Ammattiurheilijoita Euroopassa
Ennen viimeistä kurssikertaa aloin käymään läpi Euroopan tilastoja linkeistä, jotka oli jaettu kurssiblogissa. Tarkoituksena oli tehdä kaksi erilaista karttaa eri muuttujista Euroopan alueelta. Löysinkin erittäin milenkiintoisen aiheen läheltä sydäntäni: urheilu. Sivustolta löytyi urheiluun liittyviä taulukoita, joista valitsin ammattiurheilijoiden määrän suhteessa työssäkäyviin eri maissa. Valitsin toiseksi tilastoksi Euroopan väestötilaston ja työssäkäyvien määrän. Halusin tietää, kuinka eri maiden väestön määrä ja ammattiurheilijoiden määrä työssäkäyvistä eroaa eri maissa. Onko määrät linjassa suhteessa toisiinsa vai löytyykö joistain maista paljon enemmän ammattiurhailijoita suhteessa työssäkäyviin kuin toisissa.
Aloitin työskentelyn etsimällä Euroopan karttaa annetuilta sivustoilta. Löysin kuitenkin vain kartan, jossa ei ollut Euroopan maiden rajausta, eikä kyseinen kartta toiminut haluamassani työssä. Artun avustuksella sain kuitenkin löydettyä kartan, jonka latasin QGIS:iin.
Seuraavaksi vuorossa oli taulukoiden tuominen ohjelmaan. Aikaisemmin oli jo huomattu, että taulukoiden kanssa voi tulla ongelmia, jos niitä ei saa tuotua oikeassa muodossa. Yritin excelin kautta muokata taulukoita oikeanlaiseen muotoon, mutta huonolla menestyksellä. Tämän jälkeen pyrin liittämään suoraan taulukot QGIS:iin ja muokkaamaan asetukset niin, että taulukkojen arvot näkyisivät oikeanlaisina. Käytin aikaisemmin oppimiani taitoja, mutta taulukkojen muokkaaminen QGIS:issä ei riittänyt. Nyt tarvittiin Artun apua. Kävimme uudesaa excelin kautta läpi taulukot ja muokkasimme uudestaan ja uudestaan niitä. Ongelmia löytyi monia ja niihin yksitellen ratkaisut. Opin kuitenkin nyt muokkaamaan excelin avulla tekstiarvot lukuarvoiksi ja muuta hauskaa. Pitkän pähkäilyn ja uurastuksen jälkeen sain tallennettua taulukot excelistä csv-tiedostoina koneelle ja tuotua ne QGIS:iin. Tämän jälkeen seurasi laskelmien aika ja karttojen muokkaaminen.
Tuloksista huomasin, että ammattiurheilijoiden osuus ei ole linjassa väestömäärän kanssa. Islannissa ammattiurheilijoiden osuus oli suurin työssä käyvistä ja seuraavina tulivat pohjoismaat ja Iso-Britannia. Väöestömäärältään suurimpia maita oli kuitenkin Saksa, Ranska, Italia ja Iso-Britannia. Erot tuloksissa voi johtua esimerkiksi kilpaurheilun mahdollisuuksista eri maissa. Myöskään väestön määrää ei suoraan voi verrata ammattiurheilijoiden osuuteen työssä käyvistä, sillä eri maiden työssäkäyvien osuus luo tulokseen jo erilaisia muutoksia.
Espoon koulut
Kotona päädyin aloittamaan vielä uuden projektin. Halusin tutkia, kuinka asukkaiden määrä Espoon kaakkoisosassa vaikuttaa koulujen sijoittumiseen. Halusin kuvata asukkaiden määrää interpoloimalla tai heatmapin avulla, mutta tiedostot olivat aivan liian suuria näihin (6h aikana sai ladattua 1%), joten päädyin kuvaamaan asukkaiden määrää erivärisillä pisteillä. Piirsin kouluille 500m säteelle bufferit.
Aluksi hämmennyin kovasti sitä, kuinka koulut ovat joissain tapauksissa sijoiteltu aivan vieri viereen, kunnes älysin niiden olevan eri asteita. Toisin kuin itse olisin ajatellut, osa kouluista on sijoiteltu paikoille, joissa ei juurikaan ole asutusta. Yllätys oli, että joissain tiheästi asutuilla alueilla ei kouluja löydy ollenkaan tai erittäin vähän. Kartassa (kuva3) tällaisia alueita näkyy luoteis- ja keskiosissa. Tällaisilta alueilta koulumatkat taittuvat julkisenliikenteen avulla.
Loppu.
No, mitä kokonaisuudessaan opin kurssilla.
- QGIS on ihan kelpo sovellus, jos sitä oppii käyttämään (itse sain vasta pintaraapaisun)
- Arttu on hauska
- Kaikkia eri painikkeita pitää kokeilla, vaikka pelottaakin että kone räjähtää
- Ihan kivasti saa havainnollistettua tietoa kartoilla ja niistä saa esille tietoa, mitä ei itse pään sisällä olisi pystynyt hahmottamaan
- Karttoihin ei pidä luottaa 100 prosenttisesti, vaan kuten Paula Allinen blogissaan mainitsi, tulkitsemiseen tarvitaan kriittisyyttä
Oli kurssi ihan mukava, vaikka välillä tuntuikin, ettei tästä tule selviämään. Vielä on paljon opittavaa, mutta nollasta alotettaessa paljon on jo tultu eteenpäin. Siltikin kamppailen vielä mielummin suunnistus- kuin QGIS-karttojen parissa.
Lähteet:
Allinen, P. 3.3.2020. “Goodbye my GIS-blogii, good bye my friend”. Luettu 21.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/pallinen/2020/03/03/goodbye-my-gis-blogi-goodbye-my-friend/