Month: January 2020

Suomen kuntien pinta-alojen vääristymät eri projektioilla 

En ollut vielä tipunut ensimmäisen kurssikerran järkytyksestä, kun seuraava jo koitti. Toiselle kurssikerralle olin varustautunut hyvillä yöunilla(tai niin hyvillä kuin vai voi ennen QGIS:iä), mahtavilla eväillä ja tahdonvoimalla. Tällä kertaa en aikonut tippua kyydistä.

Kurssikerralla tarkasteltiin eri projektioiden vaikutusta karttaan ja sen mittoihin. Ensin laskimme Suomen kuntien pinta-alat TM35FIN-projektiolla. Iida Kokkinen kertoo blogissaan, että tätä projektiota käytetään, jotta saadaan esitettyä Suomen pinta-ala mahdollisimman totuudenmukaisesti. Itsekin älysin, että tietenkin koko maapallon projektiolla Suomen on pakko vääristyä melko paljon. Onkin siis järkevämpää käyttää vain Suomen rajaamalle alueelle tehtyä projektiota. Muutimme yhdessä Artun ohjeistuksella kartan Mercator projektiolle ja aloimme laskemaan sen muodostamia vääristymiä kuntien pinta-aloihin. Pinja Nivalainen esittää blogissaan: “Mercatorin-projektiossa maapallo on ikään kuin lieriön sisällä, jolloin se kohta, joka koskettaa lieriötä on ainoa kohta, joka näkyy oikean kokoisena kartalla.” Täsyä voikin päätellä, että Suomi ei ainakaan ole se, joka projektiossa näkyy oikean kokoisena. Projektion sai vaihdettua kahdesta eri paikasta, mikä hämmensi minua, mutta myöhemmin minulle kerrottiin, ettö toisesta tiedoston projektio muutettiin ja toinen vaihtoi vain näkyvillä olevaa projektiota. Tehtävä oli helppo tehdä ohjeistuksen mukaan ja teimme lopuksi vielä komplementtikartan vääristymistä. Vääristymät kasvoivat pohjoiseen mentäessä enemmän. Tämä tarkoittaa, että Mercator projektioilla navoille mentäessä kartta vääristää eniten.

Projektioiden vertailu

Toisena itsenäisenä harjoituksena oli tarkoitus verrata eri projektioilla haluamaansa muuttujaa. Minä valitsin väestöntiheyden. Muutin kartan Lambertin ja Mercatorin projektioille (muita en vielä uskaltanut kokeilla) ja laskin taulukkoon molemmille väestöntiheys sarakkeen. Jaoin siis väestömäärän pinta-alalla. Tämän sarakkeen eli väestöntiheys tulosten mukaan piirsin kartat eri projektioille erikseen.

Kartoista tuli täysin saman näköiset. Tämä voi johtua siitä, että projektiot vääristävät samankaltaisesti. Toinen syy tähän voi olla, että en osannut. Joko en saanut muutettua projektioita oikein, laskutoimitusten kanssa tuli ongelmia tai en saannut ilmennettyä väestöntiheyksiä karttaan oikein. Jälkikäteen katsellessani Paavo Kettusen blogia, ymmärsin, että luultavasti virheeni on tapahtunut projektioiden muuntamisessa. Luultavasti tämä ei itseltäni ole onnistunut, joten kartoista tuli identtiset.

Lähteet:

Kettunen, P. 25.1.2020. “Kurssikerta 2”. Luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/paavoket/2020/01/25/kurssikerta-2/

Kokkinen, I. 24.1.2020. “Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa.” Luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/iixkokki/2020/01/24/toinen-tapaaminen-arvon-qgisin-kanssa/

Nivalainen, P. 25.1.2020. “Kurssikerta 2”. Luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/npinja/2020/01/25/kurssikerta-2/

 

 

 

 

 

Ensimmäisellä kurssikerralla aloimme harjoittelemaan QGIS ohjelman käyttöä. Ohjelma oli minulle aivan tuntematon ja sen käyttöön otto oli aluksi todella pelottavaa. Kylmähiki nousi pintaan, kun koko tunnin jännitti tippuuko kyydistä. Oli kuitenkin lohduttavaa huomata Aapo Keinäsen ja Roosa Kinnusen blogista, että myös muut opiskelijat olivat olleet samassa veneessä kanssani. Aapo Keinänen kuvailee tunnelmaansa pelonsekaiseksi astuessaan luokkaan ja erityisesti samaistun Roosa Kinnusen lausahdukseen: “Väsytti ja ärsytti ja tuntui, että kaikki meni ohi.”  Pääsin kuitenkin ensimmäisellä kurssikerralla hieman QGIS ohjelman makuun, mutta vasta todella pintapuolisesti. Toivon, että saan ohjelman hyvin haltuun kurssin edetessä.

Kartta 1

Ensimmäinen kartta tehtiin yhdessä tunnilla. Sen tekeminen opastettiin vaihe vaiheelta Artun johdolla. Yritin seurata valppaana koko tunnin, mutta loppupuolella ajatus lähti harhailemaan, tipuin hetkesti kyydistä, kokeilin yhtä painiketta, kokeilin toista, kartta katosi ja ohjelma sulkeutui. Tietenkin. Istuin kiusallisesti 20 minuuttia hiljaa tuolissani entistä enemmän hikoillen ja mietin mikä se yksi tietty painike oli, josta pääsi tekemään kartasta printtiä. No, sitä ei löytynyt. Artun lopettaessa ohjeistuksen ja muiden alkaessa tehdä tehtäviä nostin tärisevän käteni ylös ja pyysin apua ja sieltähän se painike löytyi. Positiivista tässä oli, että uskon muistavani ikuisesti, mistä kyseinen painike löytyy. No mutta itse asiaan.

Mitä oikeastaan teimme tunnilla? Aluksi opettelimme käyttämään QGIS ohjelman perusominaisuuksia, kuten kartan tuomista ohjelmaan, sen liikuttamista, zoomausta ja mittaamista. Tämän jälkeen tutustuimme karttatiedostosta löytyvään informaatioon ja aloimme muokata karttaa. Laskimme eri maille typen päästöjen prosentiaalisen osuuden ja väritimme maat arvojen mukaan punaisen eri sävyillä. Tämän jälkeen teimme kartasta printin johon lisäsimme pohjoisnuolen, mittakaavan, sekä legendan. Huomasin katsellessani Santeri Liukkosen blogia, että karttaan olisi valkoisen värin tilalle voinut värjätä alueen myös muulla värillä, kuten vihreällä, itse oisin värjännyt vaaleanpunaisella. Minulta jäi kuitenkin vielä tiedostomatta, kuinka värin muuttaminen tapahtuu.

Kartta 2

Tein seuraavan harjoituksen samalla tavalla kuin ensimmäisenkin (pelonsekaisesti). Käytin hyväkseni tunnilla opittuja asioita ja muodostin kartan ruotsinkielisten osuudesta Suomessa kunnittain. Kartta oli melko helppo tehdä opittujen taitojen avulla, mutta en osannut lähteä vielä soveltamaan ja lisäämään kartalle sen enempää tietoa. Mieleeni heräsi kysymyksiä, kuten miten saada kartalle näkyviin enemmän kuin yksi muuttuja, sekä miten tuoda informaatiota tiedoston ulkopuolelta. Näitä asioita en osannut vielä tehdä. Sain kuitenkin mielestäni visualisoitua kartasta mieleiseni, kun ymmärsin, mistä esimerkiksi värin vaihtaminen tapahtuu.

Lähteet:

Keinänen, A. 14.1.2020 “geoinfomatiikan ihmelapsi”. Luettu 20.4.2020   http://blogs.helsinki.fi/kebaapo/2020/01/14/hello-world/

Kinnunen, R. 19.1.2020. “Viikko 1 Selviytyjät Suomi QGis-Edition”. Luettu 20.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/kroosa/2020/01/19/viikko-1-selviytyjat-suomi-qgis-edition/

Liukkonen, S. (2020). “Geoinfotmatiikan menetelmät 1 2020 ensimmäinen kurssikerta”. Luettu 22.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/lsanteri/2020/01/20/geoinformatiikan-menetelmat-1-2020-ensimmainen-kurssikerta/