Kurssikerta 6

Kuudennen kurssikerran tehtäviä

Tällä kerralla pääsimmekin reippailemaan ulkomaailmaan, ja keräämään yhteistä aineistoa eri puolilta Helsinkiä Epicollect5-sovellusta käyttäen. Keräsimme pisteistä maastossa sijaintitietoa koordinaattien avulla, sekä ominaisuustietoja kirjoitimme itse sovellukseen. Pisteet interpoloitiin kartalle qgississa, ja tuloksia voitiin tarkastella värisävyjen avulla (kuva 1). Värisävyt kuvaavat kartalla koettua turvallisuuden tunnetta eri (vierailemillamme) alueilla Helsingissä.

Kuva 1. Kuvakaappaus interpoloidun tiedon esittämisestä kartalla.

Kurssikerran toisessa osuudessa tarkoituksena oli tuoda tietokannoista aineistoa itse qgissiin, ja tehdä havainnollistavia karttaesityksiä muutamasta muuttujasta. Näitä karttoja tulisi voida käyttää opetusmielessä. Tein kolme karttaa, joista ensimmäisessä (kuva 2) näkyy 2000-luvulla tapahtuneet maanjäristykset kahteen suuruusluokkaan luokiteltuna. Toisessa kartassa (kuva 3) on samat maanjäristykset, sekä lisäyksenä tulivuoriaineisto. Kolmannessa kartassa (kuva 4) käytin meteoriitti-impaktit-tietokantaa, ja kartalla näkyy yli 1000 kg meteoriitti-impaktit.

Kuva 2. Kartta maanjäristyksistä 2000-luvulla

 

Kuva 3. Tulivuoret ja maanjäristykset kartalla

 

Kuva 4. Meteoriitti-impaktit kartalla

Kaksi ensimmäistä karttaa ovat mielestäni hyvin onnistuneita, ja ovat visuaalisesti hyvin selkeitä. Järistykset on kuvattu punaisella, ja suurimmat niistä “räjähdys”-symbolilla. Tulivuoret kuvasin mustina kolmioina, ja kaikki symbolit tulevat näin esille kartalla. Koska kartat ovat hyvin selkeitä, niitä voisi käyttää nuorempienkin lasten opetuksen aineistona. Pohdin pitkään mittakaavan ja pohjoisnuolen osuutta kartalla, mutta päätin lopulta jättää ne pois, sillä mittakaava ei näyttänyt ollenkaan oikealta, ja pohjoisnuolikaan ei tietenkään ihan pohjoiseen siinä voinut osoittaa. Huomasin, että moni muukin oli pohtinut tätä samaa asiaa. Esimerkiksi Roosa Harmonen ja Ville Väisänen olivat analysoineet samaa asiaa omissa blogeissaan.

Kuvan 3 kartasta hahmottaa jo hyvin sen, että suurin osa järistyksistä sekä tulivuorista ovat litosfäärilaattojen saumakohdissa ja kartalta voi saada hyvän esikäsityksen siitä, missä nämä saumakohdat voisivat sijaita. Tähän opetustarkoitukseen voisi vielä käyttää esimerkiksi tätä USGS:n karttaa näistä saumakohdista. Tuossa kartassa Tyynenmeren tulirengas ei kuitenkaan saa niinsanotusti näkyvyyttä, joten tämän havainnollistamiseen voisi olla apua National Geographicin “ring of fire”-karttakuvasta.

Meteoriitti-impaktit kartasta ei ole paljoa sanottavaa. Ehkä jonkin pienemmän alueen tarkastelu olisi ollut tässä yhteydessä järkevämpää. Kun kokeilin kartan tekemistä suuremmalla määrällä havaintoja, sekä myös tällä yli 1000kg havainnoilla, johtopäätökseksi voisi vetää, että meteoriitti-impakteja on kaikilla mantereilla suunnilleen yhtä tiheästi. Pohjois-Amerikassa ehkä enemmän kuin muualla. Toisaalta johtuuko tämä mittauksesta, sillä trooppisten sademetsien kohdilla, ja esimerkiksi Etelämantereella ja Australian keskiosissa havaintoja ei ollut juurikaan. Johtuuko tämä siis vain siitä, että siellä ei ole ihmisiä tekemässä näitä havaintoja?

 

Lähteet:

https://www.usgs.gov/media/images/tectonic-plates-earth

https://www.nationalgeographic.org/article/plate-tectonics-ring-fire/?utm_source=BibblioRCM_Row

Roosa Harmosen blogi: https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/ (sivulla käyty 2.3.2021)

Ville Väisäsen blogi: https://blogs.helsinki.fi/villvais/ (sivulla käyty 1.3.2021)

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *