Tällä kurssikerralla harjoiteltiin aineiston bufferointia MapInfossa, jota oli harjoiteltu jo aikaisemmin Pornaisten seudulla. Tehtävänä oli puskurointi toimintoa käyttämällä laskea, kuinka monta asukasta asuu tietyn välimatkan päässä Helsinki-Vantaan kiitoradoista sekä erilaisilla melualueilla. Apuna käytettiin piirtotoimintoa, jotta kiitoradan päähän tuleva melualue saatiin myös puskuroitua. Tämän lisäksi laskettiin myös kuinka paljon ihmisiä asuu tietyn välimatkan päässä juna-asemista. Toisessa tehtävässä puolestaan tarkasteltiin kuinka moni asui taajamassa, paljonko lapsia asui taajamassa ja kuinka monta taajamaa aineistossa ylitti tietyn ulkomaalaisten osuuden. Viimeiseksi tehtäväksi saattoi valita itse vaikkapa uima-altaiden määrän Helsingissä.
Bufferointi osoittautui käteväksi tavaksi rajata aineistoa tarvittavaan tarkkuuteen ja mahdollisti spatiaalisen analyysin aineistosta. Lentokenttien ympäristössä asuvien määrää pystyi arvioimaan teemällä niiden ympärille bufferialueen. Esitetyn tikkurilan ylitse lentävän lentoreitin vaikutusalueella asuvat henkilöt pystyttiin puolestaan laskemaan apuviivan avulla. Juna-asemia arvioitiin samaan malliin kuin lentokenttien ympäristöä: aineisto siis jaettiin bufferialueen avulla niihin, jotka asuivat pistemäisten juna-asemien ympärille määritetyn bufferalueen sisäpuolella ja niihin jotka asuivat sen ulkopuolella. Taajamia tutkittaessa aineisto puolestaan jaettiin osiin sen perusteella, asuivatko ihmiset taajamassa vai sen ulkopuolella. Omalla kohdallani tosin bufferointi osoittautui kohtuullisen hankalaksi ja oli varsin takkuista hommaa.
Kuva 1. Vastaukset bufferointitehtävän kysymyksiin.
Bufferointi on oiva tapa tutkia vaikutusalueita tai vaikkapa jonkin tietyn kohteen läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Käyttötarkoituksia saattaakin keksiä niin paljon, kuin vain soveltuvia kohteita ja ilmiöitä riittää. Esimerkiksi kaupallisten toimijoiden voi olla syytä tietää, kuinka monta asukasta tai asiakasta asuu tietyn matkan päässä kohteesta, toimintojensa sijoittamisen kannalta, tai kuinka monta kilpailijaa löytyy tietyn suuruiselta puskurialueelta. Puskurialueita voitaisiin käyttää myös vaikkapa suunnitellessa uusia asuinalueita: moottoriteiden ympäristössä voitaisiin bufferoinnin avulla esimerkiksi arvioida liikenteen melulle altistuvien rakennusten määrää. Tieteellisissä tutkimuksissa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi leviämismalleja ja arvioida puskurialueilla, kuinka monta esiintymää sijaitsee alueiden sisäpuolella eli niiden vaikutuspiirissä. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voisi olla vaikkapa jonkin lajin pesimisalueiden esiintyminen jonkin päästölähteen alueella. Toisaalta jonkin petolajin pesäpaikasta voitaisiin määrittää puskurivyöhyke sen liikkumisen perusteella. Tällaista tietoa voitaisiin käyttää vaikkapa suojelualuetta määritellessä tai kotieläinten suojaamiseksi saalistukselta.