Avoimen tieteen tueksi on lukuisia palveluita – Valitse itsellesi sopivat!

Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.

Open Access -tuki

Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:

Avoimen julkaisemisen opastus

Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.

Rinnakkaistallennuspalvelu

Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:

Helda-julkaisuarkisto

Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä  pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

HUP – Helsinki University Press

Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.

Datatuki

Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.

Datanhallintakoulutus ja työpajat

Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan  ja suunnittelemiseen.

DMP-kommentointipalvelu

Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.

DMPTuuli

Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.

Research Data Services

Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.

Tutkijan Open Access -opas

Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittajamaksuopas

Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.

Datanhallinnan perusasiat

Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.

Research Data Management -opas

Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.

tieteenalaoppaat

Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.

 Tiedonhankinnan MOOC-kurssit

Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.

OpenAIRE – avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.

 Iris.ai

Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.

Editori

Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.

Teksti:
Mika Holopainen ja Kimmo Koskinen
Ingressi ja editointi:
Ursula Virolainen

Open Access -julkaiseminen on iskussa Meilahden #amchelsinki-kampuksella!

Tiedejulkaisut avoimiksi vuoteen 2020 mennessä! Tämä tavoite on otettu tosissaan Meilahden Academic Medical Center Helsinki -tutkijoiden parissa. Terkko Scholar Chart -palvelu kertoo, että Top 4 lehdistä, joissa kampuksen tutkijat ovat julkaisseet viimeisen 12 kuukauden aikana, peräti kolme on Open Access -julkaisuja (neljäs on kotimainen Duodecim-lehti). Muitakin OA-lehtiä on Top 100:ssa runsaasti.

Siten #amchelsinki -kampuksen laadukas ja runsas julkaisutoiminta noudattaa jo nyt monia Open Science -kriteereitä, ja on syytä odottaa, että kehitys jatkuu tämän trendin mukaisesti myös tulevina vuosina.

Terkko Scholar Chart: https://terkko.helsinki.fi/helsinkischolarchart/

 

Tapahtuma: Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 2018
Paikka:
Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 24.10.2018 klo 12-14

Ohjelma kokonaisuudessaan: http://libraryguides.helsinki.fi/oa-week2018

OPEN ACCESS WEEK 2018

Tapahtuma on osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille.

Not a Library as You Know it – welcome to AI workshop: how to speed up your literature searches with artificial intelligence!

Workshop: Get started with Iris.ai Science Assistant!

 Hitting a roadblock in your research or thesis writing process? Do you struggle with the overwhelming volume of published scientific research?

Join the workshop and learn how to use Iris.ai – your science assistant, that semi-automates the discovery and literature review parts of your research process.

Why you should join?

Iris.ai has already read and memorised 80 million research papers – so you don’t have to! Iris helps you to get an overall landscape around your research challenge as well as a specific reading list covering the papers that you should actually spend time on reading.

As a result of attending the workshop and using the Iris.ai tools you’ll:

1. Save 90% of your time spent on mapping out existing scientific knowledge. Once a 2-4 week mapping process can now be be done in less than 2 days

2. Broaden your search beyond limiting keywords and get a full overview of all papers related to your research problem

3. Avoid endless results lists of research papers and built-in citation biases

4. Narrow down a long collection of research papers to a specific reading list that you should focus on

Who is it for?

The event is open and free for all University of Helsinki and HUS students, researchers and staff members. During the 2-hour workshop you will see a demo of how to get started with your Iris.ai Premium account and put the tools to the test. This is also a great opportunity to ask questions and receive invaluable support from Iris.ai team.

Register now!

When and where?

Iris.ai and Helsinki University Library host free workshop sessions at each campus. See the schedule below:

On Thursday April 12, 2018

10:00-12:00 City Center Campus: Main Library Kaisa-talo, Kaisa-sali 7062

13:00-15:00 Meilahti Campus: Terkko Health Hub, Auditorium, 2nd floor

On Friday April 13, 2018

10:00-12:00 Viikki Campus: Infokeskus Korona, Sali 172 (Viikinkaari 11)

13:00-15:00 Kumpula Campus: Kumpula: Exactum, B121 (Gustaf Hällströmin katu 2 B)

You can also choose to join a session via live stream on Thursday April 12 at 10:00-12:00.

