Viikko 3: Timantteja tulvii

Kolmannen kurssikerran keskeinen teema oli tietokantojen sisältämän datan yhdistäminen erilaisista lähteistä saatuun muuhun dataan. Attribuuttitaulukon eli ominaisuustietotaulukon sisältämän tiedon yhdistämiseen on useita eri tapoja. Taulukon eri luokkia voidaan yhdistää esimerkiksi silloin, kun valtion eri osat on luokiteltu erikseen. Myös kahden eri tietokannan sisältämiä attribuutteja voidaan yhdistää Join-toiminnolla. Tämä ominaisuus on QGIS:issa harmillisen buginen, mutta onneksi tällä kertaa se juuri ja juuri toimi. Excel-taulukoita voidaan myös tuoda suhteellisen vaivattomasti osaksi attribuuttitaulukoita.

Afrikan luonnonvarat ja konfliktit

Lähiopetuksessa näitä toimintoja harjoiteltiin Afrikan kartalla, jossa maiden rannikoilla sijaitsevat saaret oli mallinnettu hyvin tarkasti. Näiden saarten ominaisuustiedot, kuten pinta-ala, yhdistettiin valtion manneralueen dataan. Harjoittelimme myös muita uusia asioita, kuten Excel-taulukon tuomista QGIS:iin. Tunnin päätteeksi olimme saaneet aikaiseksi kartan, joka kuvaa vuosina 1947-2008 Afrikassa tapahtuneita konflikteja ja timanttikaivosten sekä öljykenttien sijainteja. Ominaisuustietotaulukossa oli paljon tietoa, jota tässä kartassa ei hyödynnetty, kuten öljykenttien tuottavuusluokittelu ja niiden löytämisvuosi. Näiden tietojen perusteella voisi kartalla tutkia, että onko näillä muuttujilla yhteyttä toisiinsa.

Kartalla huomataan, että monissa luonnonvaroiltaan rikkaissa, erityisesti timantteja runsaasti tuottavissa maissa on ollut paljon konflikteja, mutta korrelaatio timanttikaivostoiminnan ja konfliktien sijaintien välillä ei ole kovin vahva. Tämän kartta-aineiston perusteella ei voi siis vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä konfliktien synnystä Afrikassa tai kaivannaistalouden vaikutuksesta paikallisiin yhteiskuntiin. Toisaalta luonnonvarojen hyödyntäminen tuo eittämättä vaurautta paikalliseen talouteen, mutta harmillisen usein varallisuus päätyy vain ylimmän eliitin kassakaappeihin. Monikansallisten kaivosjättien, Afrikan valtioiden ja niiden johtajien sekä paikallisten asukkaiden intressit ovat usein eriävät, joten erimielisyydet luonnonvaroista voivat olla yksi osatekijä konfliktien monisäikeisissä syntyprosesseissa.

Tulvaindeksi ja järvisyys

Itsenäisesti tehtävä harjoituksen lopputulos oli kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyysprosenteista. Tulvaindeksi laskettiin jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Keskiylivirtaama tarkoittaa tulvahuippujen keskiarvoa ja keskialivirtaama kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvoa. Näin laskemalla tulvaindeksi kertoo kuinka moninkertainen virtaaman huippu on verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan.

Kartta näyttää tässä muodossa hieman sekavalta, erityisesti järvet haittaavat järvisyyspylväiden näkyvyyttä. Jessika Isomeri oli blogissaan päätynyt samanlaiseen johtopäätökseen ja hän teki kartan ilman järviä tai jokia, itse kuitenkin tyydyin jättämään joet paikoilleen. Ilman järviä kartta on paljon selkeämpi, toisaalta järvet ovat relevantteja tällaisessa vesistökartassa, kuten Tia-Maria Liljeroos kirjoittaa blogissaan.

Tulvaindeksi on selkeästi korkeampi matalilla rannikkoseuduilla kuin sisämaassa, kun taas järvisyys on suurinta sisämaassa.  Järvet pystyvät säilömään niin paljon vettä, että ne ehkäisevät tulvien syntyä. Alueen alavuus puolestaan altistaa tulville.

Tästä kurssikerrasta jäi hyvä fiilis, vaikka kaikki en saanut läheskään kaikkea toimimaan ensimmäisellä yrityksellä. Yrityksen ja erehdyksen kautta tunnen kuitenkin osaamiseni kehittyvän koko ajan eikä GIS-maailma tunnu enää ulkoavaruuden ufotieteeltä.

Lähteet

Isomeri, Jessika. (2022). Jessikan gis-hurvittelut. Lainattu 8.2.2022, saatavilla: https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/

Liljeroos, Tia-Maria. (2022). Tiitun GISreissu. Lainattu 8.2.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/litili/