Kirjoitus on aiemmin julkaistu Skolar-sivulla.
“Hanki six-pack! Muokkaa kroppasi rantakuntoon! Hanki piukka peppu!” Valitettavan usein liikuntaan motivoidaan vetoamalla liikunnan ulkomuotoa parantaviin vaikutuksiin. Tässä viisi syytä, miksi ulkonäön korostaminen liikuntamotivaattorina voi olla haitallista.
1. Liikunnan monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset unohtuvat
Liikunta on todistetusti oiva keino vähentää unettomuutta, niska- ja hartiasärkyjä, tupakointia, selkävaivoja, masennus- ja ahdistusoireita ja kroonista kipua. Liikunta lisää luovuutta, helpottaa ajattelun sujuvuutta ja auttaa jaksamaan arjessa. Mitä monipuolisempaan tietoon ihmisen myönteinen asenne perustuu, sitä vankempi se on. Ulkonäkö- tai laihdutusmotiivin korostaminen sen sijaan saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin väärinkäsityksiin. Jos liikunta mielletään vain laihdutuskeinona tai kehonmuokkauskeinona, kehoonsa jo tyytyväiset ihmiset viisveisaavat liikunnan lisäämismahdollisuuksista.
2. Ulkonäkö ensisijaisena motiivina voi tuottaa psykologista pahoinvointia
Tutkimuksissa on osoitettu, että sillä on suuri merkitys, keskittyykö ihminen ulkoisiin vaiko sisäisiin tavoitteisiin. Sisäisiin tavoitteisiin, kuten fyysiseen kuntoon, pyrkiminen tuottaa todennäköisemmin kokemuksia, jotka tukevat onnellisuutta. Ulkoiset tavoitteet, kuten muiden hyväksynnän tavoittelu, sen sijaan heijastavat tyytymättömyyttä itseen ja saattavat johtaa epätarkoituksenmukaisiin käyttäytymismuotoihin.
”Liikkuva ylipainoinen elää pidempään kuin liikkumaton laiha.”
3. Ulkonäkö ei ole kestävä motivaattori
Muiden hyväksynnän hakemiseen perustuva motivaatio johtaa yleensä lyhytkestoisiin muutoksiin. Tästä syystä parempi tapa olisi auttaa ihmisiä tunnistamaan itselle – ei muille – tärkeitä tavoitteita, joiden saavuttamisessa liikunta voi auttaa. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi terveempi keho, syvempi uni tai vaikkapa tupakoinnin lopetus. Myös omien taitojen kehittäminen on myönteinen tavoite, josta on hyvinvoinnille hyötyä.
4. Elintavat ratkaisevat, eivät vaa’an lukemat
Liikkuva ylipainoinen elää pidempään kuin liikkumaton laiha. On paljon näyttöä siitä, että elintavat ovat tärkeämpi sairastavuuden ja kuolleisuuden ennustaja kuin ylipaino. Päinvastoin liikunnan edistys ulkonäkökärjellä luo harhaanjohtavaa mielikuvaa, jonka mukaan ulkonäöstä voi päätellä ihmisen kunnon. Ulkonäön korostus antaa ymmärtää, että kaunis ulkokuori on ainoa arvokas ja tavoiteltava asia. Näin ei pitäisi olla, sillä lihavuuden stigmatisointi kampanjoissa vain haittaa terveyden edistämistä.
”Hyvä liikunnanedistäjä pohtii, mitä mahdollisia sivu- tai haittavaikutuksia valituilla vaikuttamisen keinoilla on.”
5. Bikinikunto ei takaa onnea, päinvastoin
Hyvä liikunnanedistäjä pohtii, mitä mahdollisia sivu- tai haittavaikutuksia valituilla vaikuttamisen keinoilla on. Jos kampanjoissa viestitään, että ulkonäkö on liikunnassa pääpointti, saako se kohderyhmän tavoittelemaan ulkonäköön perustuvia tuloksia hyvinvoinnin kustannuksella? Liikunnan edistäminen ulkonäkömotiivilla esimerkiksi lasten tai nuorten joukossa voi johtaa arvaamattomiin sivuvaikutuksiin. Se saattaa esimerkiksi lisätä tyytymättömyyttä omaan kehoon. Dramaattisimmillaan ulkonäön vuoksi liikkuminen voi johtaa syömishäiriöihin tai steroidien käyttöön.
Siispä: Vaikka ulkonäöstä huolehtiminen on hyvin monella meistä yksi liikunnan motiiveista, kannattaa huolehtia siitä, että se ei nouse liian keskeiseen asemaan mielenmaisemassa muiden liikkumisen syiden yli.
Pingback: Pakko vai halu liikuntamotivaation taustalla? | Nelli Hankonen