Miten avoimen tieteen toimintatavat vaikuttavat tutkimuksesi näkyvyyteen ja saavutettavuuteen? Mitä kaikkien yliopistolaisten tulisi tietää avoimesta julkaisemisesta ja kirjaston tarjoamista palveluista sen tueksi? Millaisia alennuksia on mahdollista saada avoimen julkaisemisen maksuihin? Tule kioskeille kyselemään ja keskustelemaan kirjaston asiantuntijoiden kanssa avoimeen tieteen teemoista.
Erityisen mielellämme neuvomme sinua, miten voit toteuttaa avoimuutta rinnakkaistallennuksen kautta nyt entistä helpommin. Rinnakkaistallennus luo avoimuutta ja kirjasto tarjoaa tähänkin eväät.
Kioskien luukut ovat avoinna seuraavasti:
Biomedicumin aula, Meilahti 16.4. klo 11-13
Päärakennuksen aula, Keskustakampus 17.4. klo 11-13
Physicumin aula, Kumpula 17.4. klo 11-13
EE-rakennuksen aula, Viikki 18.4. klo 11-13
Toivotamme sekä uudet että vanhat asiakkaamme tervetulleiksi!
Lokakuun lopulla, 24.-30.10.2016, vietetään jälleen kansainvälistä Open Access -viikkoa, nyt jo yhdeksättä kertaa. Open Access -viikon tavoitteena on globaalisti edistää tiedon avoimuutta ja nostaa esiin avoimuuden hyötyjä. Viikon aikana järjestetään teemaan liittyviä tapahtumia – seminaareja, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia – joissa on mahdollista jakaa tietoa aihepiiristä sekä siihen liittyvistä palveluista. Tämän vuoden teema Open in Action tähtää avoimen saatavuuden toteuttamiseen käytännön toimin eikä pelkästään strategiatasolla.
Oxford University Press tarjoaa avoimella verkkosivullaan oikeudellisia tiedonlähteitä kansainvälisistä konflikteista ja muista tärkeistä ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. Mukana on kansainvälisten sopimusten tekstejä ja asiaa käsitteleviä artikkeleita.
Sivulta löydät mm. seuraavia aiheita:
Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä (Brexit/Bremain)
“Brexit cartoon” by Gwydion M. Williams. CC-BY-2.0 via Flickr
Israel-Gaza konflikti 2008-2014
Voimankäyttö Ukrainassa – suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus
Etelä-Kiinan meren ja Itä-Kiinan meren aluerajoja koskevat kiistakysymykset
Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsittelemiä oikeustapauksia
Kysymys Syyriaan kohdistuvasta voimankäytöstä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta
-Tutustu myös Eduskunnan kirjaston on kokoamaan tietopakettiin Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Se sisältää keskeisiä dokumentteja ja sivustoja, kampanjat puolesta ja vastaan sekä uutisointia, kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa.
Avoimen julkaisemisen eli Open Accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. “Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva”, sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.
Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin (Kuva: Jussi Männistö)
Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. “Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja”, Laakso jatkaa.
Päällekkäiset kustannukset minimoitava
Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.
Kansalliskirjaston koordinoima FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.
Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus
Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessaon kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.
Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.
Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen
Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:
apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, mikael.laakso@hanken.fi
Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.
Bibliometriikka on olennainen osa tietoasiantuntija Susanna Nykyrin työtä
Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.
Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.
Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä
Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.
Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.
Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä
Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.
Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.
Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.
Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:
Tieteen tulosten avoimesta saatavuudesta keskustellaan Meilahdessa maanantaina 20.10.2014 klo 13.00-17.00. Open Science – Impact and Research Funding -tilaisuus on osa kansainvälistä Open Access -viikkoa.
Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti Helsingin yliopiston tutkijoille, mutta kaikki tieteen avoimesta saatavuudesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tilaisuus on englanninkielinen.
Heldan hyvä sijoitus pohjaa näkyvyyteen ja laadukkaaseen sisältöön. Kyseisessä ranking-listassa näkyvyys määritellään yksinkertaisesti HELDan osoittavien linkkien lukumäärän perusteella. Sisällön puolesta sijoitukseen vaikuttaa puolestaan eniten julkaisuarkistosta löytyvien tieteellisten artikkelien lukumäärä, joka lasketaan hyödyntämällä Google Scholar -palvelua.
HELDA on Helsingin yliopiston kirjaston verkkopalvelujen ylläpitämä avoin digitaalinen arkistopalvelu, johon yliopistoyhteisöön kuuluvat voivat tallentaa sellaisia digitaalisessa muodossa olevia julkaisujaan, tutkimusaineistoeriään tai muita materiaalejaan, jotka voidaan asettaa avoimesti yleisön saataville. HELDAn tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta.
22.-28. lokakuuta vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa paikoissa, joissa ollaan tieteellisen tiedon äärellä. Viikon tarkoituksena on nostaa esiin tiedon avoimen saatavuuden merkitys tiedeyhteisön, tiedon käyttäjän ja tiedon soveltajan kannalta.
Open Access -viikon tietoisku pe 26.10. klo 13:00-14:00
Paikka: Keskustakampus, pääkirjasto (Kaisa-talo) 7. krs, iso neuvotteluhuone 7062
Ohjelmassa on esityksiä tiedon avoimeen saatavuuden liittyvistä teemoista: OpenAIRE-hanke, BHL-Europe -portaali ja Europeana, Helda ja E-thesis. Tervetuloa! Vapaa pääsy.
University of Helsinki
