Metriikkatiimi sai oppineen vahvistuksen

Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.

Bibliometriikka on olennainen osa tietoasiantuntija Susanna Nykyrin työtä

Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.

Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.

Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.

Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä

Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.

Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.

Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä

Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.

Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.

Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.

Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:

Teksti ja kuva: Joonas Vihanto

Editointi: Veera Ristikartano