Lukurauhaa: Kaikkien kirjasto

Lukurauhaa-kampanja 5.-13.3.2018 Helsingin yliopiston kirjastossa

Hiljainen lukutila on arvostettua erityisesti keskellä vilkasta pääkaupunkia. Keväisin saamme opiskelijoilta paljon palautetta, etteivät Kaisa-talon lukupaikat riitä sekä yliopiston omille opiskelijoille että yliopistoon pyrkiville.

Pohjoismaisissa kirjastoissa on aina pidetty kiinni avoimuudesta sekä tiedon saannissa että tilojen käytössä, ja samaa perinnettä vaalimme myös Helsingin yliopiston kirjastossa. Kirjastoon ovat tervetulleita kaikki.

Huhtikuussa 2017 tehdyssä kyselyssä yliopiston kirjaston kävijöistä 74% oli Helsingin yliopiston opiskelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa. Pääsykoelukijoiden ja abiturienttien osuus laski edellisvuodesta ollen nyt Kaisa-talon kävijöistä noin 8%, muissa kampuskirjastoissa keskimäärin 4%. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa, että Kaisa-talon noin 6200:sta päivittäisestä kävijästä noin 500 oli pääsykoelukijoita/abiturientteja (kävijämäärän tilastointipvm tiistai 18.4.2017). Laskua edellisvuodesta oli kahdensadan abin verran.

Ole yksi parhaista

Helsingin yliopisto ottaa hakumenettelyn kautta vuosittain sisään aina uuden ikäluokan parhaimmiston kouluttaakseen sen niin globaalisti tieteen kuin suomalaisen yhteiskunnankin palvelukseen. Helsingin yliopistolle on tärkeää, että vasta yliopisto-opintoja harkitsevat lukiolaiset ja abiturientit voivat kokea yliopiston ja sen tilat omakseen, ja tutustua yliopistoon opiskeluympäristönä jo ennen ratkaisevia opintoalavalintoja. Siksi yliopistolle on tärkeää, että myös muut kuin yliopistoon jo hyväksytyt opiskelijat tuntevat olonsa tervetulleeksi yliopiston kaikille avoimissa tiloissa kuten kirjastossa tai luennoilla.

Lukurauhaa-kampanja Helsingin yliopiston kirjastossa

Kävijäkyselyn tuloksia: Tällainen on Helsingin yliopiston kirjaston asiakas

Helsingin yliopiston kirjasto selvitti marraskuussa mihin kirjastoa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja milloin on vilkkain aika. Kävijöitä ja tilojen täyttöasteita laskettiin viikon ajan kolme kertaa päivässä, ja ovensuukyselyssä haastateltiin yhteensä 929 henkilöä.

Opiskelija viihtyy oman kampuksensa kirjastossa

penkojaYliopiston kirjaston kävijöistä 80% on Helsingin yliopistosta. Marraskuun laskennassa pääsykoelukijoita oli kävijöistä ainoastaan yksi prosentti. Keväällä suoritetussa laskennassa pääsykoelukijoiden osuus oli 7%, Kaisa-talossa peräti 11%.

Korkein yliopistolaisten osuus oli Kumpulan kampuskirjastossa, jossa yliopiston ulkopuolisia oli kävijöistä vain 4%. Eniten yliopiston ulkopuolisia asiakkaita käy Meilahdessa Terkossa, missä sairaalan potilaat ja heidän omaisensa muodostavat oman asiakasryhmänsä.

Kävijähaastattelujen perusteella kirjastoa käytetään sillä kampuksella, millä muutenkin opiskellaan ja asioidaan: Viikissä ja Kumpulassa vastaajista yli 80% oli omalta kampukselta, keskustassa ja Meilahdessakin prosenttiosuus nousi lähelle seitsemääkymmentä.

alkuviikon iltapäivinä riittää vipinää

Kaikissa kampuskirjastoissa on vilkkainta yhden-kahden aikaan iltapäivällä ja erityisesti alkuviikosta, jolloin talojen täyttöaste on liki 70%. Huhtikuussa vastaavaan aikaan Kaisa-talon täyttöaste hipoo yhdeksääkymmentä prosenttia. Kevään vilkkaus on havaittavissa myös viikonlopuissa: pääkirjaston marraskuinen täyttöaste oli sekä lauantaina että sunnuntaina kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin huhtikuussa. Marraskuussa Kaisa-talossa oli kävijöitä lauantaisin keskimäärin 1600 ja sunnuntaisin 1045.

Kirjaston oppimisympäristö lukupaikkoineen, ryhmätyötiloineen, tietokoneineen ja palveluineen on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kaikilla kampuksilla riippumatta siitä, millä kampuksella varsinaisesti opiskelee. Jos esimerkiksi pääkirjastossa on ruuhkaa, voi rauhallisempaa lukupaikkaa tai väljempää työskentelypistettä etsiä muista kampuskirjastoista. Osuisiko vaikka Terkko tai Viikki kotimatkasi varrelle?

kumpulassa tehdään ryhmätöitä, muualla luetaan ja kirjoitetaan

pesiytyjaViikissä, Meilahdessa ja keskustakampuksella selkeä enemmistö tulee kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan, kun taas Kumpulassa mainittiin ryhmä-/parityö käynnin syyksi lähes yhtä usein kuin lukeminen/kirjoittaminen.

Kirjastoihin on viime vuosina tehty asiakkaiden toiveesta erityyppisiä luku- ja työskentelyalueita: perinteisten kirjoituspöytä ja -tuoliyhdistelmien rinnalle on tullut sohva- ja nojatuolialueita ja korkeita pöytiä seisomapaikkoineen. Käyttötilastojen valossa perinteiset lukupaikat pitävät kuitenkin edelleen hyvin pintansa: toisin kuin sohva- ja nojatuoliryhmät jotka täyttyvät vasta iltapäivän ruuhkaisina tunteina, lukupaikat vallataan heti aamusta.

Kirjaston toimipaikoissa on ryhmätyöskentelyyn varattua tilaa yhteensä noin 170:lle hengelle. Marraskuun laskennassa pääkirjaston ryhmätyöhuoneita oli tyhjillään vain torstai- ja perjantai-iltaisin, joten kysyntää riittää tasaisesti. Kumpulan kampuskirjaston kaksi ryhmätyötilaa olivat niin ikään jatkuvassa käytössä, mutta ryhmätöitä tehdään myös kirjaston muissa tiloissa. Kumpulassa ryhmä-/parityön mainitsi kirjastossa käynnin syyksi peräti 20% vastaajista, joka oli selvästi enemmän kuin muualla: muissa toimipaikoissa osuus oli vain kolmesta seitsemään prosenttia.

kohti itsepalvelukirjastoa ja oppimiskeskusta

piipahtajaKolmasosa (29%) kävijöistä viipyi kirjastossa alle kymmenen minuuttia, lähinnä lainaamassa tai palauttamassa kirjoja. Toinen kolmannes (33%) vietti kirjastossa aikaa kahdesta neljään tuntiin tai jopa pidempään. Pitkään viihtyviä oli erityisesti niissä kampuskirjastoissa, joissa vastaajien enemmistö tuli kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan.

Kaisa-talossa oltiin selvästi vähemmän yhteydessä henkilökuntaan kuin muissa toimipaikoissa. Pienemmissä toimipaikoissa henkilökunta on lähempänä eikä tiskille muodostu jonoja yhtä helposti kuin isossa talossa. Toisaalta pääkirjastossa on panostettu itsepalveluun, opasteisiin ja automaatteihin. Yksi esimerkki tästä on varausten itsepalvelunouto, johon pääkirjastossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään ensi vuoden alusta. Kaisa-talon aineistoon on tänä vuonna tehty varauksia liki 50 000 kpl. Ero muihin kampuskirjastoihin on valtava: Kumpulassa varauksia on tehty 640, Meilahdessa 791 ja Viikissä 1412 kappaletta.

Esimerkkejä muutamista asiakaspalvelutiskillä suoritetuista palveluista ja niiden osuus palvelutilanteista:

Kaisa-talo Kumpula Terkko Viikki
Varatun aineiston nouto 20% 2% 3% 5%
Aineiston paikantaminen 9% 14% 10% 11%
Kirjojen palautus 12% 22% 31% 19%
Kirjojen lainaus 19% 17% 16% 15%
Lainoja marraskuun aikana, yhteensä 37 994 kpl 1382 kpl 797 kpl 2671 kpl
joista lainattu itsepalveluautomaatilla 73% 81% 57% 74%

 

Kaisa-talo täyttää 2 vuotta

Kaisa-talon henkilökunta kiittää kuluneista vuosista ja toivottaa kaikki tervetulleiksi sankoin joukoin jatkossakin!

Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talo täyttää kaksi vuotta tänään 3. syyskuuta. Kahden vuoden aikana ovista on kulkenut:
– kävijöitä 2 695 811
– lainoja 778 456
– palautuksia 810 768
– varauksia 134 893
– uusia asiakkaita 15 431.

Asiakaspalautteissa on eniten kiitelty ihanan tilan avaruutta ja valoisuutta. Risuja on saatu saman asian kääntöpuolesta: metelistä ja vierailijaryhmistä.

 

Paljon on tullut palautetta myös lukupaikkojen riittämättömyydestä sekä niiden varaamisesta. Tätä puolta on korjattu lisäämällä tuolien määrää ja tarkentamalla ohjeistusta.

Lukupaikkojen läheisyydessä on tarkennettu ohjeistusta.

Kaisa-talo herättää kiinnostusta arkkitehtonisesti ja se onkin saanut kahden vuoden aikana monia palkintoja ja kunniamainintoja. Tässä niistä muutamia:
– Kunniamaininta betonirakentamisen European Concrete Award -kilpailussa 2014.
– Arkkitehtuurin valtionpalkinto Kaisa-talon arkkitehdeille marraskuussa 2013.
– Rakentamisen ruusu Kaisa-talolle tammikuussa 2013.
Kritiikin kannukset ensimmäistä kertaa arkkitehdeille 2012.
– Yle-Teeman Taloraati-ohjelmassa Kaisa-talo valittiin parhaaksi lokakuussa 2012.