Kuun vaiheessa Let’s Move It –projektimme iloitsi uudesta artikkelijulkaisusta: Liikunnanedistämis-ohjelmamme vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen protokolla eli tarkka suunnitelma julkaistiin BMC Public Health –aikakauslehdessä.*

Mikä tutkimuksessamme on uutta verrattuna aiempaan? Voisi luulla, että nuorten eli 15-19-vuotiaiden parissa on tutkittu useita kouluissa toteutettuja liikunnanedistämisohjelmia. Juuri tässä iässähän lapsuuden liikuntaharrastuksista jättäydytään pois ja passiivinen aika lisääntyy merkittävästi (ja sitä myötä tietysti välittömät ongelmat kuten selkäkivut ja huono kunto). Yllättävää kyllä, aiheen tutkimus on keskittynyt vahvasti nuorempiin (ja tietysti aikuisten) ikäryhmiin: 15-19-vuotiaiden osalta koulupohjaisia verrokkiasetelmallisia liikunnanedistämistutkimuksia on raportoitu vain 10 (systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Hynynen et al. 2015).

Kaiken kukkuraksi harva näistä on mitannut pitkäaikaista vaikuttavuutta – ja niistä, jotka mittasivat pidemmän tähtäimen vaikutuksia, mikään ei ollut tuloksellinen. Vain kahdessa mitattiin liikkumista objektiivisesti (ei itse-raportoituna). Ne interventiot, jotka välittömästi onnistuivat lisäämään nuorten liikuntaa, sisälsivät eri määrän ja eri koostumuksen käyttäytymismuutostekniikoita! Ohjelmasisällöllä on siis väliä. Tästä lisää aiemmin julkaistussa artikkelissamme.

Käärimme siis hihat ja kehitimme tutkimusnäyttöön ja käyttäytymistieteelliseen teoriaan perustuvan kokonaisvaltaisen interventio-ohjelman (“Let’s Move It”), joka huomioi erityisesti vähän liikkuvien nuorten tarpeet.

Mitä hyviä elementtejä meidän tutkimuksemme on pyrkinyt yhdistämään samaan kokonaisuuteen? Tässä 11 poimintaa:

• Interventiosisällöllisesti:
  • Ei liikunnan ohjausta, vaan ajatusten muuttamista: mm. virheuskomusten korjaaminen.
  • Aktivoivat, keskustelevat ja pelillistävät toimintatavat terveystiedon Let’s Move It -oppitunneilla.
  • Itsesäätelyn ja suunnittelun taidot: Nuorten toimijuuden ja voimaantumisen tueksi konkreettisia keinoja itselle tärkeiden asioiden saavuttamiseksi.
  • Yksilöllisen motivaation ja taitojen lisäksi ympäristön liikkumismahdollisuuksien lisäämistä. Kaikki ei ole ”meistä itsestämme kiinni”, vaan ympäristön täytyy tarjota riittävästi matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikuntaan. Liikkumisympäristöjen muokkaaminen on osa ohjelmaa (valinta-arkkitehtuuri luokkahuoneissa, ale-diilit lähiympäristön liikuntayritysten kanssa, jne).
  • Vammojen ja haittojen ehkäisy. Liian harvoin liikunnanedistämisessä on kiinnitetty huomiota liikuntavammojen ehkäisyyn, saati pohdittu toimenpiteiden kielteisiä vaikutuksia vaikkapa syömishäiriöihin.
  • Tottumusteorian soveltaminen. Tietääksemme Let’s Move It on ensimmäinen hanke, joka järjestelmällisesti hyödyntää ja tutkii rutiinien tai ”automaattisten tottumusten” muodostumisen mekanismeja opettajien toiminnan muuttamiseksi, aktiivisempien oppituntien mahdollistamiseksi.
  • Myönteisestä ponnistaminen ja vapaaehtoisuus: Kaikki tekevät jo paljon hyvää. Let’s Move It –ohjelma ei syyllistä ja aidosti uskoo ihmisen valinnanvapauteen (liikkumiseen ei pakoteta).
• Menetelmällisesti:
  • Yhteiskehittäminen: Erityisesti vähän liikkuvia opiskelijoita osallistettiin ja kuunneltiin ohjelmakehittämisessä, ja myös opettajien panos lopullisen ohjelmaan on merkittävä. Kohderyhmän kanssa suunniteltujen interventioiden on osoitettu olevan vaikuttavampia.
  • Riittävä otoskoko: Voimalaskelmiin pohjaten tavoittelimme noin 1200 oppilasta, jotta voimme tehdä luotettavia johtopäätöksiä siitä, missä määrin ja minkä osaryhmien keskuudessa Let’s Move It onnistuu innostamaan nuoria liikkumaan (tai ei onnistu).
  • Luotettava liikuntamuutoksen mittaaminen: Objektiivinen liikuntamittaus, joka toteutetaan täsmälleen samalla tavalla sekä verrokki- että interventio-oppilaitoksissa. Lisäksi mittaamme kehonkoostumuksen muutosta pitkäaikaisseurannassa.
  • Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä yhdistävä prosessiarviointi: Asenteiden, motivaation ja uskomusten muutoksen määrällisen mittaamisen lisäksi olemme haastatelleet sekä opiskelijoita että opettajia ohjelman vastaanoton ja sitä seuranneiden tapahtumien syvällisemmäksi ymmärtämiseksi.

Kuva. Opettajien osaohjelman koordinoinnista vastannut Let’s Move It -tiimin jäsen, Katariina Köykkä, esitelmöimässä Nordic Health Promotion Research kongressissa 21.6.2016.

Let’s Move It -RCT on tietääksemme (Hynynen et al., 2015) isoimman otoksen kerännyt, 15-19-vuotaiden fyysiseen aktiivisuuteen ja passiivisuuteen kohdistuva, oppilaitosympäristössä toteutettu ohjelma.

Nähtäväksi jää, onko interventio aiheuttanut myönteisiä muutoksia. Ainakin monilta opiskelijoilta ja opettajilta olemme saaneet valtaosin kiittäviä ja positiivisia kommentteja. Myös sisäinen pilottitutkimus antoi lupaavia tuloksia. Satunnaistetun vaikuttavuustutkimuksemme koko aineiston kattavia monipuolisia aineistojamme ollaan vasta lähiviikkoina yhdistämässä, ja objektiivisten liikkumistulosten osalta ennakoimme saavamme ensimmäiset tulokset syksyllä.

Siihen asti, iloista kesää!

Alanootti:

* Joku saattaa ihmetellä, miksi julkaisemme suunnitelman etukäteen artikkelina. Tätä käytäntöä on tutkimusmaailmassa alettu noudattamaan, koska tarkasti määritellyissä ja laajoissa (interventio)tutkimuksissa on niin paljon asiaa, että myöhemmin tuloksia raportoitaessa tila ei riitä kaiken tehdyn perinpohjaiseen esittelyyn. Lisäksi tämä lisää läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta: Kun suunnitelma esimerkiksi tärkeimmistä tulosmuuttujista on kerrottu etukäteen, kaikki voivat luottaa siihen etteivät tutkijat matkan varrella vaihda ”lennosta” tavoitteitaan sellaisiksi jotka näyttävät suotuisammalta tutkimuksen edetessä.