IMD World Competitiveness Online sisältää 20 vuoden aikasarjat IMD World Competitiveness Yearbook:ista. Kilpailukykytietoja voidaan etsiä 61:stä valtiosta 20 vuoden ajalta yli 300:lla kriteerillä. Kriteereinä mm. koulutusjärjestelmä, ekologinen jalanjälki, väestön terveystietoja, tieteellinen tutkimus ja tieteelliset artikkelit, pitkäaikaistyöttömyys ja siirtolaisuus.
Tähän saakka e-kirjojen laina-ajat ovat vaihdelleet 1 vuorokaudesta aina 14 vuorokauteen saakka. Käytäntöä yhtenäistetään nyt niin, että ajat vaihtelevat 1 ja 7 vuorokauden välillä. Laina-ajat jatkossa:
Classical Studies -opas on vaivaton reitti alan tiedonlähteisiin. Sivustolta on suora pääsy uusiin e-kirjoihin, lehtiin, tietokantoihin ja muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin.
Opas täydentää humanististen tieteiden opassarjaa – humanististen tieteiden aloilta on jatkossa tulossa edelleen lisää tieteenalaoppaita.
Classical Studies -opas on osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.
Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.
Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.
Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä
Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.
Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.
Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä
Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.
Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.
Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.
Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:
Academic Video Online: Premium on monitieteinen videopalvelu, joka tarjoaa laadukasta videoaineistoa akateemisen maailman tarpeisiin. Tutustu palvelun kattavaan dokumentti-, uutis- ja opetusvideovalikoimaan.
Aihealueita löytyy niin sosiaalitieteistä, historiasta kuin taiteestakin kiinnostuneelle. Myös talouden, eläinlääketieteen sekä käyttäytymistieteiden aloilta on katseltavissa mielenkiintoista videoaineistoa.
Videot sisältävät muun muassa haastatteluja, teatteria esityksiä, psykologisia koetilanteita, luentoja ja ohjeistuksia sekä etnografisen kenttätyön tallenteita. Kaikki videot ovat huolellisesti valittu palvelemaan kunkin tieteenalan tarpeita. Palvelusta löydät välineitä oppisen ja opettamisen tueksi.
Mukana on myös populaariaiheisia videoita esim. matkustamiseen ja ruoanlaittoon liittyen.
Palvelu tarjoaa monipuoliset selaus- ja käyttömahdollisuudet. Aihealueen valittuasi voit halutessasi rajata sitä esimerkiksi videotyypin mukaan vain kyseisen aihealueen opetusvideoihin. Opetusvideot on jaoteltu segmenteihin, mikä helpottaa niiden sisällyttämistä muuhun opetussisältöön.
Tutustu palveluun ja lähetä palautetta: e-library[at]helsinki.fi
Aineiston koekäyttö on mahdollista HY-verkossa sekä verkon ulkopuolelta Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Kumpulan kampuskirjaston yhden päivän kävijäennätys on nyt 1148. Kävijämäärä saavutettiin syyskuun ensimmäisenä päivänä. Samalla ensimmäisen kerran kampuskirjastossa kävi yli 1000 ihmistä yhden päivän aikana. Vertailukelpoisia tilastoja on vuodesta 2005 lähtien.
Kirjaston käyttö pysyi ennätystasolla koko syyskuun ajan, jolloin 1000 kävijän haamuraja rikottiin syksyn avajaispäivän jälkeen vielä kolmesti.
Kiitos teille kirjaston käyttäjät! Olemme erityisen iloisia siitä, että olette löytäneet vuosi sitten uudistetun kampuskirjaston näin hyvin. Teitä varten olemme olemassa ja työtämme teemme.
Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.
Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.
Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia. Aslib Journal of Information Management –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).
Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.
Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.
Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013: