Categories
Uncategorised

Projektioiden vääristymät

Suomen kuntien pinta-alojen vääristymät eri projektioilla 

En ollut vielä tipunut ensimmäisen kurssikerran järkytyksestä, kun seuraava jo koitti. Toiselle kurssikerralle olin varustautunut hyvillä yöunilla(tai niin hyvillä kuin vai voi ennen QGIS:iä), mahtavilla eväillä ja tahdonvoimalla. Tällä kertaa en aikonut tippua kyydistä.

Kurssikerralla tarkasteltiin eri projektioiden vaikutusta karttaan ja sen mittoihin. Ensin laskimme Suomen kuntien pinta-alat TM35FIN-projektiolla. Iida Kokkinen kertoo blogissaan, että tätä projektiota käytetään, jotta saadaan esitettyä Suomen pinta-ala mahdollisimman totuudenmukaisesti. Itsekin älysin, että tietenkin koko maapallon projektiolla Suomen on pakko vääristyä melko paljon. Onkin siis järkevämpää käyttää vain Suomen rajaamalle alueelle tehtyä projektiota. Muutimme yhdessä Artun ohjeistuksella kartan Mercator projektiolle ja aloimme laskemaan sen muodostamia vääristymiä kuntien pinta-aloihin. Pinja Nivalainen esittää blogissaan: “Mercatorin-projektiossa maapallo on ikään kuin lieriön sisällä, jolloin se kohta, joka koskettaa lieriötä on ainoa kohta, joka näkyy oikean kokoisena kartalla.” Täsyä voikin päätellä, että Suomi ei ainakaan ole se, joka projektiossa näkyy oikean kokoisena. Projektion sai vaihdettua kahdesta eri paikasta, mikä hämmensi minua, mutta myöhemmin minulle kerrottiin, ettö toisesta tiedoston projektio muutettiin ja toinen vaihtoi vain näkyvillä olevaa projektiota. Tehtävä oli helppo tehdä ohjeistuksen mukaan ja teimme lopuksi vielä komplementtikartan vääristymistä. Vääristymät kasvoivat pohjoiseen mentäessä enemmän. Tämä tarkoittaa, että Mercator projektioilla navoille mentäessä kartta vääristää eniten.

Projektioiden vertailu

Toisena itsenäisenä harjoituksena oli tarkoitus verrata eri projektioilla haluamaansa muuttujaa. Minä valitsin väestöntiheyden. Muutin kartan Lambertin ja Mercatorin projektioille (muita en vielä uskaltanut kokeilla) ja laskin taulukkoon molemmille väestöntiheys sarakkeen. Jaoin siis väestömäärän pinta-alalla. Tämän sarakkeen eli väestöntiheys tulosten mukaan piirsin kartat eri projektioille erikseen.

Kartoista tuli täysin saman näköiset. Tämä voi johtua siitä, että projektiot vääristävät samankaltaisesti. Toinen syy tähän voi olla, että en osannut. Joko en saanut muutettua projektioita oikein, laskutoimitusten kanssa tuli ongelmia tai en saannut ilmennettyä väestöntiheyksiä karttaan oikein. Jälkikäteen katsellessani Paavo Kettusen blogia, ymmärsin, että luultavasti virheeni on tapahtunut projektioiden muuntamisessa. Luultavasti tämä ei itseltäni ole onnistunut, joten kartoista tuli identtiset.

Kuva1. Lähde: wikipedia.org
Kuva 2. Suomen kuntien väestöntiheys Lambertin projektiolla 2015.
Kuva 3. Suomen kuntien väestöntiheys Mercatorin projektiolla 2015.

Lähteet:

Kettunen, P. 25.1.2020. “Kurssikerta 2”. Luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/paavoket/2020/01/25/kurssikerta-2/

Kokkinen, I. 24.1.2020. “Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa.” Luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/iixkokki/2020/01/24/toinen-tapaaminen-arvon-qgisin-kanssa/

Nivalainen, P. 25.1.2020. “Kurssikerta 2”. Luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/npinja/2020/01/25/kurssikerta-2/

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *