Tarvitsetko opastusta datanhallinnassa? Tutustu syksyn RDM- ja DMP-kursseihin!

Onko mielessäsi Suomen Akatemian syyskuun rahoitushaku, ja tarvitset tukea datanhallinnan suunnitteluun? Helsingin yliopiston Datatuki järjestää tutkimusdatan hallinnan (research data management, RDM) luentoja ja aineistonhallintasuunnitelman (data management plan, DMP) työpajoja kaikilla kampuksilla syksyllä.

Kurssit alkavat elokuussa, ja löydät koulutusten päivitetyn aikataulun verkkosivuiltamme.

RDM-luennot ja DMP-työpajat

RDM Basics -luennolla käydään läpi tutkimusaineiston hallinnon peruskäsitteet ja parhaat käytänteet. Saat vastauksia datanhallinnan keskeisiin kysymyksiin, kuten: Miten määritellä ja kuvailla tutkimukseen liittyvä data? Miten säilyttää data turvallisesti ja jakaa se tarvittaessa muille? RDM Basics -luentoja järjestetään läpi vuoden.

DMPTuuli-työpajoissa paneudutaan tutkimusdatan hallinnan keskeisiin asioihin ja työstetään omaa aineistonhallintasuunnitelmaa. Työpajassa käydään läpi datanhallinnan suunnittelun osa-alueet DMP:n perusmallin mukaisesti (esim. Suomen Akatemian DMP-pohja). Työpajassa saat datanhallinnan asiantuntijoilta vinkkejä ja opastusta oman DMP:n tekemiseen.

Työpajoihin voivat osallistua kaikki Helsingin yliopiston tutkijat, jatko-opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat. Opetuksen pääkieli on englanti, mutta henkilökohtaista opastusta saa myös suomeksi.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu koulutukseen Suffelissa (SAP SuccessFactors): Home > Learning > hakusanalla “RDM” näet tarjolla olevat kurssit. Jos sinulla on kysyttävää ilmoittautumiseen tai kurssiasioihin liittyen, ota yhteyttä: datasupport@helsinki.fi.

Huom! Jos olet ensi kertaa täyttämässä aineistonhallintasuunnitelmaa tai koet datanhallinnan muuten vieraaksi, suosittelemme, että perehdyt asiaan RDM Basics -luennoilla – tai tutustut muuten perusterminologiaan ja aineistonhallinnan työkaluun DMPTuuliin. Johdatusta datanhallinnan tematiikkaan tarjoavat Aineistonhallinnan ohjeet, Datanhallinnan perusopas ja dokumentointiopas.

Research Data Management basics – sign up for the courses on 23.10., 22.11. and 11.12.

How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely?  How to use DMPTuuli in research data management planning?

These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture. RDM basics lectures with the same content is running throughout the year. Lectures are open for University of Helsinki students and personnel.

Edit 14.8.2018: UNFORTUNATELY ALL SESSIONS FOR THE FALL TERM 2018 ARE NOW FULLY BOOKED. The schedule for the spring term 2019 RDMBasics lectures will be announced by the end of the year. Please, follow the Datasupport Courses & workshop event calendar!

RDM basics lectures / late fall 2018
Kaisa house, it class (5057), 5th floor

Tuesday October 23, 10-12 am
Thursday November 22, 12-2 pm
Tuesday December 11, 10-12 am

Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90393/lomake.html

The primary language of the lecture will be English. Help and instructions are also available in Finnish.

See all the courses: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops

The lectures are organized by the University of Helsinki DataSupport.

Mielessä syyskuun Akatemian haku? Lähetä aineistonhallintasuunnitelmasi kommentoitavaksi 19.9.2018 mennessä

Tutkija, jos aiot hakea Suomen Akatemian  syyskuun haussa 10.9.-1.10.2018  ja haluat aineistonhallintasuunnitelmastasi ammattilaisen ennakkoarvion, lähetä suunnitelmasi 19.9.2018 mennessä osoitteeseen datasupport@helsinki.fi. Yliopiston datatuki tarkistaa ja kommentoi yliopiston tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmia saapumisjärjestyksessä.

Huom! Kirjasto tarjoaa myös koulutusta aineistonhallinnan suunnitteluun elo-syyskuussa, tarkista oman kampuksesi koulutusten ajat.

Lisätietoja datanhallinnasta ja aineistonhallintasuunnitelmasta:

RDM basics (research data management): courses start in August

How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely?  How to use DMPTuuli in research data management planning?

These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture. A RDM basics lecture with the same content is running throughout the year. Lectures are open for University of Helsinki students and personnel.

RDM basics lectures / fall 2018
in the 5th floor IT class of Kaisa house (5057)

Thursday August 23, 12-2 pm
Monday August 27, 2-4 pm
Wednesday August 29, 10-12 am

Thursday September 6, 10-12 am
Tuesday September 11, 2-4 pm

Tuesday October 23, 10-12 am
Thursday November 22, 12-2 pm
Tuesday December 11, 10-12 am

Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90393/lomake.html

The primary language of the lecture will be English. Help and instructions are also available in Finnish.

If you are new to these issues, it is recommended that you start with the RDM basics and only after that attend the DMPTuuli workshop which are organized when the calls of the Academy of Finland are open.

See all the courses: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops

The lectures are organized by the University of Helsinki DataSupport.

Tutkimusdatan hallinnan suunnittelu kannattaa

Suuri osa Helsingin yliopiston tutkijoista käytti aineistonhallinnan suunnitelman laatimista helpottavaa verkkotyökalua Suomen Akatemian syksyn 2016 rahoitushaussa. 137 tutkijaa sai viime keväänä hakemukseensa myönteisen päätöksen. Heistä n. 64 prosenttia oli kirjautunut Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämään datahallinnan suunnittelua tukevaan palveluun.

DMPTuuli ohjaa suunnitelmallisuuteen

Tutkimusrahoituksen hakeminen on osa tutkijoiden arkipäivää. Suomen Akatemia on edellyttänyt vuodesta 2016 rahoitushakemuksen liitteeksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Helsingin yliopiston kirjaston aloitteesta syntyneessä kansallisessa yhteistyössä on rakennettu aineistonhallintasuunnitelma (Data Management Plan) laatimista helpottava työkalu (tool) DMPTuuli.

DMPTuulin ideana on, että lomakepohja ja sen tarjoamat ohjeistukset auttavat kirjoittajaa entistä paremmin ottamaan huomioon ja dokumentoimaan tutkimusprojektin eri vaiheisiin liittyvän aineistonhallinnan. Tällöin sekä kertyvän datan tekijänoikeudelliset että tietoturvaan ja jatkokäyttöön liittyvät seikat tulevat huomioiduiksi.

Työpajoissa saa opastusta aineistonhallintaan

Tietoasiantuntija Mikko Ojanen ohjaamassa kevään 2017 DMPworkshopia. Kuva: Jussi Männistö

Helsingin yliopiston datatuen järjestämissä aineistonhallinnan työpajoissa opastetaan tutkijoita työkalun käyttöön ja kerrotaan olemassa olevista palveluista, sekä aineistonhallinnan suunnittelun hyödyistä. Työpajat ovat olleet suosittuja, useampia satoja tutkijoita on jo osallistunut niihin. Yliopiston datatuki, jossa kirjasto on mukana sekä koordinaattorina että asiantuntijana, vastaa tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviin kysymyksiin sekä rahoitushakujen aikana että niiden ulkopuolella.

Datatuen yhteystiedot: researchdata@helsinki.fi tai puh 02 941 23000 (syyskuussa).

Esittelyssä Mildred: Työkaluja tutkijoiden datanhallintaan

“Helsingin yliopisto tarjoaa tutkijoille ja tutkimusryhmille tutkimusdatainfrastruktuurin, joka käsittää datan hallintaa, käyttöä, löytyvyyttä ja jakamista tukevia työvälineitä, palveluita sekä tallennus-, laskenta- ja käsittelykapasiteettia. Datainfrastruktuuri rakennetaan ja sitä kehitetään yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, ottaen huomioon myös näiden tarjoamat palvelut ja infrastruktuurit.”

Lainaus on Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikasta, joka hyväksyttiin helmikuussa 2015. Vuotta myöhemmin käynnistyi Mildred-hanke, joka toteuttaa yliopiston linjausta käytännössä. Mildredissä siis rakennetaan työkaluja, joilla Helsingin yliopiston tutkijat voivat toteuttaa datanhallintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mildredin ensimmäinen vaihe päättyy vuodenvaihteessa, ja on hyvä luoda silmäys siihen, mitä Mildred-hankkeen viidessä osaprojektissa on puolentoista vuoden aikana saatu aikaan. Osaprojektien laajemmat englanninkieliset katsaukset julkaistiin viime viikolla Mildred-blogissa. Tässä esittelemme tekstien lyhennelmät.

Mildred 1: Datatukea yhdeltä luukulta

Mildred 1 -osaprojektin tavoitteena on tuoda datapalvelut helposti tutkijoiden saataville Think Open -sivustolle. Tämä toteutuu kahdella tapaa: kokoamalla olemassa olevat datapalvelut tutkijoiden saataville yhden palvelukanavan kautta ja suunnittelemalla palveluiden itsepalvelutoiminnot.

Mildred 1 -projektin omistaja Eeva Nyrövaara ja projektipäällikkö Aija Kaitera. Kuvat: Jussi Männistö.

Palveluidea on suunnilleen sama kuin Book Navigatorissa: useiden palveluntarjoajien palvelut kootaan yhden käyttöliittymän alle. Palveluiden yhteenkokoamiselle on suuri tarve, sillä tutkijat eivät tiedä yliopiston tarjoamista tutkimusdatapalveluista.

“Tarkoitus on koota datan tallentamiseen ja julkaisemiseen liittyviä palveluja yhteen paikkaan, jotta tutkijan olisi helpompi löytää ne”, Mildred 1 -projektipäällikkö Aija Kaitera kiteyttää.

Helsingin yliopiston eri toimijoiden tarjoamat datapalvelut on kuvattu ja luetteloitu kesän aikana, ja julkaisukanavan toteutus painottuu syksyyn. Myös tutkijoilla on ollut mahdollisuus osallistua julkaisukanavan pilotointiin. Viiden yliopisto-organisaation yhteistyönä toteutettu Datatuki toimii jo tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa palvelukanavan kautta voi hankkia myös ulkopuolisten palveluntarjoajien, kuten Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC), palveluja. Jatkossa on myös mahdollista, että palvelukanavaan tulee automatisoituja itsepalvelutoimintoja (mm. maksamiseen tai levytilan hankkimiseen) ja erilaisia personointimahdollisuuksia (esim. ostoskori, suosittelut tieteenalan perusteella).

“Niin pitkälle ei tänä vuonna päästä, mutta nämä toisivat kivaa lisäarvoa tutkijoille. Käyttäjän kirjautuessa kuitenkin tiedämme, missä yksikössä he toimivat, ja olisi mahdollista saada vaikka minkälaista informaatiota”, Kaitera sanoo.

(Read more on Mildred 1 here.)

Mildred 2: Datakokkien jääkaappi

Olennainen osa Mildred-hanketta on teknisen infrastruktuurin rakentaminen datapalveluille. Tätä työtä tehdään Tietotekniikkakeskuksen johdolla osaprojekteissa 2 ja 4. Mildred 2:ssa rakennetaan tutkimusdatan tallennuspalvelu (data repository service), joka auttaa tutkijoita tutkimusdatan hallinnassa, jakamisessa ja säilyttämisessä.

Ville Tenhunen ja Minna Harjuniemi.

Tallennuspalvelu on jaettu kahteen osaan, EUDATin työkalujen käyttöönottoon ja oman tallennuspalvelun (repository) rakentamiseen. EUDAT-työkalut on tarkoitettu tutkimusprosessin aikaiseen tallentamiseen, jakamiseen ja yhteistyöskentelyyn sekä valmiiden datasettien julkaisemiseen ja kuvailuun. Oman tallennuspalvelun tarkoituksena on tarjota työkaluja niille tutkijoille, joiden dataa ei syystä tai toisesta voi laittaa EUDAT:n kaltaiseen pilvipalveluun.

Data ja metadata kuuluvat kiinteästi yhteen eikä niitä voi varsinkaan datan hallintaan ja elinkaareen liittyvissä asioissa irrottaa toisistaan. Mildred 2 painottuu kuitenkin ennen kaikkea dataan.

“Mildred kolmosessa tulee [metadataan perustuvaa] data story tellingiä, joka on kuuminta hottia tällä hetkellä. Kakkonen tuottaa vain raaka-aineen saataville – se on enemmän vuorovaikutusta tutkijan ja tutkimusprosessin kanssa. Varmistamme, että se data, josta kertomus tehdään, on saatavilla”, Mildred 2 -projektipäällikkö Ville Tenhunen sanoo.

“Jos ruoanlaittoon vertaa, annamme keittiön ja ruoka-ainekset. Jonkun asia on sitten tehdä reseptin mukaan se herkullinen ruoka”, Mildred 2 -projektin omistaja Minna Harjuniemi sanoo.

“Tai olemme vähän kuin jääkaappi, jonne tyypit käyvät laittamassa porkkanansa. Sitten kokki tulee, ja duunaa niistä jotain. Me toimitetaan vain se jääkaappi, mutta jääkaappejakin on aika monella tavalla erilaisia”, Tenhunen sanoo.

(Read more on Mildred 2 here.)

Mildred 3: Metadatan avulla data esiin

Kun rakennetaan järjestelmää, joka mahdollistaa tutkimusdatan hallinnan, jakamisen ja säilyttämisen, pelkkä tutkimusdata ei riitä. Tarvitaan myös metadataa. Vasta metadata tekee tutkimusdatasta ymmärrettävää, löydettävää ja käyttökelpoista.

Mildred 3 -projektipäällikkö Pauli Assinen ja projektin omistaja Pälvi Kaiponen istuttamassa Mildred-basilikaa.

Mildredin osaprojektissa 3 on kyse juuri metadatasta. Tavoitteena on, että Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisema tutkimusdata olisi helposti löydettävissä ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Osaprojektissa toteutettava datan julkaisupalvelu pyrkii tekemään dataa julkaisevan tutkijan työstä mahdollisimman sujuvaa ja houkuttelevaa.

“Jos haluat julkaista datasi, olisi olemassa paikka, jossa voit sen tehdä. Siellä olisi ohjeistus koskien datan säilytyspaikkaa, metadataa ja lisenssiasioita. Kun esivaatimukset on täytetty, seuraa työnkulku, jossa voi lisätä tekstejä ja visualisointeja. Ja datasetille tehdään oma sivu”, Mildred 3 -projektipäällikkö Pauli Assinen kuvailee.

Tällä hetkellä Mildred 3:ssa ollaan siirtymässä tutkijalle näkyvään vaiheeseen. ThinkOpen-sivulla pilotoidaan datatietojen haku- ja julkaisupalvelun käyttöliittymää (ks. Mildred-pilotit). Lopullinen versio valmistuu loppuvuodesta.

Helsingin yliopiston tutkijoiden varsinainen data voi sijaita jatkossakin eri paikoissa. Olennaista on kerätä tietoa siitä – siis metadataa – yhteen paikkaan Think Open -sivustolle. Osaprojektiin kuuluu tutkimusdataa koskevan tiedon haravointi eri lähteistä. Tämä toteutetaan ATTX-projektin työkaluilla.

“ATTX:n avulla tehdään sellainen haravointikone, jossa haravoidaan kolmesta tietolähteestä (Etsin, Zenodo, B2Share/EUDAT). Tällä luodaan pohja. Tämän jälkeen on helppo lisätä mikä tahansa muu ‘data repository’, jolla on toimiva rajapinta. Kun data on saatu haravoitua ATTX:n sisäiseen tietokantaan, voimme rikastaa sitä esimerkiksi OpenAIREn palveluja hyödyntämällä”, Pauli Assinen sanoo.

Metadata on datan käytettävyyden ydinasioita, mutta siihen liittyy myös paljon kysymyksiä. Kuka datan kuvailee (tutkija vai kirjasto)? Miten paljon kuvailua voi automatisoida?

“Tässä tasapainoillaan sen kanssa että mitä voidaan olettaa tutkijan tallentavan ja mitä repositoryn hallinnoijat tarvitsevat, jotta he voivat hoitaa hommansa. Julkaisupuolella kirjasto vastaa asiasanoituksesta, pitäisikö se tehdä myös datan puolella?” Pauli Assinen kysyy.

(Read more on Mildred 3 here.)

Mildred 4: Tallennustilaa big data -tutkijoille – ja turvaa kaikille

Jos Mildred-osaprojekti 2 liittyi ennen kaikkea datan tallentamiseen, jakamiseen ja hallinnoimiseen, osaprojekti 4 liittyy lähinnä tallennuskapasiteettiin ja varmuuskopiointiin (data storage and backup).

Ville Tenhunen ja Minna Harjuniemi.

Mildred 4:ssä varmistetaan, että tutkijat voivat saada joustavasti lisää tallennuskapasiteettia ja säilyttää tutkimusdatan mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kapasiteettipalveluista ja datan varmuuskopioinnista hyötyvät kaikki tallennuspalveluita käyttävät, mutta erityisesti ne tutkijat, jotka pyörittävät suuria datamassoja.

“Teemme ‘data storagea’, joka sopii big data -tyypeille. Pienemmät aineistot yritetään saada hallittua Mildred 2:n palveluilla”, Mildred 4 -projektipäällikkö Ville Tenhunen kertoo.

“Mildred 4:n ‘storage’ liittyy ehkä enemmän tutkimuksenaikaiseen työhön. Kun joku datasetti on valmis julkaistavaksi, kyse on enemmän kakkosesta ja kolmosesta. Nelonen liittyy selvemmin siihen työstämisvaiheeseen”, Mildred 4 -projektin omistaja Minna Harjuniemi sanoo.

Dataintensiivisille tutkimushankkeille tarkoitetussa storagessa pilotoidaan Cephiä ja GlusterFS:ää. Hankinnat on tarkoitus tehdä syksyllä. Datan varmuuskopiointipalvelu on jo valmis hankittavaksi.

“Varmuuskopiointiin ei mitään käyttäjäpilotointia tarvita, koska se on niin vakiintunutta peruspalvelua”, Ville Tenhunen sanoo.

(Read more on Mildred 4 here.)

Mildred 5: Alussa on aineistonhallintasuunnitelma

Koko Mildred-projektin lähtökohtana on tutkimusprosessiin liittyvän datanhallinnan laadun parantaminen. Hyvää datanhallintaa vaatii niin Suomen Akatemia kuin EU, ja laadukas aineistonhallintasuunnitelma (data management plan, DMP) on se perusta, jonka päälle kaikki Mildred-palvelut rakentuvat. Ja toisinpäin, laadukkaat Mildred-palvelut antavat tutkijoille välineet toteuttaa aineistonhallintasuunnitelmaa käytännössä.

Mari Elisa Kuusniemi eli tutummin MEK.

Mildredin osaprojekti 5 keskittyy aineistonhallinnan suunnitteluun. Aineistonhallinnan suunnitteluun tarkoitettu työkalu DMPTuuli on se palanen, joka kytkee kaikki Mildred-palvelut yhteen.

“DMPTuuli markkinoi muita Mildredin palveluita, ja DMPTuuliin tulee linkki kaikkiin näihin palveluihin”, Mildred 5 -projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi eli MEK sanoo.

DMPTuuli on ollut käytössä viime vuodesta lähtien. Tällä hetkellä Mildredin osaprojekti 5:ssä laaditaan tieteenalakohtaista ohjeistusta DMPTuulin käyttöön. Ohjeistusta tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

DMPTuulin toteuttaminen ja käyttöönotto on tapahtunut yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Vuosi sitten Helsingin yliopistosta lähti Akatemialle 1000 hakemusta, joista 800 oli käyttänyt DMPTuulia. Akatemian rahoituskierros teki aineistonhallintaa tunnetuksi tutkijoiden keskuudessa. Samalla se antoi DMPTuulin ylläpitäjille informaatiota palvelun kehittämiseen (mm. toive kirjautua palveluun HY-tunnuksilla ja esimerkillisten suunnitelmien julkaiseminen).

“Itse työkalu on helppokäyttöinen, siinä ei ole suuria kehitystarpeita. Haasteena on enemmän sisältö. Aineistonhallinta on kuitenkin isolle osalle tutkijoista uusi asia. Kyse on siitä, miten aineisto hallitaan, miten se kerätään, kuvataan ja järjestetään jo tutkimuksen aikana mahdollisimman fiksusti. Ja miten se parhaiten julkaistaan, kun tutkimustuloksia saadaan. Ja miten se säilytetään. Tähän liittyy kaikenlaisia prosesseja ja sopimuksia. Asia ei siis ole helppo, mutta työkalu on”, MEK sanoo.

Aineistonhallintasuunnittelun korostumisen taustalla on tutkimuskulttuurin muutosprosessi, jossa hyvä aineistonhallinta on yhä keskeisemmässä osassa.

Pälvi Kaiponen.

“On tärkeätä lisätä tutkijoiden ymmärrystä siitä, mitä aineistonhallintasuunnitelmilla tavoitellaan. Kyse on siitä, että suunnitelmaa ei tehdä vain Akatemiaa varten, vaan tutkijaa itseään varten, että hän voisi paremmin hallinnoida dataansa”, Mildred 5 -projektin omistaja Pälvi Kaiponen sanoo.

DMPTuuli soveltuu aineistosuunnitelman laadinnan ohella myös opetuskäyttöön. Tavoitteena on, että työkalua voitaisiin käyttää opetuksessa jo kanditasolta lähtien. Samalla luotaisiin pohjaa avoimen tieteen kulttuurille, jossa tutkimusaineiston hallinta on avainasioita.

“On ajateltu, että opettajat voisivat ottaa tämän helposti mukaan kurssille, vaikkapa tutkimusmenetelmäkurssille. Hyvät aineistonhallinnan taidot ovat myös tärkeitä perustyöelämätaitoja. On tiedettävä, minne kannattaa kopioida, on tiedettävä varmuuskopioinnin, versionhallinnan ja kuvailun tärkeys. Tällaisia perustaitoja tarvitaan kaikissa akateemisissa ammateissa”, MEK toteaa.

(Read more on Mildred 5 here.)

Aineistonhallinnan suunnittelun työpajat elo-syyskuussa – varaa paikkasi!

Onko mielessäsi syyskuun Akatemian rahoitushaku tai muu haku, jossa tutkimussuunnitelman liitteeksi tarvitaan aineistohallinnan suunnitelma? Kaipaatko suunnitelmallisuutta datanhallintaan? Kaikilla kampuksilla toteutettavissa työpajoissa aineistonhallinnan suunnittelussa hyödynnetään tutkimusorganisaatioita varten räätälöityä DMPTuuli -suunnittelutyökalua.

Voit osallistua työpajaan millä tahansa kampuksella, muista ilmoittautua!

Keskustakampus
Paikka
: Kaisa-talo, tietokoneluokka 5057, 5. kerros.

  • To, 24.8.2017 klo 10-12:00
  • Ke, 30.8.2017 klo 10-12:00
  • Ke, 6.9.2017 klo 14-16:00
  • To, 14.9.2017 klo 10-12:00
  • Ma, 18.9.2017 klo 12-14:00
  • Ke, 20.9.2017 klo 14-16:00

Ilmoittautumiset keskustan työpajoihin 18.8. mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81078/lomake.html

Kum­pula
Paikka: Kumpulan kampuskirjasto, tietokoneluokka G108b

  • To, 17.8.2017 klo 14:15-16:00
  • Ke 23.8.2017 klo 9:15-11:00
  • Ti 12.9.2017 klo 14:15-16:00

Ilmoittautumiset: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81186/lomake.html

Mei­l­ahti
Paikka:
Terkon kampuskirjasto (Haartmaninkatu 4), tietokoneluokka, 1. krs

  • Ti 12.9.2017 klo 13:15-15:00
  • Pe 15.9.2017 klo 10:15-12:00
  • Ke 20.9.2017 klo 10:15-12:00

Ilmoittautumiset:  https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81182/lomake.html

Datahallintasuunnittelun klinikka: Kysy meiltä aineistonhallintasuunnitelmastasi!

Nämä klinikat on tarkoitettu tutkijoille, joilla perusasiat datahallinnnan suunnittelusta ovat jo tuttuja. Tuo oma suunnitelmasi arvioitavaksi tai tule kysymään meiltä vinkkejä suunnitelmaan. Tilaisuudessa ei ole johdatusosuutta, vaan pääset suoraan työstämään datanhallintasuunnitelmaasi.

Paikka: Terkon tietokoneluokka (Haartmaninkatu 4)

  • Pe 15.9.2017 klo 13:00-14:30
  • Ke 20.9.2017 klo 14:15-15:30

Ilmoittautuminen klinikoille: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81183/lomake.html

Viikki
Paikka
: Infocenter Korona, Viikinkaari 11 A, luokka 138

  • Ma 11.9.2017 klo 12:00-14:00
  • Ke 13.9.2017 klo 14:00-16:00
  • Ti 19.9.2017 klo 10:00-12:00

Ilmoittautumiset Viikin työpajoihin 7.9. mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81188/lomake.html


Datatuen yhteystiedot ja neuvonta

Yliopiston datatuki auttaa tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Email: researchdata@helsinki.fi
Puh: 02 941 23000
Research Data Management Guide

DMPTuuli – Työkalu datanhallinnan suunnitteluun

DMPTuuli (Data Management Planning Tool) on datanhallinnan työkalu, joka auttaa tutkijoita aineistonhallintasuunnitelmien tekemisessä. Työkalu avataan pilottikäyttöön tänään 25.5.2016.

TuuliAineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan koko tutkimusaineiston elinkaari: Miten tutkimusaineisto hankitaan, miten se kuvaillaan ja säilytetään tutkimusprojektin aikana sekä miten ja millaisin ehdoin aineiston käyttö on mahdollista projektin päätyttyä.

Jo kuluvan vuoden aikana DMPTuulia voi käyttää apuna aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa mm. Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa. Myös TEKES pilotoi työkalua kevään 2016 aikana. Muita työkalusta tässä vaiheessa löytyviä rahoittajia ovat EU (Horizon 2020), Welcome Trust ja National Institutes of Health (NIH).

Datanhallintatyökalu on räätälöity suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin sopivaksi Tuuli-projektissa, joka osa OKM:n Avoimen Tieteen ja Tutkimuksen-hanketta (ATT). Helsingin yliopiston kirjasto on toiminut TUULI-projektissa vastuullisena projektinvetäjänä.

Tuulia voi seurata Twitterissä


Lisätietoa

Mari Elisa Kuusniemi, projektipäällikkö
Helsingin yliopiston kirjasto
mari.elisa.kuusniemi[at]helsinki.fi

Minna Ahokas, projektikoordinaattori
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
minna.ahokas[at]csc.fi

Jari Friman, projektisihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto
jari.friman[at]helsinki.fi