Eveliina Telkki, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Johdanto

Aineenopettajan työssäni reflektoin usein omaa toimintaani suunnitellessani, opettaessani, ohjatessani ja tehdessäni arviointityötä. Erityisesti pohdin, miten pystyn tukemaan ja edistämään opiskelijan oppimisprosessia ja miten arvioin sitä. Tässä artikkelissa kuvaan opiskelijan ja opettajan toimintaa ja vuorovaikutusta opiskelu- ja arviointiprosessissa. Tarkastelen niitä Dweckin (2006) Mindset-teorian avulla. Rajaan arviointiprosessiin kuuluvaksi formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin. Formatiiviseen arviointiin tässä rajauksessa sisältyy oppimista ohjaava ja edistävä arviointi sekä vertaisarviointi.  Tämän artikkelin esimerkkinä on Ue1-kurssin projektityö. Opiskelijat laativat sanoma-/nettilehtikatsauksen tiettyjen ohjeiden mukaan. Ue1-kurssin nimi on Uskonto ilmiönä. Kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä.

Ensin luon katsauksen Dweckin (2006) Mindset-teoriaan. Toiseksi esittelen tarkemmin Ue1-kurssin projektityötä, jonka jälkeen esittelen sen etenemisen päävaiheet. Keskityn päävaiheiden tarkastelussa Mindset-teorian soveltamiseen siten, että esittelen sen avulla opettajan toimintaa projektityön vaiheiden suunnittelussa, opiskelijoiden työskentelyprosessin tukemisessa ja palautteen antamisessa sekä tarkastelen opiskelijoiden toimintaa työskentelyprosessin aikana. Viimeiseksi koostan projektityön antia.

Tässä artikkelissa on runsaasti reflektiotani siitä, miten tuen ja ohjaan opiskeluprosessia projektissa sekä oletuksiani, mikä vaikutus toiminnallani on oppimisprosessiin. Keskeisimpiä kysymyksiäni ovat, miten saan herätettyä ja ylläpidettyä sekä motivaatiota että sinnikkyyttä, miten koko ryhmä, muodostetut pienryhmät ja yksilöt voivat tukea osaltaan toinen toisensa oppimisprosessia sekä miten kehitän arviointityötä läpinäkyväksi ja mielekkääksi kurssityön aikana ja päätteeksi.

1.1 Mindset-teoria

Esittelen tähän artikkeliin soveltamaani Dweckin (2006) teoriaa Mindset. Mindset-teorian lähtökohdat ovat kiinnostavia ja käyttökelpoisia opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen tarkasteluun oppimistapahtumassa. Teorian mukaan yksilön asenteet, usko itseensä ja sinnikäs työskentely kohti tavoitteita ovat keskeistä opiskelussa. Olennaista on, voiko yksilön mielestä inhimillisiä ominaisuuksia kehittää vai onko ne muuttumattomia sekä mitä näistä uskomuksista seuraa (Dweck 2006, 4-5).

Dweckin mukaan yksilön uskomukset ja käsitykset älykkyydestä ja lahjakkuudesta vaikuttavat siihen, miten hän suhtautuu oppimisen kannalta olennaisiin asioihin: yritteliäisyyteen, sinnikkyyteen, haasteisiin, virheisiin ja palautteeseen (TED). Suhtautumisen älykkyyteen ja lahjakkuuteen Dweck jakaa kahteen malliin, muuttumattomaan ja kasvun ajattelumalliin. Muuttumattoman ajattelumallin (fixed mindset) mukaan yksilön älykkyys ja lahjakkuus kuten myös persoonallisuuden piirteet ovat pysyviä. Kun yksilö suhtautuu älykkyyteen ja lahjakkuuteen muuttumattomana ominaisuutena, hänellä on jatkuva tarve todistaa fiksuuttaan. Sinnikkyyttä hän ei näe erityisen tarpeellisena oppimisessa ja haasteellisuus näyttäytyy uhkana. Epäonnistuminen kertoo yksilön kyvyttömyydestä ja virheitä yritetään välttää (Dweck 2006, 15-16).

Jos opettaja on omaksunut muuttumattoman ajattelumallin, se vaikuttaa hänen ohjaus- ja arviointityöhön. Opettaja olettaa, että joku onnistuu siksi, että hän on niin hyvä, joku toinen epäonnistuu siksi, että hän on heikko. Arviointi kohdistuu siihen, mitä on jo tehty eikä tekemisen prosessiin (Dweck 2006, 178-179, 182, 200).

Kasvun ajattelumalli (growth mindset) lähtee siitä, että yksilön perustavia ominaisuuksia kuten lahjakkuutta voidaan kehittää harjoittelemalla sinnikkäästi.  Se mahdollistaa oppimisen tarkastelun jatkuvana kehittymisen prosessina.  Kasvun asenteen omaava kokee haasteet oleellisena kehitykselle ja sinnikkyyden keinona tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastoinkäymiset ovat osa oppimisprosessia, koska ne mahdollistavat kehityksen (Dweck 2006, 9-10, 225).

Kasvun ajattelumallin omaksuneelle opettajalle oppiminen on eteenpäin menevä prosessi, jota erityisesti ohjataan ja tuetaan. Arviointi on oppimisen tukemista. (Dweck 2006, 10, 185, 225) Dweck kehottaakin kehumaan yritystä, sitkeyttä, oppimisstrategioita, keskittymistä, ylipäänsä prosessia ja taas välttämään kehumasta fiksuutta, älykkyyttä tai lahjakkuutta (TED).

Olennaista oppimisen ja kasvun kannalta on Dweckin mukaan oppimisprosessia tukeva, rohkaiseva ja rehellinen palaute. Keskeistä on lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa oppiminen tapahtuu. (Dweck 2006, 200-203) Niin opettajan kuin opiskelijankin ajattelumalli ohjaa hänen reaktioitaan, suhtautumistaan uusiin asioihin, tehtävien vaikeustason valintaa, virheiden sietokykyä, oppimista ja toimimista (Dweck 2006, 6-7).

1.2 Ue1–kurssin projektityö ja sen eteneminen vaiheittain

Olen ohjannut sanoma-/nettilehtikatsaus-projektityötä kuluneena lukuvuonna 2020-2021 sekä etä- että lähiopetuksessa. Tässä artikkelissa tarkastelen opiskelijoiden ja opettajan vuorovaikutusta sekä toimintaa kyseisessä projektityössä kahdella Ue1-kurssilla. Teams-työskentely on korostunut molemmissa Ue1-kursseissa koronatilanteesta ja rajoituksista johtuen.

Ue1-kurssin aloitustunneilla käymme keskustelun kurssin sisällöstä, tavoitteista ja arvioinnista opettajajohtoisesti. Esittelen tässä yhteydessä sanoma-/nettilehtikatsauksen idean ja pääpiirteet. Päätämme yhdessä, että alamme tehdä kurssilla sanoma-/nettilehtikatsausta ja sovimme sen arvioinnista. Pidän tärkeänä projektityön onnistumisen kannalta sitä, että opiskelijat ovat aktiivisia työtavoista ja arvioinnin osa-alueista päätettäessä.

Olen laatinut seuraavan ohjeen sanoma-/nettilehtikatsaukseen, joka toimii työskentelyn tavoitteena. Käytän sitä myös arvioinnin välineenä yhdessä lopsin (2016) kanssa. Varaan aikaa projektityöhön kurssin neljältä oppitunnilta ja oletan, että suurin osa opiskelijoista saa sen tänä aikana valmiiksi.

Ohje sanoma-/nettilehtikatsaukseen:

• Ryhmä, pari- tai yksilötyö.
• Valitse jokin uutinen sanoma- tai nettilehdestä
  • Koulussa ilmainen Hesarin nettilehti
• Uutisen tulisi käsitellä juutalaisuutta, kristinuskoa tai/ja islamia sekä kytkeytyä yhteiskunnalliseen tilanteeseen, politiikkaan tai/ja kulttuuriin.
• Uutisessa voi ilmetä myös yksilön näkökulma.
• Valmistakaa esitys, jonka pidätte kurssin loppupuolella. Yksi esitys / oppitunti.
  • Esityksen pituus n. 5-7 min + keskustelu. Yht. 15 min.
  • Yksi keskustelukysymys esityksestä, josta ryhmä keskustelee.
  • Tuotos vapaa: esim. PP. Tuotos lähetetään teams-alustalle.
• Esityksen ohjeet:
  • Selitä uutisen ydin. (Mitä, milloin, missä, mitä taustalla, mitkä seuraukset ym.)
  • Medialukutaito: Kenelle uutinen on kirjoitettu, kuka kirjoittaa, mitä kuvia siinä on, mitä olennaista uutinen ei kerro ym.
  • Käytä kirjan tietoja uutisen ymmärtämiseen.
  • Huom! Ohjeet ovat myös arvioinnin kriteereinä yhdessä lopsin kanssa.
  • Lähteet näkyviin.

Perustelut sanoma-/nettilehtikatsauksen ottamisen kurssille ja arviointiin löytyvät lopsista (2016) Ue1-kurssin tavoitteista: ”Toinen tavoitekokonaisuus on, että opiskelija tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niidenkeskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan ja osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Kolmas tavoitekokonaisuus on, että opiskelija kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.”  Arvioinnin kerron olevan formatiivista ja summatiivista arviointia. Tähän ohjaa myös Lops (2016) arviointiteksti (Lops 2016, luku 6).

1.2.1 Työskentelyprosessin vaiheet

Seuraavassa kuvaan opiskelijoiden työskentelyprosessin vaiheita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Erittelen, mitä opiskelijat milloinkin tekevät ja miten. Esittelen oletuksiani ja havaintojani kustakin vaiheesta sekä sovellan Mindset-teoriaa sekä opiskelijan että opettajan toimintaan.

Projektin aloituskerralla kertaamme projektin ohjeet ja tavoitteet. Avaan opiskelijoille tavoitteita kertomalla, että oleellista on se, miten tuotoksessa näkyvät keskeinen tieto, ajattelun taidot ja lähteiden käyttö. Korostan medialukutaidon osuutta. Rohkaisen opiskelijoita käyttämään muitakin lähteitä kuin valitsemaansa uutista. Kiinnitän huomion myös keskustelukysymyksen laadintaan ja kerron, että se on oleellinen koko Ue1-ryhmän kannalta, sillä ryhmä lopuksi keskustelee siitä. Pyrin tällä ohjeistuksella ohjaamaan opiskelijoitani syvempien oppimisstrategioiden käyttöön.

Kehotan aluksi opiskelijoita muodostamaan noin neljän opiskelijan ryhmiä. Kerron, että projektityöskentely on antoisaa ja kehittävää ryhmissä, kun kaikkien ryhmän jäsenten ajatukset ovat käytössä. Annan myös mahdollisuuden tehdä kahdestaan tai yksin. Kerron, että ryhmään on aina tervetullut yksi henkilö lisää ja että jokainen vaikuttaa omalla asenteellaan ryhmän ilmapiirin muotoutumiseen. Ilmaisen myös, että autan mielelläni ryhmien muodostamisessa. Ohjaavan ja emotionaalisen puheeni tarkoitus on, että opiskelijat muodostavat ryhmiä niin, että kukaan ei jää vasten tahtoaan ulkopuolelle ryhmää.

Tavoitteena on, että kukin opiskelijaryhmä, -pari tai yksintyöskentelevä löytää uutisen, josta he alkavat työstää projektia. Annan esimerkkejä joistakin erilaisista uutisaiheista, joita opiskelijat ovat valinneet edellisenä vuonna samaan projektiin. Keskustelen kaikkien ryhmien kanssa (etäryhmän kanssa teams-puheluissa) ja samalla varmistan, että kaikki pääsevät käyntiin. Pyrin myös luomaan ryhmille hyvää ilmapiiriä ja siten edistämään kasvun ajattelumallia.

Aloituskerran lopuksi keskustelemme vielä projektista ja varmistan, että kaikki ovat ymmärtäneet ohjeen ja tavoitteet. Opiskelijat ehdottavat myös valmistamastani listasta kaksi päivämäärää, jolloin heille sopii katsauksen esittely koko ryhmälle. Teen näiden pohjalta esittämisjärjestyksen.

Olennaista aloituksessa on sellaisen oppimisympäristön suunnittelu ja toteuttaminen, joka mahdollistaa projektin käynnistymisen laadukkaasti. Oppimisympäristöllä tarkoitan fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu. Oletan, että hyä vuorovaikutus vaikuttaa positiivisesti prosessin käynnistymiseen. Havaintoni, joita teen aloituskerroista, tukee oletustani.

Valinnan mahdollisuus antaa opiskelijalle sisäisen motivaation kokemusta ulkoisen sijaan. Valittavana on monta tekijää: ryhmä, pari vai yksin, kenen kanssa, aihe ja toive esittämisajankohdasta. Sisäistä motivaatiota tukevat myös nuoren omien kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen ja ryhmässä työskentely. Pienryhmän jäsenet tukevat toinen toistensa prosessia jo ensimmäisessä vaiheessa, kun he vaihtavat ajatuksia uutisaiheesta  ja löytävät vaihtoehtoja. Myös opiskelijoiden minäpystyvyyden kokemus voimistuu. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan opiskelijan uskomuksia ja arvioita suoriutua tehtävästään.

Oletan, että selkeät ohjeet innostavat opiskelijoita ottamaan haasteita vastaan. Haastavampi kohta ohjeessa on mm. medialukutaidon osuus. Medialukutaidon harjoittaminen voi olla kiinnostavaa, sillä sitä nuori tarvitsee joka päivä erityisesti somemaailmassa.  Oletan myös, että oppimisympäristö, jossa on mahdollisuus käyttää nettiä, kannustaa yrittelijäisyyteen ja haasteisiin tarttumiseen.

Jatkamme projektia kolmella tulevalla tunnilla yhteensä 60 -75 min. Käyn keskustelemassa jokaisen ryhmän, parin tai yksintekevän kanssa. Otan erilaisia rooleja kuten keskustelija, kannustaja, opiskelijan tuen tarpeeseen vastaaja, tilan antaja ym. Opiskelijoita ohjatessani pyrin Dweckin ohjeistuksen mukaan kiinnittämään huomion tekemiseen, kuten opiskelustrategioihin tai keskittymiseen (Dweck 2006, 200-203). Keskustelemme esimerkiksi erään pitkän uutisen mahdollisesta rajaamisesta. Kerron ainoastaan vaihtoehtoja ja kannustan päättämään ryhmää itse, miten edetä. Oletan, että opiskelijat tarvitsevat opettajan tukea ja saatavilla olemista ja että opettajan läsnäolo ryhmissä lisää keskittymistä ja sinnikkyyttä oppimisprosessiin. Dweckin esittelemässä kasvun ajattelumallissa opettajan tulee antaa välineitä haasteellisiin tilanteisiin, ei ratkaista sitä eikä madaltaa tavoitteita (Dweck 2006, 223-224).

Pyrin yllä kuvatun tavoin kiinnittämään opiskelijan huomion monipuoliseen oppimisprosessiin ja ohjaamaan häntä kasvun ajattelumallin mukaiseen opiskeluun. Kasvun ajattelumallissa opiskelu nähdään mielekkäänä haasteena. Projektin vaiheissa on monia tekijöitä, jotka kannustavat opiskelijaa kasvun asenteeseen.

1.2.2 Sanoma-/nettilehtikatsauksen esittäminen

Opiskelijat esittävät koko ryhmälle sanoma-/nettilehtikatsauksensa loppukurssin tiettyinä oppitunteina. Esitykseen kuuluvat uutisen esittely alussa annetun ohjeen mukaan, keskustelukysymyksen esittäminen ja viimeiseksi keskustelu teams-alustalle chattaamalla. Yhdelle esitykselle on varattu aikaa noin 15-20 min.

Kirjoitan keskustelukysymyksen esityksen jälkeen Ue1-ryhmän teamsiin ja kysymyksen alla on chattailutilaa. Kerron, että kaikki ajatukset ja perustelut ovat tervetulleita. Annan lähiopetuksessa olevien opiskelijoiden ensin vaihtaa ajatuksia keskustelukysymyksestä lähellä istuvien kanssa. Tarkoituksenani on synnyttää luovaa ideariihtä, joka tukee oppimisprosessia. Aloitamme chattailuvaiheen ja sovimme, että opiskelijat voivat peukuttaa toistensa kommentteja.

Laitan tähän muutamia eniten keskustelua herättäneitä keskustelukysymyksiä.

• Kenestä saa tehdä pilakuvia? Kenestä ei? Saako uskonnollisista hahmoista kuten profeetoista? Entä poliitikoista?
• Missä kulkee sananvapauden ja vihapuheen raja?
• Mihin asioihin uskonto saa vaikuttaa ja mihin ei?
• Tulisiko uskonnon määritellä, mitä saa ja mitä ei saa syödä? Miksi?

Kurssiprojektin tässä vaiheessa havaitsen monia asioita, jotka kertovat työskentelyyn keskittymisestä, ryhmän toimivuudesta sen aikana, motivoituneisuudesta sekä asiantuntijuuden lisääntymisestä.

Opiskelijat ovat tässä vaiheessa erityisen motivoituneita ja uteliaita seuraamaan esityksiä ja keskustelemaan niistä. Valitut uutiset, uutisten käsittelytapa ja keskustelukysymykset näyttävät olevan mielenkiintoisia. Sekä keskustelukysymyksissä että opiskelijoiden postaamissa vastauksissa on runsaasti ihmisoikeusasiaa ja -pohdintaa.

Havaintojeni mukaan ryhmien hyödyntäminen ennen chattailua tukee ideointia ja mielipiteen muodostamista. Opiskelijat peukuttavat, tuovat rohkeasti esiin ajatuksiaan ja ottavat kantaa toisten ajatuksiin. Tästä muodostuu käytäntö, jota tuen rohkaisemalla nuoria jatkamaan chattailua.  Havaitsen, että vertaispalaute rikastuttaa opiskelua. Esitelmän pitäjät saavat nuorten maailmasta ja kielellä kiinnostavia näkökulmia projektityöhönsä. Ihailen opiskelijoiden sensitiivisyyttä keskustellessaan kysymyksistä.

Oletan, että esitelmän pitäjät kokevat työnsä arvokkaaksi ja että keskustelijat kokevat samalla tavoin omat näkemyksensä ja emojit tärkeinä.  Laadukas keskustelu vahvistaa hyvää oppimiskokemusta. Tällaisella vertaispalautteella on hyvin merkittävä rooli projektissa opiskelijoille.  Dweckin mukaan kannustava ja tukeva opiskeluilmapiiri on oleellista opiskeluprosessin onnistumisessa (Dweck 2006, 200-203). Tämä toteutuu erityisesti chattailun aikana.

1.3 Loppuarviointi ja pohdintaa

Annan jokaiselle pienryhmälle, parille ja yksin työnsä tehneelle kirjallisen ja numeerisen (4-10) palautteen. Arviointityössäni pyrin noudattamaan seuraavia periaatteita. Kehun ja kannustan projektin prosessia ja osoitan työn vahvuuksia. Kerron rehellisesti niistä asioista, joihin on syytä kiinnittää vielä huomiota. Kuhunkin palautteeseen liitän siteerauksen onnistuneesta kohdasta työssä ja vetoan siihen. Arviointityössäni pyrin noudattamaan Dweckin ohjeita. Käytän ilmaisua ”vielä” tai ”ei vielä” ja liitän sen yhteyteen rakentavan palautteen, jolla opiskelija pääsee halutessaan eteenpäin opiskeluprosessissaan.

Olen oppinut paljon Mindset-teoriasta, kun olen pyrkinyt järjestelmällisesti soveltamaan sitä Ue1-projektityöhön. Opiskelijoiden oivallukset ja innostus sekä toimiminen niin työskentelyssä kuin keskusteluissa ovat olleet hienoa kokea. Huomion kiinnittäminen erilaisiin oppimisympäristöihin, jotka mahdollistavat opiskelun ja oppimisprosessin, on ollut oleellista. Keskeisin tekijä projektin onnisistumisessa on ollut opiskelijoiden pitkäjänteinen, laadukas työskenteleminen alusta loppuun, mikä kertoo kasvun ajattelumallista. Opiskelijapalautteen perusteella myös opiskelijat pitivät projektityötä antoisana.

Uudessa opetussuunnitelmassa Lops 2021 formatiivinen arviointi on enemmän painottunut kuin aiemmissa. Kokeiluni on antanut minulle valtavasti näkökulmaa ja jäsentyneitä välineitä formatiiviseen arviointiin tulevaa varten.

Lähteet:

Carol S. Dweck (2006): Mindset: The New Psychology of Success. E-kirja.

TED: https://www.ted.com/talks/carol_dweck_the_power_of_believing_that_you_can_improve. Katsottu 30.5.2021