Neljäs kurssikerta saapui tuoden mukanaan runsaan kasan uusia QGIS:n sovelluksia ja työkaluja. Päivän tavoitteena oli muun muassa laatia ruututeemakartta, operoida rasteriaineistojen kanssa, tutustua tarkemmin pistemuotoisiin aineistoihin ja tuottaa itse dataa piirtämällä. Aloitimme laatimalla ruututeemakartan valmiin pistemuotoisen tietokannan avulla, joka sisälsi informaatiota rakennuksen tarkkuudella pääkaupunkiseudusta. Tietokantaan oli merkitty jokainen pääkaupunkiseudun omistusasunto, sekä rakennuksen ominaisuus- ja väestötiedot. Loimme itse teemakarttaa varten ruudukon (1km x 1km), johon yhdistimme valmiin tietokannan “select attributes by location” -toiminnolla. Aineistojen yhdistäminen sekä ruututeemakartan laatiminen mahdollisti yksittäisten ruutujen tarkastelun ja niistä tehokkaan tiedon keruun.
Päätin laatia tietokantojen avulla ruututeemakartan väestön yleisestä sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla (kuva 1). Tehtävänä oli esittää kartalla ilmiö, joka ei olisi itsestään selvä, vaan mahdollistaisi saadun tuloksen syvällisemmän pohtimisen. Väestön sijoittuminen ja siihen vaikuttavat tekijät ovat valitettavasti hyvin itsestään selviä. On siis pidettävä pieni reflektio-hetki ja kritisoida itseään helpoimman mahdollisen ilmiön valitsemisesta. Vaikka kartan sisältö jääkin vähän köyhemmäksi, olen kerrankin tyytyväinen valitsemaani luokitteluuun. Kartasta voidaan nähdä selkeästi, että asutus keskittyy pääasiassa kantakaupungin alueelle ja sitä ympäröiviin lähiöihin. Voidaan myös todeta, että Espoon alueella on suhteessa vähiten asutuskeskittymiä. Näillä havainnoilla on yhteys muun muassa alueen infrastruktuuriin, liikenneyhteyksiin ja alueille sijoittuviin palveluihin.
Kuva 1. Väestön sijoittuminen pääkaupunkiseudulla.
Sanoisin, että laatimani kartta on informatiivinen. Luettuani kuitenkin Tiina Aallon blogikirjoituksen “Perjantai on pelastettu” (12.2.2020) tajusin, että kartasta jää uupumaan monia elementtejä. Tiinan blogiin liitetystä kartasta löytyy muun muassa pohjoisnuoli sekä mittakaava, jotka tulisi löytyä myös omasta luomuksestani. Lisäksi Tiinan kartta välittää lukijalle paljon informaatiota eikä se ole riippuvainen blogitekstistä. Omassa kartassani voisi puolestaan olla selkeämpi legenda ja näin jälkikäteen ajateltuna olisi hyvä, jos esitykseen lisäisi yleisesti enemmän metadataa esimerkiksi aineiston julkaisemisvuodesta tai lähteestä.
Ruututeemakarttojen laatimisen jälkeen oli aika sukeltaa muiden tehtävien pariin. Aloitimme tuottamalla korkeuskäyriä rinnevarjostuksen avulla valmiille karttapohjalle. Tuotetut korkeuskäyrät toimivat pääasiassa kuten peruskartoissa, mutta paikoittain oli havaittavissa useita kummallisuuksia läpi kartan. Kuvasta 2 voidaan havaita, kuinka alueen länsiosassa korkeuskäyrät ovat laajalti pirstaleisia ja eroavat siitä, miten ne esitettäisiin peruskartoissa. Tähän vaikuttaa miten QGIS:n “contour”-toiminto on poiminut tietoa rinnevarjostus-tasolta, jonka perusteella se on tuottanut korkeuskäyrät. Tässä tapauksessa maanviljely on tuottanut tasolle hiuksenhienoja korkeuseroja, jotka ilmenevät lopullisella kartalla samaan suuntaan etenevinä piikikkäinä korkeuskäyrinä.
Kuva 2. Laaditut korkeuskäyrät peruskartalla.
Korkeuskäyrien jälkeen integroimme rinnevarjostus-tason ja pohjakartan omaksi hillshade-aineistokseen. Tämä oli mielestäni kyseisen kurssikerran kiinnostavin osuus ja lopputuloksesta tuli visuaalisesti hyvin miellyttävä. Tästä syystä päätinkin liittää myös kurssiblogiin kuvat tuotoksesta (kuva 3 ja kuva 4). Kuvista voidaan huomata, että hillshade-aineistojen lopputulos riippuu laajasti valitusta skaalasta. Jos skaala on liian suuri, voi alue päätyä näyttämään topografisesti paljon kirjavammalta kuin mitä se oikeasti on.
Kuva 3. Hillshade (Scale 1)
Kuva 4. Hillshade (Scale 5)
Loppuajan käytimme seuraavan kurssikerran valmisteluun ja digitoimme QGIS:n avulla Pornaisten kunnan alueelta rakennukset ja keskeisimmät tiet. Ohjelmaa ei selvästi ole tarkoitettu laaja-alaiseen digitoimiseen vaan pikemminkin yksittäisten vektori-, polygon- ja pistemuotoisten aineistojen tuottamiseen. Piirtäminen QGIS:llä oli hieman kömpelömpää verrattuna ohjelmiin, joita olemme aiemmilla kursseilla käyttäneet vastaavanlaisten tehtävien parissa. Positiivista oli kuitenkin, että tuotetuille kohteille saatiin helposti luotua oma tietokantansa, joka pystyttiin nopeasti yhdistämään muihin valmiisiin tietokantoihin.
Lähteet
Aalto, T. (12.2.2020). Perjantai on pelastettu. Blogikirjoitus.
<https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/>