Lasten kuuleminen asiantuntijoina eduskunnassa: Sivistysvaliokunnan ja Viikin norssin pilotti ja sen pohjalta luotu malli

Oppilaita luokassa etäyhteydellä Sivistysvaliokuntaan

Lasten osallisuus ja toimijuus ovat käsitteitä, joita usein kuulee juhlapuheissa. Kuinka ne todellisuudessa mahdollistuvat ja kuinka niiden toteutumista voidaan edistää paitsi yksilön, koululuokan tai koulun tasolla, myös kansallisella tasolla, on merkittävä kysymys.

Eduskunnan sivistysvaliokunnasta otettiin yhteyttä Helsingin yliopiston Viikin normaalikouluun helmikuussa 2021. Tarkoituksena oli kehittää toimintatapa, jonka avulla valiokunta voisi suoraan kuulla peruskouluikäisiä lapsia asiantuntijoina. Toimintatapaa kehittämään kerättiin koululla työryhmä, johon kuuluivat alaluokkien rehtori Kimmo Koskinen, yläluokkien rehtori Ilkka Laasonen, luokanopettaja Sari Muhonen sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja Inkeri Sutela. Yhteyshenkilönä eduskunnan suuntaan toimi johtava rehtori Tapio Lahtero.

Sivistysvaliokunnan toiveita ja eduskunnan toiminnan reunaehtoja selittivät valiokunnan puheenjohtaja Paula Risikko sekä valiokuntaneuvos Marja Lahtinen. Koska eduskunnan toiminta instituutiona on varsin tarkkaan säädeltyä, oli kuulemisella tiettyjä reunaehtoja, kuten että se on yleensä ensisijaisesti suullinen ja että kaikkien valiokunnan jäsenten tulee olla läsnä kuulemisessa. Näin ollen valiokunta ei esimerkiksi voinut jakautua erillisiin pienryhmiin kuulemaan oppilaita. Toimintatavan luonnosta kommentoi myös MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, joka ehdotti kirjallisen lausunnon lisäämistä siihen.

Kehitettyä toimintatapaa pilotoitiin keväällä 2021 Koulutuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä niin, että asiantuntijoina toimi yksi 4. luokka ja yksi 7. luokka Viikin normaalikoulusta. Lapsia kuultiin näin ensimmäistä kertaa asiantuntijoina Suomen eduskunnassa. Kokeilun pohjalta Muhonen ja Sutela muodostivat lasten asiantuntijakuulemisen mallin, jota esittelemme tässä artikkelissa.

Taustaa lasten asiantuntijakuulemiselle

Lasten kuulemisella on vankka lainsäädännöllinen pohja. Suomen perustuslaissa säädetään, että lapsia on “kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti” (6§ 3Mom). Lisäksi pykälässä 14 annetaan julkisen vallan tehtäväksi “edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon” (14§ 4Mom). Kansainvälisellä tasolla Suomi on sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, jossa taataan lapselle oikeus ilmaista omat näkemyksensä lasta koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. (Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991, Artikla 12).

Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2020 todetaankin Suomessa olevan hyvä lainsäädännöllinen pohja lasten osallisuudelle, mutta toimeenpanon jättävän toivomisen varaa. Lasten vaikuttamista on vahvistettu pääasiassa aikuislähtöisesti ja edustuksellisten rakenteiden kautta. Lisäksi varoitetaan näennäiskuulemisesta, jota pidetään lapsilta saatavan tiedon ylenkatsomisena ja rakenteellisena syrjintänä. Lapsiasianeuvottelukunta on antanut neljä ohjetta tilanteen kohentamiseksi:

  1. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti
  2. Lapsille on annettava tietoa vaikuttamisen tueksi
  3. Lapsille on annettava erilaisia ja saavutettavia vaikuttamisen paikkoja
  4. Lasten tietoa on hyödynnettävä. (Lapsiasiavaltuutettu 2021, 12-14.)

Vastaavasti Oikeusministeriön selvityksessä lasten osallistumisoikeuksista Suomessa todetaan puutteita olevan erityisesti viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa. Edustukselliset rakenteet on suunnattu pääosin nuorille, jolloin pienten lasten osallisuus jää helposti toteutumatta (Oikeusministeriö 2020, 32).

Kansallisessa lapsistrategiassa (2021) linjauksiksi asetetaankin muun muassa, että

  • lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti tulee huomioida systemaattisesti kaikessa lapsia koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa.
  • lasten näkemysten sisältö ja merkitys tulee yksilöidä päätöksissä.
  • lasten kanssa toimiville aikuisille on varmistettava riittävä ymmärrys ja osaaminen osallisuuden tukemiseen
  • erityisesti tulee huomioida ne lapset, joiden näkemykset jäävät tällä hetkellä vähäisemmälle huomiolle. (Kansallinen lapsistrategia 2021, 35.)

Eduskunnassa on ollut aiemmin lakiesityksiä, joissa on kuultu asiantuntijoita esimerkiksi lastensuojelujärjestöistä ja lukiolaisten tai ammattikoululaisten edustuksellisista järjestöistä. Lapsia ei ole kuitenkaan kuultu aikaisemmin suoraan.

Lasten asiantuntijakuulemisen malli

Lasten asiantuntijakuulemisen mallin valmistelu käynnistettiin sivistysvaliokunnan jäseninä olevien kansanedustajien toiveesta alkuvuonna 2021. Tavoitteena oli kehittää nimenomaan peruskouluikäisten lasten kuulemisia. (HMV kirjeet 28.2.2021 sekä 10.6.2021.) Kehittäjäopettajat dokumentoivat prosessia päiväkirjanomaisesti tehden havaintoja ja keräten dokumentteja, joihin viitataan tässä kirjoituksessa lyhenteellä HMV (havaintoja matkan varrelta). Kuulemisen jälkeen sekä oppilaat että sivistysvaliokunnan jäsenet vastasivat nimettömänä sähköiseen kyselyyn, jonka tuloksia tarkastellaan toisaalla.

Kehittämämme peruskouluikäisten lasten asiantuntijakuulemisen malli käsittää viisi (5) vaihetta:

Kuvio 1: Malli: Lasten kuuleminen asiantuntijoina (Sutela & Muhonen, 2021)

Esittelemme seuraavassa kutakin vaihetta tarkemmin (kirjoitettu kursiivilla) ja kommentoimme niitä kevään 2021 pilottikokemusten pohjalta.

Vaihe 1: Kuulemisen käynnistäminen (epävirallinen valmistelu)

Yhteydenotto koululle, luokkien tai ryhmien nimeäminen sekä aikataulujärjestelyt

Etäyhteydet mahdollistavat eri puolilla Suomea toimivien koulujen oppilaiden osallistumisen asiantuntijakuulemiseen. Kuultavaksi voidaan pyytää lapsia erilaisista kouluista eri puolilta maata sen mukaan, mikä käsiteltävän asian kannalta on hedelmällisintä. Kun haluttuun kouluun on otettu yhteyttä, sille toimitetaan lasten asiantuntijakuulemisen malli (Kuvio 1 sekä sen selitetekstit) sekä “Mikä kuuleminen?” -diasarja (ks. Liite 2) valmistelun avuksi. Rehtori sopii ja nimeää kuulemisen hoitamiseen vastuuopettajat. Vastuuopettajien on hyvä olla perillä osallistavista menetelmistä sekä kansalaisaktiivisuuden tukemisesta.

Valiokunta ilmoittaa koululle paljonko aikaa kuulemiseen on käytettävissä, haluaako se kuulla yhtä vai useampaa ryhmää sekä mikä on toivottu ikäryhmä (esimerkiksi alakoulu vai yläkoulu). Koulu nimeää tai muodostaa ryhmän tai ryhmät. Tavoitteena on, että kuultavaan lapsiryhmään kuuluu erilaisia katsomuksellisia ja kielellisiä valintoja, ellei nimenomaan toivota jollain tietyllä tavoin painottunutta asiantuntemusta. Näin voidaan toivoa kuulemisryhmän tarjoavan hedelmällisesti erilaisia näkemyksiä. Tavoitteena on myös, että kuuleminen ja sen valmistelu tapahtuvat normaalin lukujärjestyksen sisällä, jolloin ne ovat osa oppilaiden normaalia koulutyötä.

Pilotissa päädyttiin kahteen kokonaiseen koululuokkaan. Arpomalla luodussa ryhmässä ryhmän jäsenillä ei välttämättä ole turvallinen olo. Myös lukujärjestykseen, opettajiin, poisjääviin oppitunteihin ja luokkatiloihin liittyvät asiat on helpoin sopia ja järjestää, kun kuulemisryhmä on kokonainen luokka tai opetusryhmä.

Kuultavien lisäksi sovitaan täsmällisestä aikataulusta eli kysymysten toimittamisen, esitapaamisen, lausunnon toimittamisen sekä kuulemisen ajankohdista. Etenkin yläluokkia kuultaessa aikataulun on hyvä olla tiedossa hyvissä ajoin, koska poikkeusaikataulut on sovittava usean aineenopettajan kesken niin että kuuleminen häiritsee muuta opetusta mahdollisimman vähän ja toisaalta sitä voidaan hyödyntää osana useampaa eri oppiainetta.

Asiantuntijakysymysten muotoilu

Valiokunta valmistelee lapsille kysymyksiä, jotka lähetetään koululle. Vastuuopettajat voivat kommentoida kysymyksiä ja ehdottaa niihin muokkauksia varmistaakseen, että ne sopivat ikäryhmälle ja toimivat hedelmällisen keskustelun käynnistäjinä. Hektisessä kouluarjessa tämä täytyy priorisoida, jotta valiokunta saa kommentit riittävän ajoissa ehtiäkseen reagoida niihin. Reagointi- ja muokkausaikaa olisi hyvä olla vähintään kaksi viikkoa.

Kysymyksiä muotoillessa on hyvä ottaa huomioon:

  1. helppo aloituskysymys, kuten jokin yleisluontoinen kysymys
  2. keskeisimmät kysymykset heti tämän jälkeen – lausunnon valmistelun ja kuulemisen loppua kohden lasten ja nuorten vireystaso usein laskee
  3. kysymysten on hyvä olla konkreettisia ja riittävän täsmällisiä
    1. voidaan esittää esimerkiksi jokin tietty ongelma ja kysyä ratkaisuja siihen
    2. voidaan esittää valmiita ratkaisuvaihtoehtoehtoja ja kysyä kantaa niihin (myös esim. niiden hyviä ja huonoja puolia)
    3. yleisluontoiset kysymykset voivat liittyä suoraan lapsen omaan kokemusmaailmaan.

Pilotissa käsiteltävänä oli Koulutuspoliittinen selonteko, jonka pohjalta valiokunta valmisteli kysymyksiä. Jonkinlaisena helppona jäänmurtaja- tai aloituskysymyksenä voidaan pitää kysymystä ”Mikä koulussa on parasta? Entä ikävintä?”. Suoraan lasten omiin kokemuksiin viitattiin kysymyksellä ”Miten opit parhaiten?”. Yleisluontoisempia, mutta lasten tärkeäksi kokemia kysymyksiä olivat ”Millainen on hyvä ja viihtyisä koulu?”, ”Mitä kaikkien lasten pitäisi oppia koulussa eniten?” ja ”Miten poistamme kiusaamisen koulusta? Miten estämme kiusaamisen?”. (HMV.)

Kysymyksiä ei saa olla liikaa. Vaikka valiokunnan edustajat yllättyivät nopeasta tahdista, jolla he saivat lapsilta vastauksia kysymyksiinsä (HMV 24.5.2021), lapset alkoivat havaintojen mukaan väsyä sekä lausunnon valmistelun että kuulemisen loppua kohden, joten viimeisenä listalla olleet kysymykset saivat vähiten huomiota. Jäänmurtajakysymyksen jälkeen kannattaa siis heti kysyä tärkeimmät asiat tai ne, joihin halutaan eniten paneutua.

Vaihe 2: Virallistaminen

Valiokunta lähettää virallisen kutsun koululle. Kutsusta käyvät ilmi käsiteltävän aihepiirin lisäksi täsmällisemmät kysymykset. Liitteeksi laitetaan valiokuntaesite.

Vaihe 3: Valmistautuminen kuulemiseen

Tiedottaminen

Koululla opettajat kertovat lapsille ja nuorille tulevasta kuulemisesta. Asiantuntijakuulemisen mallin kannalta on olennaista varmistaa, että kaikki ymmärtävät suunnilleen mitä ovat eduskunta, valiokunta, kuuleminen ja käsittelyssä oleva asia. Alaikäisten kyseessä ollessa on tärkeää lähettää tietoa myös koteihin huoltajille. Kuulemisesta pitää voida kieltäytyä.

