksen aula
Meilahti
24.10.2016 12.00-14.00 Biomedicum, Haartmaninkatu 4 Kumpula
25.10.2016 11.00-13.00 Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
26.10.2016 12.00-14.00 Rakennus A, Latokartanonkaari 9

Tervetuloa!

Tarkista myös muut viikon tapahtumat oppaastamme:
http://libraryguides.helsinki.fi/oaweek2016

Julkaisujen rooli rankingeissa: tarkastelussa Times Higher Education 2016

Loppukesä ja alkusyksy ovat yliopistorankingien julkistuksen aikaa. Helsingin yliopisto saavutti hiljattain sijan 71 kansainvälisessä National Taiwan University – rankingissa. Siirrämme katseemme vielä hetkeksi syyskuussa ilmestyneeseen Times Higher Education ranking -listaukseen. Bibliometristen analyysien asiantuntijamme Eva Isaksson arvioi, vaikuttavako ja miten viime vuosien Suomen yliopistokohtaisissa THE rankingtilastoissa julkaisujen saamat viittaukset.

– Vuosi sitten vaikutusvaltainen THE ranking vaihtoi bibliometrisen datan tarjoajansa WoSista Scopukseen. Samalla Helsingin yliopiston ranking-sijoitus pomppasi näyttävästi sijalle 76. Nyt sijoitus oli taas hiukan alhaisempi, 91. Se on kuitenkin parempi kuin viime vuotta aiempina vuosina, toteaa Eva.

Liittenä olevassa koosteessa näkyvät THE-listalla rankattujen suomalaisten yliopistojen sijoitukset 2010 eteenpäin. HY oli ainoana listalla vuosina 2010–2011, sillä vain 200 parhaiten menestynyttä yliopistoa listattiin tuolloin.

Taulukossa tarkastellaan yliopistojen kokonaismenestystä, joka koostuu monesta osatekijästä. Sitaatiot muodostavat 30 % rankkauksesta. Käytettyä metodologiaa selitetään tarkemmin THE:n sivuilla.

Eva on tarkastellut julkaisujen osalta erityisesti kolmea tietokantojen erosta ja laskentatavasta juontuvaa tekijää kunkin yliopiston julkaisuprofiilin mukaan:

– Ensinnäkin, viime vuonna yli 1000 tekijän artikkelit pudotettiin kokonaan pois. Tänä vuonna ne on otettu mukaan konstikkaan osituslaskelman kautta. Asia koskettaa Suomessa lähinnä vain Lappeenrannan yliopistoa, jonka 2010–2015 aikavälin julkaisuista 12,5 % on parintuhannen tekijän CMS-kollaboraation julkaisuja. Helsingin yliopistolla on nämä samat julkaisut, mutta ne eivät heilauta lukujamme, koska HY:n julkaisukertymä muilta aloilta on niin suuri. Sen sijaan fysikaalisten tieteiden rankkaukseen ne valitettavasti vaikuttavat Helsingin yliopistossakin.

– Toiseksi, humanistisyhteiskunnallisten tieteiden englanninkielisiä julkaisuja saadaan Scopuksesta paremmin kuin WoSista. Hyötyjiä ovat lähinnä Tampereen, Jyväskylän, Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot, joissa näiden alojen julkaisujen osuus on korkea.

– Lopuksi voidaan todeta, että Scopus kilpailee WoSin kanssa konferenssijulkaisujen indeksoinnilla. Tästä hyötyvät yliopistotasolla eniten Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Aalto-yliopisto, joiden julkaisuissa on erityisen runsaasti konferenssiartikkeleita. Eniten tätä artikkelityyppiä löytyy tietojenkäsittelytieteestä, jolle julkaistiin tänä vuonna alan ensimmäinen THE-rankinglistaus. Helsingin ylipiston tietojenkäsittelytiede löytyy sijalta 69., joka on pohjoismaiden paras, Eva kertoo.

Edellä olevasta analyysista voieva2 vetää Helsingin yliopiston osalta johtopäätöksen, ettei sijoituksen notkahdus verrattuna viimevuotiseen johdu mitä todennäköisemmin ainakaan julkaisuista ja niiden saamista viittauksista.
Kuva: Johanna Lahikainen
Taulukko ja analyysit: Eva Isaksson

Continue reading “Julkaisujen rooli rankingeissa: tarkastelussa Times Higher Education 2016”