University of Helsinki
Education Full Text sisältää kokotekstiartikkeleita yli 530:stä kasvatusalan tieteellisestä lehdestä. Aihealueita ovat mm. aikuiskasvatus, erityiskasvatus, opetusmenetelmät ja monikulttuurisuuskasvatus.
Palaute: e -library@helsinki.fi
Koekäyttö: Norden iLibrary 30.5. asti
Kiinnostaako pohjoismainen yhteistyö? Norden iLibrary -tietokanta tarjoaa ekirjoja ja artikkeleita englanninkielellä sekä pohjoismaisilla kielillä mm. seuraavilta aihealueilta:
ilmasto ja ympäristötutkimus, arktinen alue, biotalous, kestävä kehitys, terveys, koulutus ja tutkimus sekä työ ja työllisyys.
Palaute:
e -library@helsinki.fi
Koekäyttö: Patrologia Orientalis Database 30.4. asti
Itäistä patristiikkaa tutkimaan! Syyriaksi, armeniaksi ja arabiaksi sekä geeziksi (Etiopia), georgiaksi ja slaaviksi kirjoittaneiden itäisen kirkon kirkkoisien kirjoituksista voi etsiä myös englannin-, ranskan-, kreikan- ja latinankielisiä käännöksiä. Patrologia Orientalis Database (POD) sisältää monipuoliset hakumahdollisuudet.
Lisätietoa tietokannan käyttöliittymästä ja sisällöstä.
Koekäyttöaika: 1.4. – 30.4. 2016
Palaute: e-library@helsinki.fi
Koekäyttö: International Bibliography of Humanism and the Renaissance ~ 30.4. asti
International Bibliography of Humanism and the Renaissance (IBHR) online viitetietokanta jatkaa jo vuodesta 1965 julkaistua bibliografiaa Bibliographie internationale de l’Humanisme et de la Renaissance. Bibliografian fokus on renessanssin ja varhaisen uuden ajan tutkimuksessa ja Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Tietokannassa on yli 300 000 viitettä.
Lisätietoa tietokannan käyttöliittymästä ja sisällöstä.
Koekäyttöaika: 1.4. – 30.4. 2016
Palaute: e-library@helsinki.fi
Yliopistokirjastojen OA-verkosto – tiedon jakamista avoimuuden edistämiseksi
Yliopistokirjastoissa pohditaan avoimen tieteen palveluita, muun muassa rinnakkaistallennuksen edistämistä ja siihen liittyviä hyviä käytänteitä. Hyvien käytäntöjen jakamiseksi kirjastojen edustajia on ollut koolla kaksi kertaa. Jaamme tässä kirjoituksessamme tapaamisten antia. Continue reading “Yliopistokirjastojen OA-verkosto – tiedon jakamista avoimuuden edistämiseksi”
Koekäyttö: MarinLit 21.4. asti
MarinLit – meriympäristön luonnonyhdisteiden tietokanta sisältää merentutkimusta tukevaa aineistoa. Tietokannan ovat perustaneet 1970-luvulla professorit John Blunt ja Murray Munro Canterburyn yliopistossa, Uudessa Seelannissa. Tietokanta sisältää mm. merentutkimusta tukevia lehtiartikkeleita, kemiallisia yhdisteitä ja synteesejä. MarinLit tarjoaa myös välineitä dereplikaatioon.
Palaute: e-library@helsinki.fi
Thesaurus Linguae Graecaen käyttöliittymä on muuttunut
Thesaurus Linguae Graecaella (TLG) on uusi käyttöliittymä, joka vaatii käyttäjältä henkilökohtaisen tilin luomisen ja kirjautumisen tilille palvelun käyttämiseksi. Tilille kirjautumisen jälkeen palvelu toimii kuten aiemmin.
Kysymyksiä tai kommentteja? e-library[at]helsinki.fi
Koekäyttö: Feminism in Cuba 1898-1958 – 22.4.2016 asti
Feminism in Cuba, 1898–1958 on ainutlaatuinen amerikkalaisen professori K. Lynn Stonerin keräämä alkuperäisaineisto kuubalaisten naisten toiminnasta Kuuban itsenäistymisestä Castron vallankumoukseen. Yli puoli vuosisataa kattava kokoelma käsittelee niin poliittisesti kuin kulttuurisesti aktiivisia naisia ja sisältää heidän itsensä tuottamaa materiaalia. Kokoelma tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden päästä tutkimaan ei-eurooppalaisen alueen naisia heidän omista lähtökohdistaan – tavoite, johon usein pyritään, mutta harvoin nimenomaan materiaalin puutteen takia päästään.
Aineisto on kiinnostava monen tieteenalan näkökulmasta katsottuna: niin sukupuolen kuin alue- ja kulttuurintutkimuksen, kehitysmaatutkimuksen ja espanjalaisen filologiankin opiskelijoille ja tutkijoille.
Aineiston koekäyttö on mahdollista HY-verkossa sekä verkon ulkopuolelta Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Koekäyttöaika: 21.3. – 22.4.2016
Tutustu palveluun ja lähetä palautetta: e-library[at]helsinki.fi
Tutkimus näkyväksi, tavoitettavuus kuntoon – Open Access haltuun
Kun tutkimus on avointa, se näkyy, vaikuttaa ja tuntuu yhteiskunnassa. Ekstrana avoimessa julkaisemisessa tulevat lisäksi tutkimuksen paranevan tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden myötä myös kasvavat viittausmäärät. Avoimuus on paitsi tutkijaa itseänsä hyödyttävä tapa toimia, myös yhä useammin tutkimusrahoittajan edellytys tutkimustulosten julkaisemiselle.
Miten yksittäinen tutkija voi päästä alkuun Open Accessissa?
Hyvä alku avoimuuden toteuttamiselle käytännössä on tutkimusartikkelien tallennus Helsingin yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon Heldaan. Lisätietoja artikkelien tallentamisesta sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä löytyy Tutkijan Open Access -oppaasta.
Oppaastamme selviävät rinnakkaistallentamisen ohjeiden lisäksi myös mm. avoimuutta tukevat keskeiset palvelut, keskeisten rahoittajien vaatimukset tutkimusjulkaisujen avoimuudelle sekä Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatut Open Access – julkaisukanavat.
Open Access – opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi:
Avointa julkaisemista koskevissa kysymyksissä palvelemme myös sähköpostitse:
openaccess-info@helsinki.fi
Lisää aiheesta:
Avoin tiede ja tutkimus –hanke
Finnoa
SPARC Europe
Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle: tieteidenvälisyys ja viittaukset
ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet
Oppaat ovat osa ResearchGuides-sarjaa, joka sisältää kootusti ja helposti kirjaston tarjoamia palveluita tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Alikirjastonhoitajasta e-kirjastonhoitajaksi
Mitä tekoa kaltaisellani perinteisellä kirjastotädillä on e-kirjastopalvelujen kehittämishommissa? Tätä olen ihmetellyt muutamankin kerran viimeisen parin vuosikymmenen aikana, jolloin e-aineistojen käyttöön saattamiseen ja niiden näkyvyyden, löydettävyyden ja käytettävyyden parantamiseen liittyvät tehtävät ovat tulleet yhä keskeisemmäksi osaksi toimenkuvaani. Näistä tehtävistä edes tyydyttävästi selviytyminen on usein tuntunut edellyttävän paljon vankempaa IT-osaamista kuin mitä minulla on ollut. Oma IT-osaamiseni on hataralla pohjalla niin kuin kai aika monilla ikäisilläni kirjastonhoitajilla, jotka ovat alkaneet tehdä lähempää tuttavuutta tietokoneiden kanssa vasta kultaisessa keski-iässä.
Mitään sellaista virkaa tai vakanssia, jonka toimenkuvassa olisi ollut e-kirjastopalveluihin liittyviä tehtäviä, en ole hakenut. 1980-luvun lopulla tällaisia tehtäviä ei ollut. Tuolloin hakemani ja saamani Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston alemman palkkausluokan nuoremman alikirjastonhoitajan viran päätehtäväksi oli määritelty monografioiden ja opinnäytteiden sisällönkuvailu.
Millaisten vaiheiden kautta alikirjastonhoitajasta tuli e-kirjastonhoitaja, tätä selvittelen seuraavassa. Koska verkkotiedotuksella on ollut varsin keskeinen merkitys e-aineistojen käyttöön saattamisessa, kerron aika paljon myös päätymisestäni näihin tehtäviin.
Continue reading “Alikirjastonhoitajasta e-kirjastonhoitajaksi”