Neljännellä kurssikerralla laadimme pääkaupunkiseudun alueelta ruututeemakarttoja. Ruututeemakartan laadinnassa hyödynsimme aiemmilta kurssikerroilta tuttuja taitoja. Opimme lisäksi ruudukon luomisen ja väestötietojen yhdistämisen ruutuihin, sekä tyhjien, asumattomien ruutujen poistamisen. Näin ollen aineiston jatkokäsittely oli nopeampaa.
Kotitehtävänä laadin pääkaupunkiseudulta kaksi ruututeemakarttaa, joista kuvassa 1 on nähtävillä alle 1-vuotiaiden lasten lukumäärä 500x500m ruuduilla esitettynä. Kartalta on nähtävissä, että Helsingin kantakaupungissa alle 1-vuotiaiden lasten lukumäärä on suurimmillaan. Kuten Michaela Söderholm kirjoitti blogissaan, suurimmat tiet, rautatiet ja metroreitin voi selvästi havaita ruutukartalta, joka kuvaa asutuksen sijoittumista (Söderholm 2020). Söderholm oli omassa kartassaan kuvannut asutuksen jakaantumista pääkaupunkiseudulla. Alle 1-vuotiaiden lasten lukumäärä noudattelee yleisiä asutuskeskittymien sijainteja. Olen kuitenkin yllättynyt kartasta Espoon osalta. Onko mahdollista, että Espoossa ei ole juurikaan 500x500m alueilta, joissa asuisi enemmän kuin 1 alle 1-vuotias? Kauniaisten kohdalla on kartalla nähtävillä pieni alle 1-vuotiaiden keskittymä, mutta Espoo ammottaa tyhjyyttään alle 1-vuotiaista. Tähän en ikävä kyllä keksinyt järkevää selitystä.
Tein vielä harjoituksen vuoksi toisen kartan, jossa tarkastelin yli 85-vuotiaiden lukumäärää pääkaupunkiseudulla (kuva 2). Tässä kartassa myös Espoon tulos näyttää luotettavalta. Huomionarvoista on, että kartoissa on käytetty eri luokkajakoa ja luokkien lukumäärää. Ensimmäiset neljä luokkaa ovat kartoissa samat, mutta yli 85-vuotiaita on huomattavasti alle 1-vuotiaita enemmän, joten tein yli 85-vuotiaiden karttaan viidennen luokan, 29-147. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut informatiivisempaa, jos olisin tehnyt samat luokat molempiin karttoihin. Alle 1-vuotiaiden kartassa ylin luokka olisi jäänyt täyttämättä, sillä ylin arvo 500x500m ruudulla alle 1-vuotiaiden osalta oli 29. Tällöin karttojen vertailu keskenään olisi helpompaa.
Ruututeemakartoilla tässä tehtävässä esitetään absoluuttisia arvoja. Absoluuttisten arvojen esittäminen kartalla on hyväksyttävää, sillä ruudut ovat saman kokoisia keskenään, eivätkä ne noudata hallinnollisia rajoja. Koropleettikartta noudattelee usein hallinnollisia rajoja, kuten kunnan, maakunnan tai valtion rajoja. Koropleettikartta on usein selkeä ja yksinkertainen esitys ilmiöstä. Ilmiöt kuitenkin harvoin noudattelevat hallinnollisia rajoja, jolloin esitys on yleistys ilmiöstä kyseisellä alueella. Ruututeemakartan avulla saadaan yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa. Absoluuttisia arvoja hallinnollisten rajojen sisällä tarkastelemalla saadaan tietoa esimerkiksi asukaskeskittymistä kunnan sisällä.
Rasteriaineisto
Tutustuimme kurssikerralla rasteriaineiston avaamiseen QGIS:ssä ja neljän vierekkäisen ilmakuvan yhdistämiseen yhdeksi ilmakuvaksi. Loimme korkeuskäyrät näiden ilmakuvien avulla ja lisäsimme kyseiset korkeuskäyrät peruskarttalehdelle, jolla ei korkeuskäyriä entuudestaan ollut (kuva 3). Mikko Kangasmaa oli onnistuneesti lisännyt maanmittauslaitoksen korkeuskäyrillä varustetulle peruskarttalehdelle QGIS:n piirtämät korkeuskäyrät. Kokeilin itse samaa valitettavasti siinä onnistumatta. Päädyin siis vertailemaan QGIS:n ja maanmittauslaitoksen korkeuskäyriä erillisistä kuvista.
Kuvat 3 ja 4 kuvaavat samaa aluetta. Kuvassa 4 on maanmittauslaitoksen peruskarttalehti, jolla korkeuskäyrät oli valmiiksi esitetty. Kuvia 3 ja 4 vertailemalla voi huomata, että korkeuskäyrät vastaavat toisiaan hyvin. Kuvassa 3 on nähtävillä ”kohinaa” eli tarpeetonta mutkittelua ja rosoisuutta. Maanmittauslaitoksen korkeuskäyriltä tarpeeton kohina on poistettu (kuva 4). Joitain merkittäviä poikkeamiakin löytyy karttojen korkeuskäyriltä. Esimerkiksi kuvien oikealla laidalla Lampisuolle QGIS on piirtänyt korkeuskäyriä, kun maanmittauslaitoksen versiossa alue on tasainen, eikä korkeuskäyriä näin ollen ole käytetty. Kokonaisuudessaan kuitenkin QGIS selviytyi korkeuskäyrien piirtämisestä mallikkaasti ja mikäli tästä haluttaisiin laatia korkeuskäyräkartta, vaatisi lopullinen versio vain hieman hienosäätöä luettavuuden vuoksi.
KIRJALLISUUS
Kangasmaa (2020). Sisäinen GIS-nörttini on virallisesti herännyt (Kurssikerta 4). 9.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/
Söderholm (2020). Mot ljusare (GIS)tider. 9.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/micsoder/