Kurssikerran 5 tavoite oli piirtotyökalujen käytön kertaus, laskeminen kohteiden avulla, bufferointitoiminnon käyttö ja etäisyyksien määrittäminen. Bufferointitoiminto kuulosti aluksi pelottavan vaikealta.
Aloitimme työskentelyn viimekerran lopussa piirretyn kartan parissa. Testasimme aluksi erilaisia toimintoja ja laskimme esimerkiksi teiden pituuksia ja peltojen pinta-aloja. Rajasimme myös peltoalueen Pornaisten rajojen sisäpuolelle. Laskutoimitukset olivat kertausta ja melko helppo tehdä. Huomasin, että laskujen tekemisen olen selkeästi sisäistänyt ja matematiikasta pitäessäni aloin tekemään mielenkiinnosta ihan omia ylimääräisiäkin laskelmia. Kuitenkin rajaustyökalun käyttö meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toivonkin, että opin käytön uudestaan myöhemmin kurssilla, sillä se kuuluu varmasti perustyökaluihin.
Seuraavaksi kokeilimme bufferointitoimintoa ja piirsimme bufferointialueen teiden ympärille. Paula Alisen blogia siteeraten: “Puskurivyöhykkeiden avulla pystytään muun muassa selvittämään, mitä kyseisen puskurin sisälle jää tai sen ulkopuolelle rajautuu.” Käytimme tätä bufferia valintatyökaluna, jonka avulla keräsimme kohteita. Select by location- toiminnolla valitsimme bufferin sisältä rakennukset. Harjoittelimme bufferitoimintoa myös koulun ja terveyskeskuksen avulla. Tämän toiminnon kanssa voi siis helposti tutkia tietyn alueen vaikutusta johonkin ominaisuuteen. Esimerkiksi kuinka monta rakennusta sijaitsee 2 km säteellä koulusta. Selkeästi hyvä toiminto erilaisten alueiden rajauksessa ja varmasti käytetään myös paljon alueiden suunnittelussa. Ainakin itse käyttäisin.
Tehtävä 1
Malmin lentokenttä
Tehtävän tarkoituksena oli harjoitella lisää bufferointi- ja select by location-toimintojen käyttöä. Tehtävänä oli laskea, kuinka monta ihmistä asuu 1 ja 2 kilometrin säteellä Malmin lentokentästä. Piirsin Malmin lentokentän ja tein lentokentästä 1 ja 2 km säteelle bufferit. Käytin näitä buffereita apuna valitessa asukkaat sen sisäpuolelta ja Statistics toiminnon avulla sain tietää montako asukasta yhteensä alueen sisälle on rajautunut. 2 kilometrin säteellä asuu 56 963 ihmistä ja 1 kilometrin säteellä 8 707 ihmistä. Tuloksesta Työkalujapäätellen voi huomata, että ihmiset ei koe mielekkääksi asua ihan lentokentän lähistöllä, mutta asukasmäärä kasvaa todella paljon päästessämme 2km etäisyys alueelle. Luultavasti melu ja muut lentoliikenteen haitat eivät vaikuta tällä alueella enää läheskään niin paljon kuin kilometrin säteellä. Tästä tehtävästä huomasin, kuinka näitä työkaluja voi käyttää helposti analysoimaan ja havainnollistamaan tietyn kohteen vaikutusta asumuksiin ja ihmisiin.
Tein myös lisätehtävän, jossa piti laskea kuinka moni talo on rakennettu 1 km säteelle Malmin lentokentästä sen valmistumisen (1936) jälkeen. Käytin apuna oppimiani toimintoja, mutta en tiedä olisiko tehtävän saanut tehtyä paljon yksinkertaisemmin. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin, että hallitsen erilaiset työkalut niin, että niitä pyörittelemällä saan edes jollain tavalla vastaukset selville. Tein uuden layerin Vantaan väestöstä, jotka asuvat taloissa, mitkä on rakennettu lentokentän valmistumisen jälkeen. Käytin tätä layeriä ja 1km säteen bufferia apuna valitessani rakennukset ja taas Statistic kohdan avulla sain tietää asukkaiden ja rakennusten määrän. Rakennuksia oli yhteensä 695 ja asukkaita 8 516 eli suurin osa asukkaista ja taloista on rakennettu alueelle vasta lentokentän valmistumisen jälkeen. Olisin kuvitellut lentokentän vähentävän asutuksen määrää, mutta toisin kävi. Vaikka lentokentän läheisyydessä asumisessa on omia haittojaan, se mahdollistaa nopean yhteyden lentokentälle. Myös väestön kasvaessa ja muuttaessa Pääkaupunkiseudulle asuntoja on pitänyt rakentaa lentokentän läheisyyteen. Nämä ovat ainakin syitä mitä keksin selittämään tulosta.
Helsinki-Vantaa
Seuraavaksi tein Helsinki-Vantaan lentokenttään liittyvän tehtävän. Piirsin aluksi lentokentän kartalla ja käytin tämän jälkeen tässäkin tehtävässä hyväksi bufferointia, sekä Select by location-työkaluja. 1 km säteellä Helsinki-Vantaa lentokentästä asuu 10 347 ihmistä eli vain hieman enemmän kuin Malmin lentokentän, vaikka Helsinki-Vantaa on paljon isompi. 65dB melualueella asukkaista asuu vain 0,26% asukkaista kilometrin säteellä asuvista. Vähintään 55dB alueella asuu 11 913 asukasta. Jos uusin kiitorata käännettäisiin toisin päin, niin että koneet lentäisivät Tikkurilan yli, vähintään 60dB melusta nauttisi 5 068 Tikkurilan ja Vantaan asukasta. Sain tämän piirtämällä 7 km viivan kiitoradasta kaakkoon päin ja muodostamalla tämän alueen ympärille 1 km meluvyöhykkeen bufferin avulla.
Asemat
Piirsin buffereita 500 metrin säteelle kaikista asemista. Tämän avulla sain tietoon, että tällä alueella asuu 106 691 asukasta. Koko kartan vantaan asukkaista tämä on 21,8 % eli reilu viidesosa asukkaista asuu asemien läheisyydessä. Asemien läheisyyden ihmisistä 68,5 % on työikäisiä. Sain tämän laskettua laskemalla ensin yhteen työikäisten määrän alkuperäisestä tiedostosta ja tämän jälkeen jakamalla työikäisten määrän kaikkien asukkaiden määrällä, jotka asuvat asemien läheisyydessä.
Itsenäistehtävät
Uima-altaat ja saunat
Tehtävässä tuli laskea asioita liittyen pääkaupunkiseudun uima-altaisiin ja saunoihin. Sain tulokset laskettua helposti Select features toiminnon ja Statistic palkin avulla. Tein tuloksista excel taulukon, joka näkyy alla. Siinä kerrotaan uima-altaiden määrä, kuinka monta asukasta uima-altaallisissa taloissa asuu ja erilaisten talojen määrä kyseisistä rakennuksista. Taulukossa näkyy myös saunallisten talojen määrä Pääkaupunkiseudulla, sekä niiden osuus kaikista taloista.
Taulukosta huomataan, että eniten uima-altaita on omakotitaloissa, mutta myös kerros- ja rivitaloissa niitä löytyy yllättävänkin paljon Pääkaupunkiseudulla. Erityisesti minua yllätti, että kaikista taloista saunallisia oli vain 24%! Ehkä saunat eivät olekaan niin suosittuja ja fantastisia, mitä omassa mielessäni kuvittelen.
Lähteet:
Allinen, P. 25.2.2020. “Bufferit haltuun ja muita pohdintoja”. Luettu 21.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/pallinen/2020/02/25/bufferit-haltuun-ja-muita-pohdintoja/