Kuukausi: tammikuu 2020

 

Toisella kurssikerrallamme saimme syventyä QGis:in ominaisuuksiin. Tarkoituksena oli edelleen hyödyntää tietokantojen attribuuttitietoja, hyödyntää niitä laskutoimituksissa ja visualisoida lopputulos. QGis:in käyttö tuntui tällä kertaa jo huomattavasti helpommalta ja jotkin asiat alkoivat tulemaan jopa rutiinin omaisesti. Kuitenkin projektioiden kanssa säätäminen tuntui haastavammalta kuin laskutoimitukset.

Kuvan 1 kartan tarkoituksena oli vertailla eri projektioita sekä vertailla niiden vaikutusta Suomen pinta-alaan. Tällä kertaa vertailussa olivat mercatori ja Suomen ETRS-TM35FIN. Pinta-alojen erot laskettiin vertailuprosentin avulla QGis:in laskimen avulla. Halusin lisätä myös toisenlaisen mahdollisuuden vertailuun, jonka laitoin tein kuvaan 2 näiden kahden projektioiden Suomen kartan, josta voi hahmottaa niiden selkeät erot. Kuva 1 kertoo tarkemmin, kuinka paljon alueet oikeasti eroavat pinta-aloiltaan.

 

En kuitenkaan malttanut jättää tätä ainoaksi kartaksi toisella kurssikerralla, vaan hyödynsin kotona jaettua aineistoa. Tarkoituksena oli tehdä kartta, josta kävisi helposti ilmi, kuinka suuri osa kuntien pinta-aloista kuuluu Natura 2000- suojelualuisiin. Natura 2000 on Euroopan unionin laatima suojeluohjelma, jonka tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähentyminen.

Olen tyytyväinen kartan lopputulokseen, vaikka tekemisessä oli hieman ongelmia. Ensinnäkin aluksi tuntui vaikealta määrittää millaisen jaottelun legendaan haluan. Lapissa on selkeästi enemmän suhteellisesti Natura 2000- alueita, joka nosti ylintä luokkaa huimasti, kun taas Etelä-Suomessa alueet ovat huomattavasti pienempiä, jolloin luokkien välit ovat suuret. Omaa silmääni tämä lopullinen kartta miellytti eniten sekä antaa selkeän kuvan todellisuudesta.

Kurssilaisista myös Carita Aapro-Koski sekä Heini Mäkelä olivat käyttäneet Natura -aineistoa hyödykseen. Kaikilla meillä on hyvin samantyyliset kartat, joka helpottaa minua, sillä nyt tiedän, että taidan olla oikeilla jäljillä!

Lähteet:

Aapro-Koski, C (2020). Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/aacarita/

Mäkelä, H (2020). Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/mcheini/

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGis-ohjelmistoon. Aloitimme kurssin muistelemalla paikkatietoon liittyviä perusseikkoja, jonka jälkeen siirryimme tutkimaan itse ohjelmistoa. Kun olimme tutkineet mitä kaikkea ohjelmisto pitää sisällään, aloitimme jo pian ensimmäisen harjoituksen, jonka avulla saimme ensikosketuksen QGis:in ihmeelliseen maailmaan.

Mielestäni QGis-ohjelmisto on suhteellisen looginen ja helppo käyttää, joten suurempia ongelmia ei ilmennyt. Valmiiden tietokantojen tuominen ja niiden attribuuttitietojen visualisointi tulee varmasti jatkossa olemaan suuri apu. Hyvä esimerkki tällaisesta visualisoimisesta löytyy kuvasta 1, joka on ensimmäinen kurssilla itse tehty tuotos valmiista tietokannasta.

 

 

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Ilomantsi näkyy kartalla (kuva 1) niiden kuntien joukkoon, joissa yli 65-vuotiaiden määrä on suurimmillaan. Suuri yli 65-vuotiaiden määrä kunnan asukkaista kertoo jo siitä, että kunnassa tulee jatkossa olemaan ongelmia huoltosuhteessa. Kunnan taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2017 jo hyvin korkea – 227, kun taas läheisen kunnan Joensuun taloudellinen huoltosuhde oli samana vuonna 155 (Tilastokeskus, 2019).

Kartalta erottuu selkeästi Suomen yliopistokaupungit ja niiden lähialueet. Näissä kunnissa tapahtuu vuosittain nuorten opiskelijoiden edestakaisin muuttoa, joka säilyttää heidän ikäisiensä osuuden kunnissa suurena. Näitä alueita kartalla ovat Turku, Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Joensuu ja Oulu.

Myös muiden kurssilaisten blogeista löytyy väestöön liittyviä karttoja, jotka liippaavat läheltä omaa karttaani. Esimerkiksi Mikko Kangasmaan blogista löytyy kartta eläkeläisten määrästä suhteutettuna kunnan asukkaisiin. Tämän lisäksi Tomi Kiviluoman blogista löytyy kartta, jossa tarkastellaan Suomen kuntien nettomuuttoa. Kartasta näkee hyvin, että kunnat joissa on suhteessa paljon yli 65-vuotiaita, myös nettomuutto on miinuksella.

Lähteet: 

Kangasmaa, M. (2020). GIM 2020 Luentokerta 1 koropleettikartat. [blogikirjoitus]. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Kiviluoma, T. (2020). Johdanto kurssille ja QGISIN perusominaisuudet. [blogikirjoitus]. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!