Haaste: Uusi vastuunjako

Kuntakartta muuttuu ja vastuu hyvinvointipalveluista uhkaa siirtyä yhä kauemmas niistä, joita ne koskevat. Miten saamme ihmiset ottamaan paikallistasolla enemmän vastuuta omasta ja toistensa hyvinvoinnista? Big Society -ajattelu ei pyri julkisen sektorin tehtävien uudelleenjakoon, vaan tarjoamaan vastuuta suoraan kansalaisille ja heidän muodostamilleen yhteisöille. Kansalaisille tulisi tarjota mahdollisuus vaikuttaa, toimia ja osallistua julkisten palvelujen uudistamiseen. Tämänhetkinen kuntauudistus viittaa vastakkaiseen kehitykseen.

Ratkaisu:

Kylävoima on vastavoima kuntakartan muutoksen ja vallan keskittymisen seurauksena uhkaavalle kyläidentiteetin ja lähiyhteisön vastuun katoamiselle. Innostamme Big Society -ajattelun hengessä lähiyhteisön toimijoita ja kansalaisia keksimään ratkaisuja paikallisiin haasteisiin toimintapäivien muodossa. Piilevää osallistumispotentiaalia on Suomessa paljon. Kolmasosa osallistuu jo vapaaehtoistoimintaan ja 60 % osallistuisi, jos pyydettäisiin.  Me pyydämme ne 60 % toimimaan. Kylävoima syntyy asukkaiden muodostamissa ryhmissä, jotka etsivät ratkaisuja alueen haasteisiin.

Yhdistyksemme toimii:

Haasteiden kartoittajana – Selvitämme, millaisia haasteita alueella on ja kokoamme ne yhteen.

Lähialueen järjestöjen, yritysten, kunnallisten toimijoiden sekä ihmisten yhteen tuojana – Tiedotamme tapahtumasta eri kanavissa ja otamme yhteyttä paikallisiin toimijoihin

Tapahtuman järjestämisen koordinaattorina – Suunnittelemme toiminnalle kehikon ja autamme tapahtuman käytännönjärjestelyissä sekä rahoituksen hankkimisessa

Osallistamisen asiantuntijana – Tuemme ryhmäytymistä ja lanseeraamme uusia toimintamalleja kokeilukulttuurin hengessä (esim. Uusi demokratia -pilotit, Open data -innovaatiot)

Kenelle suunnattu?

Minkä kokoiselle alueelle palveluamme voidaan soveltaa?

Isossa kaupungissa kaupunginosatkin ovat suuria kun taas pienillä paikkakunnilla asuu pieni määrä ihmisiä suurella alueella. Alueen, jolle palvelu kohdistetaan, tulisi yhteisöhengen luomisen helpottamiseksi olla asukasmäärältään haarukassa 5000–10 000. Kylävoima ei ole jokaisella paikkakunnalla samanlainen vaan saa lopullisen muotonsa vasta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, alueen haasteiden ja voimavarojen pohjalta. Ajatuksena on kuitenkin luoda toiminnalle kehikko, jota voidaan soveltaa niin maakunnissa kuin kaupunkien lähiöissä.

Kuka haluaa palvelumme?

Ne dynaamiset kunnat, kaupunginosat ja yhteisöt, jotka näkevät edelleen toivoa osallisuudessa, ihmisten itse löytämissä ratkaisuissa ja neljännen sektorin Big Society -hengessä. Konkreettisesti palveluamme voitaisiin markkinoida mm. Kuntaliiton kautta ja sen asiakkaiksi valikoitunee esim. suurkuntien osat, jotka haluavat vaalia omaa kyläidentiteettiään Kylävoiman avulla.

Esimerkkikunnat, jonne palvelua voisi viedä: Porvoo, Eno ja Outokumpu

 

Näin Kylävoiman toteutetaan:

 1.      Hyvinvointi – kartoitus

Kylävoima -palvelu suunnataan sellaisille paikkakunnille, joissa asukkaiden palveluiden saatavuus on laskenut tai alueella on muita hyvinvointiin liittyviä haasteita. Yhdistys kartoittaa palvelua tarvitsevia paikkakuntia seuraavista tietolähteistä:

– Luomalla maan laajuinen jäsenrekisteri ja foorumi asukasyhdistyksille, jossa voidaan jakaa toimintamalleja ja tietoja sekä toteuttaa kyselyitä asukasyhdistysten haasteista.

– Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut

– Ympäristöministeriön kaavoitushankkeet

– Tilastokeskuksen hyvinvointia kuvaavat mittarit

– Kuntaliiton julkaisut

– Kansalaisjärjestöt

 2.      Yhteys paikkakuntaan

Palvelumme lähtökohta on yhteydenotto paikallistason yhdistykseen paikkakunnalla, jonne haluamme viedä kylävoiman. Tässä yhteydessä suoritetaan myös ennakkoselvitys koskien alueen ongelmia ja haasteita.

3.      Kutsu suunnittelupäivään – Miten ihmiset saadaan mukaan?

”Mikä asuinalueella mättää? Kylävoimapäivässä ratkomme haasteita yhdessä!”

Kanavat: Koulut, lähikauppa, paikallinen lehti, verkko, vanhainkoti, kirjasto, seurakunnat, ”toivomuspuu”, suorat yhteydenotot yrityksiin ja järjestöihin, ilmoitusten postittaminen asukkaille, kadunvarsijulisteet.

” Kenet haastaisit ratkaisemaan ongelmaa? Haasta naapurisi tai lähikauppiaasi mukaan!”

Mukaan kutsutaan niin innostuneita yksilöitä ja porukoita kuin myös paikallisia järjestöjä ja yrityksiä, joiden on tarkoitus muodostaa ryhmiä ratkomaan haasteita sekä suunnittelemaan kylävoimapäivää.

”Millaisia paikallisia ongelmia haluaisit itse olla ratkaisemassa?”

Haasteet voivat olla sekä pieniä että suuria, henkilökohtaisia tai koko yhteisöä koskevia – eli kaikkea koirankakasta terveydenhoitopalvelujen toimimattomuuteen.

”Kenen haluat esiintyvän kylävoimapäivässä? Voisitko se olla sinä tai kaverisi? Kenet haluaisit puhumaan tapahtumaan? Kerro ja vaikuta!”

4.      Haastepäivä/suunnittelupäivä

– Paikkana esimerkiksi koulu, keväällä

– Suunnitteluun mukaan tulleet keksivät ratkaisuehdotuksia nousseisiin haasteisiin,  osallistujia kannustetaan muodostamaan ryhmiä ideoimaan ratkaisuja itse esittämiinsä haasteisiin

– Tutustutaan muilla paikkakunnilla hyväksi havaittuihin toimintamalleihin, joita voisi soveltaa haasteiden ratkaisussa

– Haasteet ovat esillä tapahtumatilassa – haasteita saa myös lisätä

– Järjestöt ja yritykset esittäytyvät – myös paikalliset järjestöt ja yritykset voivat osallistua haasteiden ratkaisemiseen omalla panoksellaan

– Suunnittelupäivässä ajatuksia myös liittyen kyläjuhlan ohjelmaan, toiveita, esityksiä…

5.      Kylävoimapäivä

– Kylätoimintapäivän voi yhdistää varsinaiseen kyläjuhlaan, joita monilla paikkakunnilla jo on

– Matalan kynnyksen tapahtuma, jonne on helppo tulla

– Syksyllä tai keväällä, riippuen paikallisen kyläjuhlan ajankohdasta

– Haasteiden ratkaisut esille: mitä haastepäivän jälkeen on saatu aikaan?

– Suunnitellaan, miten kehitystä voisi jatkaa

Rahoitus: Kylävoima on aatteellinen yhdistys, jonka potentiaalisia rahoittajia voisivat olla esimerkiksi Helsingin Lähiörahasto, EU:n aluekehitysrahasto, EU:n maaseudun kehittämistuki, Paikalliset yritykset, Kunnat, Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma 2013–2015 (lähiöt), Raha-automaattiyhdistys

Benchmarking: Suomimies seikkailee -rekkakiertue, Hyvä yhteiskunta – Master Class, Kepan Mahdollisuuksien tori, Kyläjuhlat, Kaupunginosaseurat, Helka (Helsingin kaupunginosaseurojen yhteisfoorumi), Sitran Uusi demokratia -hanke

Mentoroinnit: Kristiina Kumpula, Anu Pylkkänen, Antti Karjalainen

Vierailuja ja tapaamisia: Saara Vanhala (Arabian Artovan ja kylätilan tuottaja), Suomimies seikkailee (Klaukkalassa ja Helsingissä), Suupirssin koordinaattori Kaarina Sirviö, Porvoon toimialajohtaja Maarit Ståhlberg (yhteydenottopyyntö jätetty)