Register now!

About Iris.ai

We’re Iris.ai, a company leveraging Machine Learning technology to understand scientific knowledge and develop the personalized Science Assistant of the future. Iris.ai tools allow you to map out the research landscape around any given research topic.

Juhlistetaan yhdessä avointa tiedettä – Tervetuloa Tiedekulmaan 23.10.2017

Tapahtuma: Avoimen tieteen iltapäivä
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 23.10.2017 klo 13-14.30

Miten avoin julkaiseminen, avoimet oppimateriaalit tai avoin data näyttäytyvät ja näkyvät tutkijoiden työssä? Muuttaako avoin tiede tutkimuksen tekoa ja julkaisumaailmaa perustavanlaatuisesti? Millaiselta näyttää tiedejulkaisemisen ja avoimen tutkimuksen tulevaisuus?

Tiedekulman lavalle aiheesta keskustelemaan nousevat yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara, professori Markku Löytönen sekä Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Helsingin yliopiston kirjasto palkitsee tilaisuudessa myös yliopiston avoimen tieteen edistäjän. Tule siis paikalle kuulemaan, keskustelemaan ja innostumaan!

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston kirjaston kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille. Tiedekulma Cafe palvelee koko tilaisuuden ajan.

Tiedot viikon (23.-29.10.) aikana järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston Open Access –viikon tapahtumasivulta.

Tutkimus näkyväksi, tavoitettavuus kuntoon – Open Access haltuun

Kun tutkimus on avointa, se näkyy, vaikuttaa ja tuntuu yhteiskunnassa. Ekstrana avoimessa julkaisemisessa tulevat lisäksi tutkimuksen paranevan tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden myötä myös kasvavat viittausmäärät. Avoimuus on paitsi tutkijaa itseänsä hyödyttävä tapa toimia, myös yhä useammin tutkimusrahoittajan edellytys tutkimustulosten julkaisemiselle.

Miten yksittäinen tutkija voi päästä alkuun Open Accessissa?

Hyvä alku avoimuuden toteuttamiselle käytännössä on tutkimusartikkelien tallennus Helsingin yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon Heldaan. Lisätietoja artikkelien tallentamisesta sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä löytyy Tutkijan Open Access -oppaasta.

Oppaastamme selviävät rinnakkaistallentamisen ohjeiden lisäksi myös mm. avoimuutta tukevat keskeiset palvelut, keskeisten rahoittajien vaatimukset tutkimusjulkaisujen avoimuudelle sekä Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatut Open Access – julkaisukanavat.

Open Access – opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi:

open

Avointa julkaisemista koskevissa kysymyksissä palvelemme myös sähköpostitse:
openaccess-info@helsinki.fi

Lisää aiheesta:
Avoin tiede ja tutkimus –hanke
Finnoa
SPARC Europe
Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle: tieteidenvälisyys ja viittaukset


ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Oppaat ovat osa ResearchGuides-sarjaa, joka sisältää kootusti ja helposti kirjaston tarjoamia palveluita tutkimuksen ja opiskelun avuksi.

ResearchGuide_logo

Lähetä seuraava artikkelisi PeerJ-lehteen – katso täältä huipputarjous

PeerJ on kiinnostava uusi Open Access -lehti biologian ja elämätieteiden alalla. Sen ovat perustaneet PLOS ONE -lehden ja Mendeley-palvelun alkuperäiset innovaattorit. PeerJ sai ensimmäisen Impact Factor -arvonsa (2.112) viime kesänä.

Lehden kirjoittamaksut perustuvat jäsenyysmaksuihin ja siten ne poikkeavat useimmista muista OA-lehdistä. Esimerkiksi USD99-perushintaan sisältyy yhden artikkelin julkaiseminen vuosittain.

Nyt kirjasto tarjoaa ainutlaatuisen tutustumismahdollisuuden PeerJ-lehteen ja mahdollistaa siten edullisen option OA-julkaisemiseen tässä uudessa kanavassa. Tartu tilaisuuteen jo seuraavan artikkelisi kanssa, sillä tämä tarjous on rajoitettu ja vain ensimmäiset ehtivät mukaan.

PeerJ @ Terkko Navigator: https://terkko.helsinki.fi/peerj

Helsingin yliopiston kirjaston kirjoittajamaksusivu

The award-winning biological and medical sciences journal

PeerJ publishes the world’s scientific knowledge through open access licensing. 1584 peer-reviewed articles and 2044 preprints published to date.

PeerJ Benefits, A modern scholarly publishing experience: https://peerj.com/benefits/

Kirjastonhoitajan suositukset Open Access -viikolle

Tutustu kansainväliselllä Open Access -viikolla 19.-25.10. ainakin näihin viiteen asiantuntijoidemme valitsemaan avoimeen arkistoon:

OpenDOAR
Tuhansia julkaisuarkistoja.

OpenAIRE
Avoimia projekteja & artikkeleita unohtamatta tutkimusdataa.

BASE – Bielefeld
75 miljoonaa hittiä.

Gallica
Miljoonittain dokumentteja.

OATD
Lukemattomia graduja ja väitöskirjoja.

UH_2015_865x180

Lisätiedot: openaccess-info[at]helsinki.fi

Metriikkatiimi sai oppineen vahvistuksen

Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.

Bibliometriikka on olennainen osa tietoasiantuntija Susanna Nykyrin työtä

Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.

Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.

Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.

Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä

Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.

Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.

Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä

Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.

Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.

Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.

Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:

Teksti ja kuva: Joonas Vihanto

Editointi: Veera Ristikartano

Avoin tiede tutuksi Open Science -työpajassa 20.10.2015

Kiinnostaako avoin tiede ja tutkimusaineiston hallinta? Helsingin yliopisto järjestää Open Science -työpajan tiistaina 20. lokakuuta. Nuorille tutkijoille suunnattu tapahtuma antaa mahdollisuuden päästä tutustumaan tutkimusaineistoin hallintaan, rinnakkaisjulkaisemiseen sekä alan toimijoihin.

Työpaja on osa kansainvälistä Open Access -viikkoa, jonka tarkoituksena on edistää tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta.

Terkko 2015-23
Kuva: Veikko Somerpuro

Avoin tiede kuuluu kaikille

Minerva-torilla pidettävässä Open Science -työpajassa avoimesta saatavuudesta puhuvat muun muassa Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC:ssa työskentelevät Stina Westman ja Damien Lecarpentier. CERNissä ohjelmistoinsinöörinä työskentelevä Lars Holm Nielsen puhuu tieteen pitkä häntä -ilmiöstä sekä tutkimuksen aineistonhallintapalvelu Zenodosta, jota hän on ollut käynnistämässä. Horisontti 2020 -ohjelman vaikutuksista alustaa Ivo Grigorov Tanskasta.

Lyhyiden esitysten jälkeen vuorossa on useita erilaisia työpajoja, joiden aiheina ovat esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman tekeminen, tutkimustieto ja avoin saatavuus, kuinka löytää sopiva tutkimusaineiston sijoituspaikka sekä tutkimustulosten kuvailu ja jakaminen.

Open Science Workshop järjestetään Helsingin yliopiston Minerva-torilla osoitteessa Siltavuorenpenger 5 A. Tapahtuma alkaa klo. 10 ja on englanninkielinen.

Tapahtuma on tällä hetkellä loppuunvarattu, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella sähköpostitse: openaccess-info[at]helsinki.fi

Ohjelma ja lisätiedot

Esitysmateriaalit ovat saatavilla työpajan jälkeen täältä:
https://www.fosteropenscience.eu/event/open-science-workshop-%E2%80%93-open-access-week-2015-event

Tilaisuus on EU:n Foster-projektin tukema.

FOSTER-hires[1]

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049