Xi Jinping herätti yliopistonkin

Yliopistoa pidetään jähmeänä organisaationa, joka elelee omissa oloissaan muusta maailmasta irrallaan. Tällainen mielikuva on vanhentunut. Kun Kiinan presidentin Xi Jinping vieraili Suomessa, yliopisto ei jättänyt käyttämättä hyväkseen ainutlaatuista tilaisuutta markkinoida meidän Kiina-osaamistamme. Tutkijamme ja opettajamme saivat kommenteilleen miljoonia katselijoita ja lukijoita. Sellaista yleisöä mikään mainos- tai brändikampanja ei olisi tavoittanut.

Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on laaja valikoima maailman eri alueisiin, yhteiskuntiin, kulttuureihin ja kieliin kohdistuvaa tutkimusta ja opetusta. Luonnollisesti Kiina ja kiinan kieli ovat osa tätä ohjelmaa. Tämän vuoden syksyllä tutkintojen rakenteet muuttuvat kaikkien oppiaineiden kohdalla, mutta sisällöt säilyvät ja vahvistuvat. Kiinan opetusta on kahdessa kandi- ja kahdessa maisteriohjelmassa.

Uutuutena alkaa syksyllä 2017 30:n opintopisteen laajuinen China Studies Module, joka on tarkoitettu kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Osan opetuksesta tarjoaa yliopistossa toimiva Konfutse-instituutti.

Kaikki ymmärtävät Kiina-tutkimuksen ja siihen liittyvän opetuksen tärkeyden. Asioiden edistyminen on kuitenkin ihmisistä kiinni – tässäkin tapauksessa. Onneksi yliopistossa on entusiasteja Kiina-rintamalla.

Kun Julie Chenista tuli Kiinan tutkimuksen professori, Helsingin Sanomat kirjoitti, että hän ”on nuori, vasta 36, mutta ansiolista uuvuttaa. Sitä silmäillessä tuntuu kuin Chenin elämä olisi ollut yhtä pitkää bändikiertuetta”. Onneksi Julien bändivankkuri rantautui juuri Suomeen. Hän on tutkinut muun muassa Kiinan Afrikan politiikkaa ja vähemmistöjen asemaa Kiinassa – voiko olla ajankohtaisempia aiheita. Julie on nopeasti hakeutunut yhteistyöhön kollegoittensa kanssa. Hän on myös taitava sosiaalisen median käyttäjä. Presidentti Xi Jinpingin vierailun alla hän antoi haastattelun miljoonapainoksina leviävään kiinankieliseen lehteen.

Toinen entusiasti yliopistonlehtori Tiina Airaksinen pääsi kertomaan hongkongilaisella Phoenix TV-kanavalla Helsingin yliopiston Kiina-tutkimuksesta ja opetuksesta. Tiina itse tutkii Kiinan naisia ja suomalaisia Kiinassa. Hän oli yksi toimittajista viime vuonna Kanava-palkitussa kirjassa Enemmän kuin puoli taivasta: kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kiinan politiikan tutkija Teemu Naarajärvi kertoi China Global Television Network’in haastattelussa Suomen ja Kiinan lisääntyneistä kauppasuhteista. Kanavaa seurataan ympäri maailmaa erityisesti bisnespiireissä.

Unohtaa ei sovi oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Nuotion uraauurtavaa työtä kiinalaisten ja suomalaisten oikeustieteen opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteistyön rakentamisessa. China Law Center avaa suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kiinalaiseen oikeusjärjestelmään. Samalla Suomi tarjoaa kiinalaisille näkökulman läntiseen ja erityisesti skandinaaviseen oikeuskäsitykseen. Jos ja kun tällä on vaikusta siihen, miten Kiina rakentaa omanlaistaan oikeusvaltiota, vaikuttavuus on valtava.

Kiina on tärkeimpiä kohteita akateemisessa koulutusviennissä, jossa opettajankoultuksella on keskeinen rooli. Hannele Niemi ja monet muut ovat luoneet kiinteät suhteet paikallisiin toimijoihin ja konkreettisia tuloksia syntyy.

Tästä blogista tuli aikamoinen hypetys. Mutta minkäs teet. Olen innoissani Kiinasta ja niistä henkilöistä, jotka rakentavat Kiina-tietoutta ja ymmärrystä Suomessa.

Lopuksi varmuuden vuoksi: tämä ei tarkoita ettenkö olisi huolissani Kiinan ihmisoikeustilanteesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.