Neljäs kurssikerta ja pää täynnä uutta tietoa. Tämä kurssikerta oli erilainen verrattuna aikaisempiin, sillä työstimme rasteriaineiston avulla ruutukarttoja.
Tunti lähti käyntiin ruudukkojen luomisella sekä siihen liittyvien pikkuseikkojen tarkistamisella. Kun ruudukko eli ”grid” oli valmis, sitä pystyttiin hyödyntämään esimerkiksi käyttämällä väestötietoja hyväksi. Katsoimme esimerkiksi asukkaiden absoluuttista määrää pääkaupunkiseudulla, joka näytti hyvin väestön jakautumisen alueella. Tästä en itse muistanut napata kuvaa, mutta Ulrika Ainasojan blogissa tästä on hyvä kuva.
Itsenäisessä harjoituksessa oli tarkoitus valita yksi muuttuja rasteriaineistosta, joka esitetään kartalla. Itse päädyin ruotsinkielisten osuuteen koko väestöstä. Helsingissä keskustan alueella esiintyy suuri määrä ruotsinkielisiä. Espoossa on kuitenkin jo huomattavasti enemmän suhteessa koko väestöön kuin Helsingissä. Pieni piste voidaan nähdä myös Kauniaisten kohdalla, jossa näyttää olevan hyvinkin paljon ruotsinkielistä väestöä. Vantaalla ruotsinkielisten määrä koko väestöstä näyttää hyvin alhaiselta verrattuna muihin kaupunkeihin.
Kurssikerralla tutuistuimme myös Pornaisten karttaan, johon oli tarkoitus lisätä korkeustiedot havainnollistaviksi korkeuskäyriksi. Tästäkään en saanut kuvia, joten käykää ihmeessä katsomassa Vilma Koljosen blogista tarkemmin näitä!
Lähteet:
Ainasoja, U. (2020). Rasteritietokantoja ja väestökarttoja. [Blogipostaus]. Luettu 11.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/ulrikain/
Koljonen, V. (2020). Ruudut ja rasterit tutuiksi. [Blogipostaus]. Luettu 11.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/