Tämä blogi toimii mainiona alustana tuleville raporteille Geoinformatiikan menetelmät 2 -kurssitehtävistä. Tällä viikolla saimme mahdollisuuden tutustua itselleni entuudestaan vieraisiin, mutta paljon puhuttuihin, ArcGis Online sekä ArcGis Pro -ohjelmiin.
Ensimmäinen tehtävä keskittyi lähinnä miten dataa ja karttoja käsitellään ArcGis Pro:ssa ja mistä löytää tarvittavia työkaluja. Näiden lisäksi käytetiin New Defenition Query –toimintoa, jonka avulla saatiin poistettua ylimääräiset rautatieasema symbolit, jolloin vain oikeat rautatieasemat jäivät näkyviin (kuva 1)
Kuva 1. Lähtötilanne ja lopputulos ”New Defenition Query”-toiminnon jälkeen.
Toisessa tehtävässä opeteltiin teoriassa erilaisten spatiaalisten suhteiden käyttötarkoituksia sekä tutkittiin attribuuttitaulukkoa. Päätin kokeilla ensimmäistä kertaa työvaihekaaviota (flow chart) tähän lyhyeen tehtävään, jossa käytettiin Select by features -toimintoa, jotta saatiin halutut alueet esiin kartasta.
Kolmannessa tehtävässä tarkoituksena oli kartoittaa Wilmingtonissa sijaitsevalle kuntosaliketjulle uuden kiinteistön potentiaalinen paikka. Tämä onnistui buffereiden avulla. Kuvassa 3 on tarkemmat menettelyt työvaihekaavion avulla.
Lopputulosta voitaisiin hyödyntää, esimerkiksi katsomalla Members datan attribuuttitaulukosta kaikki buffereiden ulkopuolelle jäävät asiakkaat ja hyödyntää heitä, esimerkiksi kyselyjen avulla, uuden salin sijainnin kartoittamisessa.
Tehtävä 4 oli muita tehtäviä jo selkeästi pidempi sekä haastavampi ja lisäksi sen suorittamisessa oli ilmennyt joitakin ongelmia jo ennen kuin pääsin sitä suorittamaan. Koska tehtävä oli sen verran pitkä ja työvaihekaavio sen verran uusi käsite, päädyin tässä perinteisempään tapaan analysoida tehtävää.
Tehtävässä oli tarkoitus selvittää paikalliselle yritykselle, mihin heidän kannattaisi sijoittaa tehokkaammat tuuliturbiinit. Aluksi oli tärkeää, että kaikkea saatavilla olevaa dataa yhdisteltiin, jotta sitä pystyttäisiin käsitellä paremmin ja tarvittavia toimenpiteitä voitaisiin tehdä.
Kun alueelta oltiin kartoitettu siirtolinjat, joiden tuotto on yli 400 volttia ja näiden siirtolinjojen ympärille asetettu 10 mailin bufferit Buffer -toiminnolla ja näiden bufferoitujen alueiden sisältä kartoitettu jo olemassa olevien tuulifarmien sijainnit, joissa turbiinien siipien leveys on yli 100 metriä, saadaan kuvassa 4 näkyvä tulos.
Jotta tästä tilanteesta päästiin eteenpäin, täytyi ensiksi valita kaikki tähän asti hyödynnetty data ja yhdistää attribuuttitietoja spatiaalisiin tietoihin lisäämällä Build a query to find features – toimintoon kaikki tarvittavat tiedot, jotta optimaalisin alue löytyy.
Kuvassa 5 näkyvät alueet, jotka saatiin GIS:in avulla selville sekä niiden reitit Denveristä itse tuulifarmeille. Reitit saatiin Plan Routes -toiminnolla. Kartassa etelämmässä oleva kohde näyttäisi suotuisamalle lyhyemmän matkansa takia, mutta yritykselle jää vielä paljon pohdittavaa tavarankuljetuksen ja muun logistiikan kanssa siitä, mikä on järkevin valinta.
Tehtävä 3 ja 4 tehdyt analyysit ovat yritys maailmassa hyvin tärkeitä nykypäivänä ja auttavat yrityksiä toimimaan kustannustehokkaasti säästämällä heiltä aikaa ja mahdollisia taloudellisia menetyksiä väärien olettamien pohjalta. Kuitenkin GIS:in avulla saadut tulokset eivät ole täysin valmiita ja käyttökelpoisia, vaan täytyy muistaa ottaa huomioon muitakin asioita.
Esimerkiksi tehtävässä 3 yrityksen täytyy ottaa huomioon, onko alueella, johon uusi kuntosali avattaisiin muita suuria kuntosaliyrityksiä tai onko alueen kiinteistöhinnat esimerkiski huomattavasti korkeammat kuin muualla ja voidaanko olettaa, että buffereiden ulkopuolelle jäävät asiakkaat eivät halua käyttää nykyisiä kuntosaleja esimerkiksi työpaikan sijainnin takia.