Pilotissa sivistysvaliokunnasta lähetettiin koululle sähköpostitse tietoa valiokunnan toiminnasta, jäsenistä ja muista toimijoista sekä kuulemisen kohteesta valiokuntaesitteen sekä koulutuspoliittisen selonteon muodossa. Valiokuntaesitteestä näkyvät kansanedustajien valokuvat, siviiliammatit sekä kotipaikkakunnat.

Viikkoa ennen kuulemista opettajat kertoivat oppilaille tulevasta hyödyntäen Inkeri Sutelan valmistelemaa ja äidinkielen opettaja Inkeri Hellströmin kommentoimaa “Mikä kuuleminen” -diasarjaa (Liite 2). Diasarjan avulla käsiteltiin yhdessä keskeiset käsitteet (eduskunta, valiokunta, kuuleminen, koulutuspoliittinen selonteko) ja niiden merkitys.

Tämän jälkeen keskeiset tiedot lähetettiin koteihin Wilman kautta. Tiedotteessa (Liite 3) kuvattiin kuulemisprosessia ja tiedotettiin alustavat kysymykset, jotta myös kotona oli mahdollista keskustella asioista. Huoltajilla oli mahdollisuus kieltää lastaan osallistumasta sekä antaa erikseen lupa lapsen etunimen kertomiseen ja lausunnon siteeraamiseen valiokunnan julkisessa tiedotteessa. Pilotissa kukaan ei kieltäytynyt osallistumasta.

Koulussa keskusteltiin tulevista tapahtumista ja pohjustettiin valiokunnasta lähetettyjä kysymyksiä korostaen, että kukin saa olla täysin omaa mieltään asioista.

Esitapaaminen

Kuultavina oleville lapsille ja nuorille on hyvä järjestää esitapaaminen esimerkiksi valiokunnan puheenjohtajan kanssa ennen kuulemista. Tapaamisessa voidaan antaa tietoa eduskunnasta ja kuulemisesta. Tärkeintä on kuitenkin luoda ensimmäinen kontakti jännityksen vähentämiseksi. Samalla voidaan antaa mahdollisuus kysyä kuulemiseen liittyvistä asioista. Valiokunnan tai kansanedustajan työhön liittyvistä asioista voidaan kysellä yleisemminkin, jos se valiokunnan edustajalle sopii.

Pilotissa oppilaille järjestettiin etävierailu eduskuntaan sekä etätapaaminen valiokunnan puheenjohtaja Paula Risikon ja valiokuntaneuvos Marja Lahtisen kanssa kaksi päivää ennen varsinaista kuulemista. Pilottikokemusten perusteella esitapaaminen voisi kuitenkin olla myös jo ennen lausunnon valmistelua.

Esitapaaminen kesti kokonaisuudessaan tunnin. Etävierailuosion hoiti eduskunnan tiedottaja ja se kesti puoli tuntia. Esittely piti sisällään tietoa eduskunnasta ja lainsäätämisestä. Tiedottaja puhui lapsille ja nuorille ymmärrettävää yleiskieltä ja esityksen sisällä oli aktivoivia kysymyksiä sekä lyhyitä videoita. Myös pelkkä ”Mikä kuuleminen?” -diasarja voisi tarvittaessa riittää tietopohjaksi ja esitapaamisessa voitaisiin keskittyä valiokunnan edustajien kohtaamiseen.

Lausunnon valmistelu

Koulussa valmistellaan luokkien tai opetusryhmien lausunnot kokoamalla yhteen yksittäisten oppilaiden, oppilasparien tai pienten ryhmien kirjoittamat tekstit käsiteltävään aiheeseen ja kysymyksiin liittyen. Opettaja pohjustaa tilanteen ja tarvittaessa selvittää kyseessä olevan asian taustoja tai eri ratkaisumalleja korostaen kuitenkin, että ”oikeita” vastauksia ei ole ja että jokainen saa muodostaa oman mielipiteensä. Opettaja voi antaa neuvoja kirjoittamiseen, mutta ei muokkaa tai stilisoi lausuntoja, vaan ainoastaan kokoaa lasten ja nuorten ajatukset samaan tiedostoon kysymyksittäin. Lausunto toimitetaan valiokunnalle etukäteen.

Pilotissa järjestettiin oppitunti (alaluokilla 45 min ja yläluokilla 75 min), jolla oppilaat pohtivat valiokunnan heille lähettämiä kysymyksiä ja valmistelivat lausuntoaan niistä. Oppilaat saivat pareittain tai pienryhmissä keskustella ajatuksistaan liittyen annettuihin kysymyksiin. Kukin pari tai ryhmä kirjasi mielipiteensä perusteluineen suoraan tietokoneelle ja tiedosto lähetettiin opettajalle.

Opettajat kokosivat saamistaan tiedostoista kummankin luokan oman lausunnon keräämällä yhteen sanatarkat sitaatit kuhunkin kysymykseen. Vastaisen varalle todettiin, että lausunnon pohjaksi kannattaa luoda esimerkiksi Forms-kysely, jossa vastaukset koostuvat automaattisesti kysymyksittäin. Oppilaat saivat tilaisuuden lukea lausunnon läpi myöhemmin ja korjata tai täydentää sitä halutessaan.

Jotta kukin saisi varmasti omat ajatuksensa kuuluviin, voisi olla järkevää kuitenkin ensin pohtia yhteisesti tai parin ja ryhmän kanssa ja sitten antaa jokaisen kirjoittaa lausuntonsa itse. Näin valiokunnalle tulisi kuitenkin enemmän luettavaa.

Valmistautuminen valiokunnassa

Valiokunnan jäsenet tutustuvat lasten asiantuntijakuulemisen malliin ja siihen liittyviin ohjeisiin sekä sopivat kysymysten esittäjät.

Pilotissa sivistysvaliokunnan jäsenet olivat tutustuneet jo aiemmin heille toimitettuun luonnokseen lasten asiantuntijakuulemisen toimintatavaksi (HMV Mallin versio 17.3.2021). Ennen varsinaista kuulemista Paula Risikko ja Marja Lahtinen toimittivat heille vielä sivun mittaisen koosteen keskeisistä asioista. Etukäteen sovittiin, minkä kysymyksen kukin kansanedustaja lapsille esittää.

Vaihe 4: Kuuleminen (etänä)

Kuuleminen aloitetaan tervehdysten jälkeen valiokunnan nimenhuudolla, jolloin lapsille ja nuorille tulee samalla selväksi, keitä on paikalla. Vastaavasti lapset ja nuoret esittäytyvät ja kertovat (etu)nimensä. Opettaja tai muu koulun aikuinen on luokassa koko ajan paikalla ja kantaa vastuun tilanteesta, mutta pysyttelee taka-alalla.

Valiokunnan puheenjohtaja johtaa puhetta kuulemisessa pitäen huolta aikataulusta. Puheenjohtajan rooli on tärkeä myönteisen ilmapiirin luomisessa – positiivinen reagointitapa kaikkiin lasten vastauksiin ja kysymyksiin on keskeistä, vaikka ne olisivat toisinaan yllättäviä.

Kansanedustajat voivat kysymyksiä esittäessään kertoa, mikä heidän ammattinsa tai työtehtävänsä eduskunnan ulkopuolella on ollut ja/tai mistä päin Suomea he ovat kotoisin. Aikuisten puheenvuorot on kuitenkin pidettävä lyhyinä, jotta kuulemisen päätarkoitus ei vaarannu.

Kokouksen päätteeksi voidaan vielä kysyä, onko jotain jäänyt epäselväksi tai haluaisiko joku vielä tuoda jotain esille. Lapsia kiitetään yhteisesti vielä kerran ja kerrataan, miten asian käsittely jatkuu: koululle lähetetään lausunto tai mietintö, johon kuuleminen on vaikuttanut. Yhteinen näyttäytyminen, vilkuttaminen ja hymy ovat hyvä tapa lopettaa kokous.

Pilotissa kokousta seurattiin luokassa yhteisesti valkokankaalta videotykin välityksellä 20.5.2021. Opettaja kuljetti kannettavaa tietokonetta luokassa niin, että valiokunnan jäsenille välittyi kuva kustakin puhujasta. Opettaja käytännössä jakoi puheenvuoroja oppilaille luokassa, koska etäyhteyden kautta on vaikea nähdä, ketkä viittaavat ja miten kaikkien osallistuminen voitaisiin mahdollistaa. Valiokunnan jäsenet pitivät kamerat auki vain kysyessään, jolloin valkokankaalla oppilaille näkyi yleensä vain yksi puhuja kerrallaan.

Vaihe 5: Kuulemisen sulkeminen ja jatkotoimenpiteet

Vastuuopettajat, rehtori sekä valiokunnan edustajat voivat pitää lyhyen palautepalaverin esimerkiksi viikko kuulemisen jälkeen. Lapsille ja nuorille voidaan lähettää todistus osallistumisesta kuulemiseen. Valiokunnan mietinnön tai lausunnon valmistuttua asiantuntijat eli tässä tapauksessa koulun kanslia saa viestin asiasta. Mietinnössä tai lausunnossa on osoitettu, missä kohdin lasten ja nuorten näkemykset näkyvät. Tieto annetaan eteenpäin vastuuopettajille, oppilaille sekä koteihin. Oppitunnilla keskustellaan aiheesta.

Pilotissa järjestettiin palautepalaveri valiokunnan puheenjohtajan, valiokuntaneuvoksen, kehittäjäopettajien sekä johtavan rehtorin kesken 24.5.2021. Kuulemisesta tiedotettiin omalla koululla sekä Wilma-tiedotteen avulla koteihin. Koulun ulkopuolelle tiedotettiin somen sekä koulun kotisivujen kautta. Koteihin lähetettiin viesti kuulemistilanteen sujumisesta. Lapset ja nuoret saivat sivistysvaliokunnalta todistukset osallistumisestaan kuulemiseen sekä Eduskunta-kassit. Myös joihinkin luokassa jälkikäteen esitettyihin kysymyksiin saatiin valiokunnan puheenjohtajalta ja valiokuntaneuvokselta vastaukset. Sivistysvaliokunta tiedotti kuulemisesta eduskunnan sivuilla.

Tätä kirjoitettaessa Koulutuspoliittinen selonteko on edelleen käsiteltävänä (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/VNS_1+2021.aspx), mutta sen valmistuessa syksyllä aihetta käsitellään myös osallistuneiden luokkien kanssa. Eduskunnasta lähetetään valmis mietintö, kun se valmistuu. Näin voidaan katsoa, kuinka yhdessä keskusteltu näkyy lopullisessa mietinnössä.

Keskeisiä periaatteita ja havaintoja lasten asiantuntijakuulemisen mallista

Lasten kuuleminen palvelee lasten osallistumisoikeuksia ja voi johtaa haluun vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Eräs nelosluokkalainen kirjoittikin kuulemisen jälkeen, “että haluaisin itsekin vaikuttaa Suomeen kansanedustajana”.

Yhteiskunnallisesti lasten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon on enenevässä määrin esillä ja käytäntöjä kokeillaan ja luodaan. Tässä sivistysvaliokunnan lasten kuulemisen pilotissa seuraavat tärkeät periaatteet ohjasivat mallin suunnittelua:

Jokaisen oikeus ilmaista mielipiteensä: Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostetaan, että heillä on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä (Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991, Artikla 13). Niin kuulemistilanteen valmistautumisprosessissa kuin itse kuulemistilanteessa pyrittiin varmistamaan, että jokainen sai sanoa ajatuksiaan turvallisessa ilmapiirissä. Koska opettajat olivat kuulemistilanteessa läsnä, korostettiin myös, etteivät oppilaan mielipiteet vaikuta opettaja-oppilassuhteisiin tai oppimisen arviointiin.

Eri kulttuurit ja erilaiset oppijat saavat äänensä kuuluviin: Kuultavia ryhmiä valittaessa on tärkeää, että mahdollistetaan erilaisten näkemysten kuuleminen. Pilotissa sekä neljäs- että seitsemäsluokkalaisten ryhmissä oli variaatiota mm. kielellisesti ja katsomuksellisesti.

Turvallinen ja kannustava kohtaaminen: Pohdittu valmistautuminen, kuten etukäteisinformaatio kuulemisesta koteihin, sivistysvaliokunnan jäsenistä sähköpostitse jaettu tieto opettajalle käsiteltäväksi, virtuaalinen eduskuntavierailu kaksi päivää ennen varsinaista kuulemistilaisuutta, itse kuulemistilaisuudessa puheenjohtajan kannustava johtamistapa ja tutun opettajan läsnäolo pyrkivät takaamaan hyvää kohtaamista.

Ikäryhmän valitseminen on olennainen osa kuulemisprosessia. Nelosluokkalaiset yllättivät kansanedustajat aktiivisuudellaan ja pohdiskelukyvyillään. Nuoriltakin lapsilta todella kannattaa kysyä heitä koskevista asioista soveltuvalla tavalla ja myönteisessä ilmapiirissä. Seitsemäsluokkalaiset olivat varautuneempia, mutta kyselytiedon mukaan tyytyväisiä omaan panokseensa.

Aikataulullisesti viisivaiheinen kuulemisprosessimalli kuukauden aikana oli toimiva. Itse kuulemistilanteen kestosta oli vaihtelevia näkemyksiä. Suurin osa kuitenkin piti oppitunnin pituutta (noin 60/75 minuuttia) sopivana sisältäen alkututustumisen sekä loppukiitokset.

Sisällöllisesti kuulemisessa on olennaista löytää asioita ja käsittelytapoja, jotka puhuttelevat ja kiinnostavat lapsia. Kysymysten muotoilulla on suuri merkitys myös sille annille, jonka valiokunta kuulemisesta saa verrattuna normaaleihin kyselytutkimuksiin tai nuorten keskuudessa tehtyihin gallupeihin.

Merkittävyydeltään kuuleminen koettiin varsin mielekkäänä kaikkien osapuolien kannalta. Kokemukset yhteiskunnallisesta toimijuudesta yhteisöllisesti koettuna osana koulutyötä potentiaalisesti vaikuttavat tulevaisuuden tilanteissa.

Etäkuulemisen malli on kustannuksiltaan alhainen ja sen avulla on mahdollista tavoittaa lapsia helposti ympäri Suomen.

Lasten asiantuntijakuulemisen malli koettiin kaikkien osapuolten alustavissa keskusteluissa tärkeäksi ja sitä kannattaa hyödyntää myös jatkossa. Kyselyaineiston avulla tarkemmin tutkittavaksi jää esimerkiksi kuinka toimivana yhtäältä lapset ja toisaalta valiokunnan jäsenet kuulemisen eri vaiheet ja kokonaisuuden täsmälleen näkivät. Itse mietinnön valmistuminen antaa taas lisäeväitä arvioida kuulemisen merkityksellisyyttä. Jatkokokeilun avulla voitaisiin myös selvittää, miten malli toimii konkreettisemman asian kuten yksittäisen lakiuudistuksen käsittelyssä.

Kirjallisuutta ja muita lähteitä

Eduskunta 2021. Asiantuntijan kuuleminen valiokunnassa. Eduskunnan verkkosivu. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/Sivut/Asiantuntijan-kuuleminen-.aspx Luettu 17.6.2021.

Kansallinen lapsistrategia 2021. Komiteamietintö. Kansallisen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8.

Lahtinen, M. (2021) Sähköpostiviesti 10.6.2021. Vastaus tiedusteluun, kuinka Sivistysvaliokunnan kuulemishanke sai alkunsa.

Lapsiasiavaltuutettu 2021. Pandemian varjossa kohti maapallon tulevaisuutta. Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2020. Toim. Elina Pekkarinen ja Katja Mettinen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:1.

Oikeusministeriö 2020. “Kuullaan, mutta ei kuunnella”. Lasten osallistumisoikeudet Suomessa. Arviointiraportti. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:10. Oikeusministeriö Helsinki 2020.

Sivistysvaliokunta kuuli lasten mielipiteitä koulutuspoliittisesta selonteosta https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Sivistysvaliokunta-kuuli-koululaisten-mielipiteita-koulutuspoliittisesta-selonteosta.aspx

Suomen perustuslaki (731/1999).

Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991). https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 Luettu 9.6.2021

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24. Valtioneuvosto Helsinki 2021  https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2021.pdf

Liitteet

Liite 1 Malli: Lasten (alle 15-vuotiaiden koululaisten) kuuleminen asiantuntijoina eduskunnassa

Liite 2 Diasarja: Mikä kuuleminen

Liite 3 Tiedote kotiin Sivistysvaliokunnan kuulemisesta

 

Inkeri Sutela ja Sari Muhonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu