Afrikan valtiot
Kolmannelle kurssikerralle saavuin jo hieman rentoutuneempana. Toinen kurssikerta oli mennyt ihan ok ja huomasin, että myös muut opiskelijat kamppailivat ohjelman kanssa samoin kuin minä. Samoin kuin Janina Vikman kirjotti blogissaani, myös minäkin ymmärsin “etten oikeastaan osaa käyttää varmaan edes puolta prosenttia QGis:n toiminnoista.” Kolmannen kerran tavoitteena oli oppia tuomaan ulkopuolista tietoa QGIS:iin, liittämään tietokantoja toisiinsa ja muokkaamaan niitä. Tätä asiaa halusin juurikin oppia tekemään, niinkuin ensimmäisestä blogitekstistäni selviää. Tunnilla harjoittelimme näitä asioita Afrikan valtiot tietokannalla.
Aluksi huomasimme, että tietosarakkeesta löytyi yksittäisten valtioiden informaatiota eri riveiltä. Halusimme yhdistää tiedot, niin että yhden valtion informaatio oli kasattu vain yhdelle riville. Tämä liittäminen onnistui yksinkertaisesti sille tarkoitetulla Dissolve-työkalulla.
Moodlesta löytyi tiedosto, josta löytyi lisää informaatiota Afrikan valtiosta. Eeva Tiihosen blogia siteeraten: “Tärkeimpiä yhdistämiseen liittyviä oppeja sekä tietokannan sisällä että kahta tietokantaa yhdistäessä oli se, että yhdistäessä osia saraketiedon perusteella, tulee saraketietojen vastata toisiaan täysin, jotta yhdistäminen onnistuisi kivuttomasti.” Tämän takia taulukot piti ensin käydä läpi excelissä. Muokkasimme ensin tiedostosta valtioiden nimet samanmuotoiseksi kuin alkuperäisessä tiedostossamme ja tämän jälkeen tallensimme tiedoston csv muodossa, sillä QGIS ei pysty lukemaan muun laista tietoa. Tämän jälkeen toimme tiedoston onnistuneesti QGIS ohjelmaan. Lopuksi vielä yhdistimme valtioiden nimien avulla tietokannan Afrikka tietokantaamme.
Harjoittelimme kurssikerralla myös uudestaan uusien sarakkeiden liittämistä tietokantaan, sekä laskutoimitusten tekemistä niihin. Lopuksi tuotimme uutta informaatiota kartalle tietokannan tietojen perusteella. Tässä osiossa minä olin hieman hakoteillä. Sain lisättyä kartalle pisteitä polygonissa, mutta se mikä niitten merkitys todellisuudessaan oli, jäi vielä tiedostamatta. Tein vain ohjeiden mukana. Kuitenkin tietokannassa olevan informaation avulla olisi voinut esimerkiksi tutkia timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuoden vaikutusta konfliktien ajankohtaan.
Tulvaindeksikartta
Kurssikerralla jatkoin itsenäisesti tulvaindeksikartan tekemistä. Tarkoituksena oli kerrata tiedostojen liittämistä toisiinsa, sekä oppia muodostamaan diagrammeja kartalle. Tein kartan Suomen vesistöalueiden ominaisuuksien mukaan.
Ensin liitin QGIS ohjelman sisällä tiedostokantoja toisiinsa ja sain valuma-alueiden virtama tiedot samaan taulukkoon. Lisäsin uuden sarakkeen ja laskin sille tulvaindeksin jakamalla keskiylivirtaaman keskialivirtaamalla.
Toin muokkaamani csv tiedoston järvisyysprosenteista ohjelmaan ja liitin nämäkin osaksi Suomen vesistöalueiden tietokantaa. Wau! Nyt sujuu todella hyvin ja sulavasti! Vai sujuuko…
Tiedoston tuomisen kanssa oli kuitenkin tullut ongelmia, jotka huomasin vasta diagrammia tehdessäni. En saanut liitettyä järvisyysprosenttia numeerisena tietokantaan, vaan se oli tallentanut tiedon tekstinä. Tämän takia QGIS ei osannut lukea numeroita luvuiksi, eikä näin ollen muodostaa niistä diagrammia. Jouduin poistamaan csv tiedoston kokonaan ja liittämään sen uudestaan erilaisin asetuksin ja näin sain diagramminkin toimimaan. Pieneltähän tuo ongelma kuulostaa, mutta kyllä siihen aikaa sai kulumaan. Yritin uudestaan ja uudestaan ja lopulta monen epäonnistuneen yrityksen jälkeen sain kaikki toimimaan ja pääsin diagrammien piirron pariin.
Surprise, surprise, loppusuoralla ollessani koko QGIS ohjelma kaatui ja kaikki tiedostot katosivat. Kantapään kautta opin, että tallennus painiketta kannattaa painaa, nimittäin minä sitä en ollut painanut kertaakaan tunnin aikana. Noh, tein kaikki vaiheet uudestaan läpi tuplanopeudella. Onneksi kertaus on opintojen äiti ja asiat painuivat ainakin nyt muistiin. Lopuksi tein teemakartan, jossa tarkasteltiin alueiden tulvaherkkyyttä koropleettikartan avulla ja järvisyyttä pylväsdiagrammeina.
Lähteet:
Tiihonen, E. 8.2.2020. “Kerta 3 Tietokantojen hallinnan harjoittelua ja tulvaindeksejä”. Luettu 20.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/tiiheeva/2020/02/08/kerta-3-tietokantojen-hallinnan-harjoittelua-ja-tulvaindekseja/
Vikman, J. 29.1.2020. “Kuoppia matkalla GIS-velhoksi”. Luettu 20.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/2020/01/29/31/