Kolmannen kurssikerran tavoitteet
Tällä kertaa harjoittelimme tietokantojen, sekä attribuuttitaulukoiden tietojen yhdistelyä. Käytimme erilaisia yhdistelytoimintoja, joiden avulla pystyttiin siistimään ja selventämään laajoja tietokantoja, ja ominaisuustaulukoiden sekavia sarakkeita. Yhdistelytoimintojen avulla pystyttiin analysoimaan esimerkiksi Afrikan eri valtioiden konfliktien ja timanttikaivosten yhteyksiä pidemmälle.
Itsenäisenä tehtävänä tällä kurssikerralla oli harjoitella ja kerrata attribuuttitaulukoiden tietojen yhdistelyä, sekä tehdä laskutoimituksia ja esittää tulokset kartalla sekä koropleettimuodossa, että diagrammeina. Tarkoituksena oli laskea Suomen alueille tulvaindeksit, sekä järvisyysprosentit (kuva 1).
Kuva 1.
Kuten kartastani huomaa, tulvaindeksit näkyvät selkeästi ja ovat tulkittavissa, kun taas järvisyyttä kuvaavat pylväsdiagrammit eivät onnistuneet usean yrityksen jälkeenkään ollenkaan. Tulkintaa varten kävin vierailemassa Lotan blogissa jossa kartta oli oikein onnistuneen näköinen. Karttaa tarkastelemalla, voidaan nähdä tulvariskin olevan suurin Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Rannikkoalueilla jokia on paljon, ja siksi siellä myös tulvii enemmän. Järvisyysprosenttia tarkastelemalla voi huomata, että suurimmalla osalla alueista järvisyys ja tulviminen korreloivat negatiivisesti. Joet tulvivat helposti, kun taas järvisillä alueilla vesi päätyy usein järviin, jotka eivät juurikaan tulvi.
Haasteet ja oivallukset
Järvisyyttä esittävien diagrammien saaminen näkymään kartalla, ja sitten niiden muokkaaminen tuotti itselleni erityisen paljon haasteita. Pitkän tutkailun jälkeen luulen kuitenkin keksineeni syyn sille, miksi pylväsdiagrammit eivät näytä oikeilta. Attribuuttitaulukossani järvisyyslukuja ei saanut suuruusjärjestykseen, eli suurimmat arvot olivat aina jossain keskivaiheilla. Tästä syystä diagrammeja tehtäessä, ohjelma ei saanut haettua suurimpia arvoja, mikä sitten näyttäytyi kyseisellä tavalla. Vieraillessani Iiriksen blogissa huomasin hänelläkin olleen samanlainen ongelma arvojen kanssa.
Kaikista haasteista huolimatta, koen kehittyneeni Qgissin käytössä huomattavasti. Erityisesti huomaan, että olen alkanut oppimaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia myös itsenäisesti. Olen myös tyytyväinen, että tietokantojen yhdistelytoiminnot jäivät minulle hyvin mieleen tästä kerrasta.
Lähteet:
Kurssimateriaali
Lotta Puodinkedon blogi: https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/ (sivulla käyty 8.2.2021)
Iiris Turusen blogi: https://blogs.helsinki.fi/iiristur/ (sivulla käyty 8.2.2021)