Kuudennes kurssikerta hieman jännitti minua, sillä en päässyt paikalle ja minun piti tehdä työt itsenäisesti. Kurssikerralla oli ohjelmassa Epicollect5-soveluksen käyttöä, pistemuotoisten karttojen tuottamista ja internetistä löytyvän datan muokkaamista.
Epicolect5-sovelluksen käytöstä löysin kokemuksia muiden opiskelijoiden blogeista. Eeva Tiihonen kertoi heidän keränneen aineistoa ulkona ja hyödyntäneet sitä myöhemmin sisätiloissa. Minä sain käytettööni valmiiksi tehdyn csv tiedoston aineistosta.
Kumpulan turvallisuusaste
Aloitin työstämään ensimmäistä karttaa kotona yksikseni, mutta työstäminen jäi lyhyeen. Hermot menivät heti, kun oikein mikään ei tuntunut onnistuvan. Yritin kuitenkin myöhemmin uudestaan ja sain ohjeiden avulla vihdoin interpoloitua turvallisuusasteet kartalle. En saanut OpenStreetMap:iä toimimaan, joten käytin annettuja karttatiedostoja. Yllättäen onnistuin mielestäni jopa melko hyvin karttani kanssa kokeiltuani monia eri toimintoja.
Hasardit
Itsenäistehtävänä oli tuottaa kolme erilaista karttaa internetistä löytyvän datan perusteella. Tavoitteena oli, että tuotettua materiaalia voisi käyttää hyväksi esimerkiksi opetustilanteessa.
Päätin tehdä kartat eri suuruisista maanjäristyksistä maailmalla vuonna 2012 ja pudonneista meteoriiteista. Tehtävien teko sujui melko sulavasti ainakin meteoriittikartan kanssa. Maanjäristysten kanssa tuli pieniä mutkia matkaan, mutta sain liitettyä maanjäristystiedostot QGIS:iin muutaman yrityksen jälkeen. Sarakkeet olivat kuitenkin jääneet tekstitiedostoiksi, joten en saanut tehtyä eri suuruisista järistyksistä eri värisiä. Lopuksi olin lisäämässä kartalle mittakaavaa, mutta hämmennyin, kun mittana luki 50m. Lueskeltuani Mikko Kangasmaan ja Janina Vikmanin blogeja huomasin, että hekin olivat huomanneet saman ja totesivat, että QGIS:iin ei kannata sokeana luottaa. Olin kuitenkin loppuen lopuksi tyytyväinen työhöni, teinhän sen kokonaan itsenäisesti.
Meteoriitit
Opetusmateriaalikartta meteoriittien putoamissijainneista (kuva 2) havainnollistaa hyvin sitä, kuinka hirvittävän paljon meteoriitteja on päässyt lähes joka puolelle maapallolle. Kysymyksiä voi herättää, miksei merialueelle ole pudonnut meteoriittejä. Mutta merialueille pudonneita meteoriitteja ei tietenkään ole pystytty tutkimaan.
Maanjäristyksiä
Tein maanjäristyksitä vuodelta 2012 kartat, jossa näkyvyt ns isot ja pienet maanjäristykset. Kuvittelin, että pieniä maanjäristyksiä olisi ollut todella paljon ja laajasti ympäri maailmaa, mutta toisin kävi. Yli 5 magnituden järistyksiä (kuva 3) löytyi ympäri maailmaa mannerlaattojen saumakohdista. Pienempiä alle 2.5 magnituden järistyksiä (kuva 4) löytyi vain ja ainoastaan Pohjois-Amerikasta.
Alta löytyvästä linkistä näkyvät viimeisimmät järistykset. USGS on yhdysvaltalainen geologinen palvelu, joka päivittää järistykset sivustolle lähes reaaliajassa. https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map/
Huomasin olevani todellaa pihalla tämän kurssikerran tehtävissä, kun ei ollut Arttua, jolta pyytää apua.
Lähteet:
Kangasmaa, M. 19.2.2020. “Kenttätöitä ja hasardeja (Kurssikerta 6)”. Luettu 21.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/2020/02/19/kenttatoita-ja-hasardeja-kurssikerta-6/
Tiihonen, E. 27.2.2020. “Kerta 6 Pisteaineiston tuottamista ja visualisointia”. Luettu 20.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/tiiheeva/2020/02/27/kerta-6-pisteaineiston-tuottamista-ja-visualisointia/
USGS. (2020). Earthquake Hazards Program. https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map/
Vikman, J. 19.2.2020. “Kolme karttaa ja ruotsalainen tulivuori”. Luettu 21.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/2020/02/19/kolme-karttaa-ja-ruotsalainen-tulivuori/