Helsingin yliopiston kirjasto – Helsingfors universitets bibliotek – Helsinki University Library
Meilahden kampuskirjasto Terkon lehtiä ei enää lainata. Lainassa olevia lehtiä ei myöskään voi uusia eräpäivän jälkeen.
Saat artikkelit talteen joko skannaamalla ne maksutta monitoimilaitteillamme sähköpostiisi tai ottamalla niistä maksulliset paperikopiot. Muutos johtuu runsaasta asiakaspalautteesta, jossa on toivottu, että painetut lehtemme olisivat aina asiakkaiden saatavilla.
Terkon tunnettu verkkobrändi JournalNavigator on integroitu osaksi Terkko Navigator -palvelua. Siksi lehdet on yhtä helppoa löytää kuin ennenkin.
Terkko Navigator -etusivulla kirjoita oikean yläkulman ’Search Anything’ -hakulaatikkoon lehden nimi. Hakutuloksista pääsee suoraan linkityspalveluun oikean laidan nuolinäppäimestä.
Ylävalikon ’Journals’-palkin kautta lehtiä voi selata erilaisten kriteerien pohjalta, kuten esimerkiksi lääketieteen erikoisalojen mukaan. Lehtiä voi toki myös hakea tässä näytössä.
Nopeaa ja tehokasta, kokeile jo tänään!
Terkko Navigator: http://terkko.helsinki.fi/
Hylly- ja pöytäkalusteiden siirtojen vuoksi Kaisa-talon 2. kerroksen vierailijakoneet ovat pois käytöstä 23. kesäkuuta
lähtien toistaiseksi. Vierailijakoneiden tämänhetkiselle paikalle siirretään kirjahyllyjä ja vierailijakoneet siirtyvät hissin viereen, lähemmäs monitoimilaitetta.
Vierailijatunnuksia tarvitsevat asiakkaat voivat käyttää Kaisa-talon 3. kerroksen vierailijakoneita.
Myös Kansalliskirjastossa on vierailijakoneita.
Pahoittelemme tästä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
Terkko Navigatorin etusivun haku on nopein tapa löytää mitä tahansa olit palvelusta etsimässäkin. Oikeassa yläkulmassa on hakulaatikko ’Search Anything’. Siihen voidaan kirjoittaa se asia, jota ollaan etsimässä.
Esimerkkejä hauista:
Näistä viimemainittu on PMID-numero (PubMed ID), jonka avulla artikkelin kokoteksti löytyy helposti.
Kuten huomataan, niin Terkko Navigatorin haku on todella tehokas ja helppokäyttöinen: mitä oletkaan etsimässä, niin aloita hakusi Terkko Navigatorin ’Search Anything’ -hakulaatikon kautta!
Terkko Navigator: http://terkko.helsinki.fi/
Church Missionary Society Periodicals, 1804-2009 (Module I)* sisältää Church Missionary Societyn ja South American Missionary Societyn digitoituja aineistoja vuosilta 1841–2009.
Tietokanta tarjoaa laajan näkökulman lähetystyön historiaan, ja yleisemminkin kristinuskon ja kulttuurihistoriaan.
Church Missionary Societyn juuret ovat anglikaanisessa evankelisessa liikkeessä.
Tietokanta koostuu pääasiassa lehtiartikkeleista, mutta mukana on lähetystyötä koskevia raportteja ja kirjeitä, talouteen liittyviä dokumentteja, ja vaikkapa syntymään, kuolemaan ja avioitumiseen liittyviä ilmoituksia.
*Koekäytön aikana palvelussa olevia pdf-dokumentteja ei voi ladata.
Tämä aineisto on koekäytössä vain yliopiston verkossa. Etäkäyttö on mahdollista VPN-yhteyden kautta.
Koekäytössä: 17.6. –14.7.2015
Palaute: e-library@helsinki.fi
| واعراضها ؞ واخبرنى عدَّة من اهل العلم 1 انَّ رِفَاعة بن زيد الجُذَامى كان اهدى لرسول الله صلعم غلامًا يقال له مِدْعَم فلمَّا كانت غزاة وادى القرى اصابه سهمُ غَربٍ 2 وهو يَحُطُّ رحل رسول الله صلعم فقيل يرسول الله هنيئًا لغلامك اصابه سهم فاستُشهد فقال كلَّا انَّ الشملة الَّتى اخذها من المغانم يوم خيبر لتشتعلُ عليه نارًا ؞ حدَّثنا شَيْبان بن فَرُّوخ قال حدَّثنا ابو الاشهب عن الحسن انَّه قيل لرسول الله صلعم استُشهد فتاك فلان فقال انَّه يُجَرُّ الى النار في |
Classic Arabic Texts Online tarjoaa pääsyn Brillin julkaisemiin arabialaisten tekstien editioihin, joiden yhteenlaskettu sivumäärä on noin 19 000. Tarjolla on seuraavia nimekkeitä:
Brill’s Encyclopedia of Hinduism luotailee monipuolisesti viimeisintä tutkimusta hindulaisesta traditiosta. Teoksen sisältämät esseet ovat alueen huomattavimpien tutkijoiden kirjoittamia. Mukana on sekä hindulaisuuden historiaa että sen nykypäivän suuntauksia käsitteleviä kirjoituksia.
Kirjaston kuukauden kasvo kesäkuussa on kirjastonhoitaja Kati Tuunanen. Katin tehtäviin kirjastossa kuuluvat oppimisympäristöasiat. Toimipaikkana hänellä on Kumpulan kampuskirjasto mutta työkenttänä koko kirjasto.
Katin tie kirjastotyöhön poikkeaa tavanomaisesta. Koulutukseltaan englannin kielen kääntäjä ajatui kesätöihin silloiseen Nokia Telecommunicationsiin 90-luvun puolivälissä. Nokiassa vierähti viitisen vuotta teknisenä kääntäjänä. Dokumentaatio oli yrityksessä tärkeässä roolissa, ja koska noina vuosina dokumentaatiota tehtiin myös suomeksi, oli englantia työkielenä käyttävässä firmassa kääntäjille kysyntää.
Kääntämiseen liittyyvää taustatietoa ja rinnakkaisdokumentteja etsiessään Kati oivalsi että itse asiassa tiedon hakeminen ja hallinta onkin kiinnostavampaa kuin kääntäminen. Kun käännöstoiminta ulkoistettiin vuosituhannen vaihteessa, Kati siirtyi Nokian sisällä asiakasdokumentoinnin julkaisutiimiin, jossa tiedonhallinta oli keskeinen osa työtä.
Samoihin aikoihin alkoi Dipolissa Knowledge Asset Management- tietopalvelukurssi. Vaikka sinänsä kiintoisa työ Nokiassa jatkui, ajatus tietopalvelutyöstä jossakin muualla oli mielessä. Perhevapaalla ajatus uudesta suunnasta vahvistui, ja Kati ryhtyi opiskelemaan informaatiotutkimuksen perusopintoja verkkokurssina Tampereen yliopistossa. Niiden jälkeen tuli vielä Palmenian informaatiotutkimuksen aineopinnot (2011), ja äkkiä Kati olikin muodollisesti pätevä myös kirjastoalan asiantuntijatehtäviin.
Aineopintoihin liittyi harjoittelu ja seminaarityö Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikössä. Helsingin yliopiston kirjastoon Kati tuli syksyllä 2012 kehittämään Kumpulan kampuskirjaston e-kirjastopalveluja. Kumpulan kirjaston tilauudistus, 2013-2014, toi tehtäviin myös fyysisten oppimisympäristöjen kehittämisen.
Kirjastotiloja uudistettaessa yksi keskeinen kysymys on digitaalisten palvelujen ja fyysisen oppimisympäristön naittaminen yhteen; se miten digitaalinen näkyy ja on käytettävissä fyysisessä työympäristössä.
Yksikertaisimmillaan opiskelijoiden digitaalisen työskentelyympäristön tarpeet ovat riittävän nopea langaton verkko, ja riittävän tiheästi asennetut sähköpistokkeet, – ainakin niin kauan kuin hyppysähköä ei tarjolla ole. Kirjastossa halutaan kuitenkin tuoda digitaalisia palveluja opiskelijoiden työskentely-ympäristöön niin, että ne auttavat opiskelijoita hallitsemaan opiskeluaan.
Opiskelijat kaipaavat enemmän tilaa ryhmätöille ja rennolle oleskelulle, unohtamatta sitä, että tärkeitä ovat edelleen tietokoneet, hiljaiset tilat, tilavat työpöydät ja hyvät työtuolit. Mitään vallankumousta ei siis välttämättä kaivata siihen, mitä kirjasto jo tarjoaa.
Toki olisi hienoa kehittää jotain uutta ja ennen näkemätöntä, mutta usein digitaalista oppimisympäristöä voidaan palvella pienilläkin keinoilla: Aineistojen digitaaliseen markkinointiin satsaamalla. Esimerkkeinä Kati mainitsee QR-koodit kirjastotiloissa ja Kumpulan tarjoamat tabletit, joihin on koostettu suoria linkkejä tarjolla oleviin elektronisiin aineistoihin eri tutkimusaloilta. Sisällöt ratkaisevat!
Katin viimeisin oppimisympäristöprojekti on osallistuminen Minervan oppimisympäristön suunnitteluun. Suuntaviivat ovat samantyyppiset kuin Kumpulassa: Työasemiin ja latausmahdollisuuksiin kiinnitetään uudessa tilassa huomiota. Lisäksi oppimisympäristöön on tulossa muunneltavia ryhmätyöiloja, joihin saa tarvittaessa siirrettäviä digitaalisia näyttöjä. Tiloja voidaan muunnella eri tarpeisiin ääntä eristävillä verhokehillä.
Minerva-projekti on haastava, koska tila on suhteellisen pieni, ja erilaisilla työskentelijätyypeillä on hyvin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimeriksi tilan äänimaiseman suhteen. Minervassa opiskelijoiden toiveita on huomioitu niin opiskelijafoorumeiden kuin palautelaatikon avulla. Suunnittelutiimissä on ollut myös pari opiskelija-aktiivia. Katin mukaan on mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin syksyllä avautuva tila käytännössä näihin toiveisiin vastaa.
Asiakkaiden tyytyväisyys ja palaute toimivista palveluista onkin olennainen motivaatiotekijä monille kirjastolaisille, myös Katille. Oppimiympäristöjä kehittäessä kiehtoo myös työn konkreettisuus ja vaihtelevuus. Vaikka kirjastotyö onkin digitalisoituvassa yliopistossa ja asiakkaiden arjessa jatkuvassa muutoksessa, kirjastot ovat Katin mielestä edelleen olennaisia työskentely-ympäristöjä, ja siksi niiden eteen tuntuu hienolta tehtä työtä. Eivät asiakkaat syyttä aamuisin yliopistokirjastojen ovelle jonoa muodosta.
Seuraa Katia Twitterissä
Voittoa tavoittelematon geotieteen tiedonlähde GeoScienceWorld (GSW) tarjoaa pääsyn vertaisarvioituihin tieteellisiin lehtiin ja linkkejä muihin tärkeisiin lähteisiin.
GeoScienceWorld on integroitu GeoRef:iin.
Palaute: e -library@helsinki.fi
Viimeisetkin yliopiston kirjaston toimipaikoista siirtyvät kesäaukioloaikoihin maanantaista 15.6. alkaen:
– Kaisa-talo on avoinna arkisin 9-18, lauantaisin suljettu.
– Hammaslääketieteen kirjasto sulkeutuu kesän ajaksi kokonaan.
Normaaleihin aukioloaikoihin palataan kaikissa kirjaston toimipaikoissa maanantaina 24.8.
Huomaathan, että kirjastot ovat kiinni juhannusaattona pe 19.6., torstaina noudatamme normaaleja kesäaukioloaikoja.
University of Helsinki