Kurssikerta 7

Seitsemännellä ja viimeisellä kurssikerralla meidän oli tarkoitus etsiä aineistoa, tuoda se qgissiin, ja esittää muuttujia kartalla. Pitkän aineistonmetsästysprosessin jälkeen löysin maakunta-aineistoa StataFin-palvelusta.  Löysin tiedot korkeakoulutetuista sekä vastasyntyneiden elinajanodotteen makunnittain ja sain jopa esitettyäkin kummankin muuttujan kartalla (kuva 1). Kartasta ei ehkä voi tehdä järkeviä yleistyksiä. Niissä maakunnissa joissa on paljon korkeasti koulutettuja on toki myös …

Kurssikerta 6

Kuudennen kurssikerran tehtäviä Tällä kerralla pääsimmekin reippailemaan ulkomaailmaan, ja keräämään yhteistä aineistoa eri puolilta Helsinkiä Epicollect5-sovellusta käyttäen. Keräsimme pisteistä maastossa sijaintitietoa koordinaattien avulla, sekä ominaisuustietoja kirjoitimme itse sovellukseen. Pisteet interpoloitiin kartalle qgississa, ja tuloksia voitiin tarkastella värisävyjen avulla (kuva 1). Värisävyt kuvaavat kartalla koettua turvallisuuden tunnetta eri (vierailemillamme) alueilla Helsingissä. Kurssikerran toisessa osuudessa tarkoituksena oli …

Kurssikerta 5

Viidennen kurssikerran tehtäviä Viimeisimmältä kurssikerralta jäi oikeastaan vain yksi sana päähän: bufferointi. Kaikkien kurssikerran tehtävien jälkeen osaisin bufferoida jo unissaankin. Tämä oli varmasti kurssikerran tarkoituskin. Tehtävänä oli ratkaista useita tehtäviä käyttämällä toimintoja kuten “join attributes”, “select features by location” sekä tietysti bufferointia. Opimme myös lukemaan statistics-taulukkoa, josta löytyi vastauksia tehtäviin, kunhan sitä osasi oikein lukea. …

Kurssikerta 4

Oppimistavoitteet Neljännellä kurssikerralla tarkoituksena oli harjoitella ruudukon tekemistä ja hyödyntämistä vektorikartta-aineiston päällä. Opettelimme miten ruudukko ylipäätään luodaan, ja miten sitä voidaan “karsia” ja jättää vain olennaiset ruudut kartalle, jotta ohjelman käyttö olisi nopeaa ja sujuvaa. Jos ruudukko on kooltaan suuri, ja ominaisuustietoa on paljon, voi ohjelma jopa jumittua. Tämän takia on tärkeää osata rajata layereistä …

Kurssikerta 3

Kolmannen kurssikerran tavoitteet Tällä kertaa harjoittelimme tietokantojen, sekä attribuuttitaulukoiden tietojen yhdistelyä. Käytimme erilaisia yhdistelytoimintoja, joiden avulla pystyttiin siistimään ja selventämään laajoja tietokantoja, ja ominaisuustaulukoiden sekavia sarakkeita. Yhdistelytoimintojen avulla pystyttiin analysoimaan esimerkiksi Afrikan eri valtioiden konfliktien ja timanttikaivosten yhteyksiä pidemmälle. Itsenäisenä tehtävänä tällä kurssikerralla oli harjoitella ja kerrata attribuuttitaulukoiden tietojen yhdistelyä, sekä tehdä laskutoimituksia ja esittää …

Kurssikerta 2

Toisen kurssikerran tavoitteet Toisella luennolla käytiin läpi erilaisia aineistoja, ja niiden tuottajia. Keskityimme muunmuassa rajapintojen kautta haettaviin aineistoihin. Esimerkiksi rasteriaineistoille on olemassa WMS-palvelut, ja vektoriaineistoille taas WFS-palvelut. Sen lisäksi aiheena oli INSPIRE-direktiivi, ja sen positiiviset vaikutukset erilaisten aineistojen saatavuuteen. Zoom-luennolla visualisoimme eri projektioiden ja koordinaattijärjestelmien vaikutuksia muunmuassa pinta-aloihin kunnittain.   Tarkastelussa projektioiden luomat vääristymät Tarkoituksena …

Kurssikerta 1

Ensimmäinen kurssikerta Geoinformatiikan menetelmät 1 kurssin ensimmäisen kerran tavoitteena meillä oli tutustua Qgis-ohjelman käyttöön ja toimintoihin. Samalla tuotettiin ensimmäinen koropleettikartta (kuva 1). Itse kurssikerran zoom-luennolla en saanut ohjelmistosta mitään tolkkua teknisten ongelmien takia. Myöskään koropleettikarttaa en saanut tehtyä alkua pidemmälle omatoimisesti. Tässä kohtaa huomasin hiiren ja toisen näytön hyödyllisyyden gis-hommissa, ja erityisesti tässä etäopetuksessa. Lukiessani …