Seuratoiminta – uusia ystäviä ja liikunnan riemun jakamista!

Mikon_seurakuva_tytotKaipaatko uutta harrastusta, uusia ystäviä tai väylän jatkaa vanhaa harrastustasi? Urheiluseuratoiminnalla on pitkä historia ja vahvat juuret ihmisen yhdistämisessä liikunnan kautta. Tästä jutusta saat vinkkejä siitä, mitä sinä voisit saada seuratoiminnasta ja päästä siihen mukaan. UniSportissa pitkään liikuntasuunnittelijana ja seuratoiminnan koordinoijana toiminut Erkki Somervuo kirjoittaa alla muun muassa seuratoiminnan sosiaalisesta arvosta ja miten seuratoiminta näkyy edelleen yliopistolla, eli UniSportissa.  

 Urheiluseurat liikuttavat myös yliopistolla

Seuratoimintaa on pidetty suomalaisen liikuntakulttuurin kivijalkana. Urheilu- ja liikuntaseurat ovat liikuttaneet kansalaisia useiden sukupolvien ajan. Ohjaajat ja valmentajat, talkoolaiset ja seurapäättäjät ovat olleet mukana toiminnassa pyyteettömästi ja palkkioita pyytämättä. (Itkonen 2000, 5.) Ilman seuratoimintaa Suomessa ei olisi myöskään kilpa- ja huippu-urheilua, jolla on myös oma viihteellinen ja arjesta irrottava vaikutuksena. (Koski 2000, 225.)

Seurojen toiminnassa on eri rooleissa mukana lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista. Urheilu- ja liikuntaseurojen palvelutarjonta on kasvanut ja eri toiminnoissa on mukana ihmisiä eri väestö- ja ikäryhmistä. Urheiluseurojen toiminta perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön, jonka taloudellinen arvo on merkittävä. (Itkonen, Heikkala, Ilmanen & Koski 2000, 213–214.)

Seuratoiminta luo ja tukee sosiaalisuutta!

  • Urheiluseuratoiminnan on todettu lisäävän yhteisöjen sekä yksilöiden sosiaalista pääomaa.
  • Seura voi tarjota matalan kynnyksen päästä mukaan sosiaaliseen toimintaan.
    • Esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuttanut henkilö voi päästä seuratoiminnan kautta tekemisiin paikallisten kanssa ja osallistumalla juurtua paikalliseen kulttuuriin.
    • Erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat ystävystyä ja muodostaa tuttavaverkostoja seuratoiminnan kautta. Kuuluminen johonkin tiettyyn ryhmään ja sitä kautta toteutuvalla yhdessäololla on jo sinällään positiivinen Seuratoiminnan vaikutuksia voidaan tarkastella yksilön mutta myös yhteiskunnan laajemmasta näkökulmasta.

(Koski 2000, 224–225.)

Löydä oma paikkasi seuratoiminnan kautta; aina ei tarvitse välttämättä kisailla

Urheiluseuratoiminnalla on oma paikkansa myös korkeakoulujen liikuntakulttuurissa. Jos olet esimerkiksi juuri paikkakunnalle muuttanut uusi opiskelija, voit löytää urheiluseuran kautta väylän liikunnan harrastamiseen tai harrastuksen jatkamiseen. Merkittävää on myös eri roolit, joita seuratoiminnan kentältä löytyy. Aina ei tarvitse välttämättä kisailla. Lisäksi voidaan mainita se, että seuratoiminnan yhteisöllisyys ei rajaudu pelkästään harjoitusvuorolla tapahtuvaan toimintaan. Seuroilla on paljon toimintaa myös liikuntatilojen ulkopuolella.

UniSportin seuratoiminta on erittäin laajaa.  Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston sisällä on vuosien varrella perustettu monia seuroja. Seuroissa on toimintaa aina alkeiskursseilta maajoukkuetasolle saakka. Lajimahdollisuuksia löytyy mm. kamppailulajeista, palloilusta, voimailusta, suunnistuksesta, tanssista ja pyöräilystä. Tällä hetkellä UniSportin kanssa yhteistyössä on noin 50 yliopiston seuraa. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuutta harjoitella eri lajeja monipuolisesti.

Seurojen toimintaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä suoraan kiinnostavaan urheiluseuraan. Kaikki UniSportin sivuille listatut urheiluseurat ovat avoimia Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Lyhyesti: Mitä kaikkea seuratoiminta siis voi tarjota?

    • väylän liikunnan ja muiden samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten pariin.
    • mahdollisuuden jatkaa vanhaa harrastusta  tai tutustua kokonaan uuteen lajiin!
    • mahdollisuuden päästä mukaan laajempaankin sosiaalisen vapaa-ajan toimintaan. Harjoitusvuoroilla tapahtuva toiminta on vain osa seuratoimintaa!
    • mahdollisuuden harrastaa aina alkeistasolta maajoukkuetasolla saakka; voit kehittää itseäsi jatkuvasti!
    • löytää uusia ystäviä ja juurtua paikalliseen toimintaan ja kulttuuriin.
    • mahdollisuuden toteuttaa kilpailuviettiä ja kilpailla, jos se tuntuu omalta ja niin tahdot.
    • mitä kaikkea muuta; kokeile, osallistu, ja tiedät enemmän!

Teksti: Erkki Somervuo
Erkki toimii UniSportilla liikuntasuunnittelijana.

Kuva: Michael Holler

Lähteet:
Itkonen, H. 2000. Kansalaistoiminnan suuri linja. Teoksessa: Itkonen, H., Heikkala, J., Ilmanen, K., Koski, P. (toim.) 2000. Liikunnan kansalaistoiminta; Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 152. Tammer Paino. Tampere.
Koski, P. 2000. Millä tavoin kansalaisaktiivisuus toteutuu liikunnassa? Teoksessa: Miettinen, M. (toim.) 2000. Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia, Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 124. Paino Porras Oy. Jyväskylä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.