Erilaisia ruutuja

Neljännellä kurssikerralla harjoittelimme tekemään ruutukartan, tutustuimme rasteriaineistoihin, sekä opettelimme piirtämään QGIS:in avulla. Rasterikarttoja emme olleet aikaisemmin käyttänyt tehtävissämme, joten tämä oli jotain aivan uutta, vaikka olinkin aiemmin jo yrittänyt liittää vektoriaineistoja QGIS:iin rasteritietokantoina onnistumatta.

Ruututeemakartan muodostaminen

Ensimmäisessä tehtävässä käytimme hyväksi karttaa pääkaupunkiseudusta. Teimme tähän Create Grid-työkalulla  250m x 250m ruudukon ja keräsimme saatavilla olevan tiedon näihin ruutuihin. Erikoista oli, että ruudukko toimi samanlaisena tietokantana kuin mikä vain muukin ja sinne pystyi tallentamaan uutta tietoa. Tietojen kerääminen tapahtui Pks_vaki.shp poistetietokannasta. Tallensimme pisteiden tiedot yksittäisiin ruutuihin. Tätä en olisi osannut tehdä ilman Artun ohjeistusta. Tämän jälkeen teimme erillisen tiedoston asukkaista yhteensä, ulkomaalaisista ja muuta kuin suomenkieltä puhuvista. Teimme uuden tiedoston, jotta se olisi kevyempi ja QGIS:in olisi helpompi pyörittää laskelmia. Suurista tiedostoista puhuessamme muistin, että projekti kannattaa tallentaa aina silloin tällöin. Laskimme taulukkoon uudelle sarakkeelle ulkomaalaiset/asukkaat yhteensä ja muutimme tuloksen prosenteiksi. Näin saimme tietää kuinka paljon prosentuaalisesti ulkomaalaisia oli ruuduttain verrattuna kaikkiin asukkaisiin.

Kartan piirtämisen kanssa oli hieman ongelmia, sillä taulukosta löytyi erittäin yllättävää tietoa! Joissain kohdissa ulkomaalaisten asukkaiden määrä oli erittäin super todella paljon suurempi kuin asukkaiden kokonaismäärä. Tämän takia joihinkin ruutuihin tuli tulos, että ulkomaalaisia oli 200 000% koko asukasmäärästä. Poistin kuitenkin nämä virheelliset tiedot ja muodostin kartan prosentuaalisten tulosten mukaan.

Kartasta voi huomata, että ulkomaalaisten asukkaiden määrä on painottunut tietyillä alueilla. Esimerkiksi Itä-Helsingissä ulkomaalaisasukkaita on selkeästi suurempi määrä kuin Helsingin keskustassa. Luultavasti toiset ulkomaalaiset ovat vetäneet toisiaan puolelleen tietyille alueille.

En ehtinyt tunnilla enää piirtää uutta ruututeemakarttaa. 250 m x 250 m ruudut näyttävät hieman epäselviltä ja suttuisilta kartassa, joten parempi olisi käyttää suurempia ruutuja. Ruututeemakartan avulla voi havainnollistaa esimerkiksi paremmin pistetietokantoja, mutta tällöin tiedon totuudellinen sijainti vääristyy hiukan (riippuen tietenkin kuinka suuria ruutuja käyttää). “Ruutuaineistot ovat mielekäs tapa tuottaa alueellista tietoa ilman valmista aluejakoa.” Roosa Kinnunen kertoo blogissaan.

Tehtävä 2 Rasterikartat ja käyriä

Kurssikerran toinen tehtävä liittyi rasterikarttoihin ja korkeuskäyrien piirtämiseen. Toimme neljä eri karttapalaa QGIS:iin ja muodostimme niistä yhtenäisen kuvan yhdistämälle palat Merge-komennolla.

Erityisesti korkeuskäyrien tutkiskelu oli minusta mielenkiintoista suunnistustaustani takia. Innoistuin jo, että nytkö opin piirtämään oikeita suunnistuskarttoja. Käyriä tehdessä kävi kuitenkin ilmi, että ei, näin ei piirretä suunnistuskarttoja. Käyrät oli piirretty niin pikkutarkasti, että muihin karttoihin niitä pitää korjata paljon ja piirtää muodot yksinkertaisemmiksi. Leikimme lopuksi myös rinnevarjostusten kanssa ja saimme korkeusmuodoiltaan melko havainnollistavan kartan aikaiseksi.

Pornaisten kartta

Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pornaisten karttapohjalle keskustaan peruskohteita: suurimmat tiet ja rakennukset. Teiden napsuttelu oli ihan mukavaa, mutta rakennusten kanssa meinasi jo käsi alkaa kramppaamaan. Melko rankkaa hommaa tuo karttojen piirtely (respect). Karttaa oli tarkoitus käyttää hyödyksi seuraavalla kurssikerralla, joten halusin sen olevan täydellinen. Alla näkyvillä lopputulokseni, jota en loppuenlopuksi käyttänyt seuraavalla kurssikerralla hyödyksi, sillä pelkäsin tehneeni kartan piirron kanssa jotain väärää, mutta ainakin opin piirtämään karttaelementtejä QGIS:in avulla.

Lähteet:

Kinnunen, R. 17.2.2020. “Pisteaineistoja ja ruutuaineistoja”. Luettu 20.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/kroosa/2020/02/17/pisteaineistoja-ja-ruutuaineistoja/