Kirjoittajat Nina Penttinen ja Hanna Ylönen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lukion opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esille useita esimerkkejä lukion ja työelämän yhteyksistä kuten  yhteistyön tekeminen  yritysten kanssa sekä opiskelijan työelämävalmiuksien tukeminen.  Näitä taitoja syvennetään eri oppiaineissa, opiskelijoiden ohjauksessa sekä muissa lukion toiminnoissa. Lukio-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä jotka lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta. Lukion toimintakulttuurissa korostuvat joustavuus ja motivoituminen uuden oppimiseen. (LOPS 2019).

Lukion opetussuunnitelmassa on kuusi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta. Laaja-alainen osaaminen auttaa opiskelijaa  kehittämään työelämätaitoja kuten itsereflektiotaitoja, järjestelmällisyyttä ja töiden valmiiksi saattamista sekä ymmärtämään laajemmin työelämän mahdollisuuksia ​(Talonen 2020). Laaja-alaisen osaamisen osa-alueessa “yhteiskunnallinen osaaminen” painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjämäistä asennetta. Opetussuunnitelman toimintakulttuuria käsittelevässä luvussa Oppiva yhteisö korostetaan, että yhteistyö esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoiden kanssa luo vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. (LOPS 2019)

Viikin normaalikoulussa toteutettiin opetuskokeilu syksyllä 2022 kahden opettajan HI2 Kansainväliset suhteet  -opintojaksolla yhteistyössä Alfons Education Oy:n kanssa. Alfons Education Oy on vuonna 2014 ohjelmistoyritys, jolla on samanniminen digitaalinen oppimisympäristö. Kokeilun tavoitteena oli  selvittää, voivatko Alfons-oppimisympäristön ominaisuudet (esimerkiksi tehtävien jakaminen opettajien kesken, vertaisarviointimahdollisuudet) helpottaa opettajien yhteissuunnittelua ja työmäärää. Samalla yritys saisi tietoa opettajien ja opiskelijoiden kokemuksista oppimisympäristön käyttäjinä. Opiskelijoiden tehtävänä ei ollut arvioida oppimisympäristöä vaan se toimi heille välineenä opintojakson yleisten tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla opiskelijat saivat kokemusta erilaisten digitaalisten ympäristöjen käytöstä.

Uuden oppimisympäristön kokeileminen olisi mahdollistanut myös yhteisopettajuuden. Malisen ja Palmun (2017) mukaan yhteisopettajuus on kahden tai useamman opettajan tasa-arvoista yhteistyötä, jossa he vastaavat yhdessä oppilasryhmän opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä oppimisen arvioinnista. Tässä opetuskokeilussa lukio-opetuksen rakenteiden haasteet, esimerkiksi eri aikoina olevat oppitunnit eivät mahdollistaneet varsinaisen opetuksen toteutusta yhdessä, mutta opetuksen yhteissuunnittelu lisäsi opettajien välistä kollegiaalisuutta.

Harjunen ja Jäntti (2017) viittaavat pro gradu työssään Judith Warren Littlen (1990b, 177– 179) tutkimaan neljään kollegiaalisuuden muotoon. Niistä kokeilussamme toteutui yhteissuunnittelu ja -valmistelu (Shared Planning ja Preparation), jossa opettajat suunnittelevat ja valmistelevat yhdessä opetusta, sekä opettajien yhdessä kehittyminen ja oppiminen  (Training Together and Training One Another). Siinä opettajat jakavat ideoita ja opetusmenetelmiä ja opastavat toisiaan niiden toteuttamisessa. Uuden oppimisympäristön kokeilu lisäsi opettajien välistä keskustelua opintojakson tavoitteista, sisällöistä sekä arvioinnista. Kokeilun myötä myös teimme yhdessä opintojaksolle tehtäviä sekä kommentoimme toisen tuottamia oppimateriaaleja. Myös teknisissä ongelmissa saimme toisiltamme tukea ja yhteiset haasteet innostivat keskustelemaan myös opintojaksoon ja opiskeluympäristöön liittyvistä pedagogisista ratkaisuista.

Havaintoja

Kokeilu toteutettiin lukion ensimmäisessä periodissa, jossa kahdella historian opettajalla oli alkamassa samaan aikaan sama opintojakso. Opintojaksolle osallistuivat pääosin lukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Ryhmät olivat suurin piirtein samankokoisia. Opiskelijoilla oli opintojaksolla käytössä paperinen oppikirja sekä Microsoft Teamsiin luotu tiimi. Viikin normaalikoulussa käytetään normaalisti Teamsia sähköisenä oppimisympäristönä.

Opintojakson aikana Alfons Education -oppimisalustaa käytettiin oppimateriaalin jakamiseen ja tehtävien tekemiseen. Opiskelijat tekivät myös  Alfonsin oppimisympäristössä arvioitavan esseeharjoituksen. Oppimisympäristön koetoiminto toimi varsin hyvin ja opettajan näkökulmasta esseen kommentointi ja palautteen antaminen oli helppoa käytössä olevilla työkaluilla. Jäimme kuitenkin kaipaamaan mahdollisuutta jakaa tehtävänanto osiin niin, että opiskelija vastaa esimerkiksi a ja b-kohdat eri laatikoihin. Opintojakson arviointiviikon päättökoe pidettiin Abitissa koska Alfons ei ole suljettu oppimisympäristö. Opiskelijoilla olisi siis ollut teoreettinen mahdollisuus käyttää kokeen aikana ei-sallittuja apukeinoja.

Alfonsin vahvuuksia on tehtäväkirjasto, jonne opettajat voivat luoda tehtäviä muiden opettajien tai koulun käyttöön. Tehtävätyypit noudattelevat totuttua, sillä opettaja voi valita esimerkiksi avoimen tekstivastauksen, monivalinnan tai aukkotehtävän väliltä. Yhteiset tehtävät säästivät opettajien aikaa verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki tehtävät olisi laadittu yksin. Osa tehtävätyypeistä soveltuu ehkä paremmin yläkoulun historian taitotavoitteisiin tai kielten opetukseen. Lukion historian opetuksessa esimerkiksi aukkotehtävien tekeminen ei ole yleensä pedagogisesti perusteltua. Oppimisanalytiikan seuraaminen oli Alfonsissa selkeää ja visuaalisesti havainnoillistavaa.

Alfons Education kanssa toteutettu yhteistyö sujui hyvin. Opettajien tukipyyntöihin ja viesteihin vastattiin nopeasti ja yritys teki oppimisympäristöön muutoksia opettajien toiveita kuunnellen. Asiakkaiden huomioiminen ja nopea reagointi muutosehdotuksiin ovat Alfons Educationin vahvuuksia. Opiskelijat suhtautuivat positiivisesti tai vähintäänkin neutraalisti uuden opiskeluympäristön käyttöön. Opiskelijoiden asenne kertonee siitä, että normaalikoulujen opiskelijoille erilaisiin tutkimuksiin ja opetuskokeiluihin osallistuminen on entuudestaan tuttua. Opiskelijan kannalta oli hyödyllistä tutustua erilaisiin oppimisympäristöihin, sillä jatko-opinnoissa ja työelämässä käytettävien sähköisten ympäristöjen kirjo on suuri.

Haasteita

Viikin normaalikoulussa opiskelumenetelmien ja -ympäristöjen valintaan ja käyttöön vaikuttavat koulun arvot: yhteisöllisyys, yhdessä oppiminen ja vuorovaikutus. Yritysyhteistyö Alfons Educationin kanssa oli Viikin normaalikoulun paikallisen opetussuunnitelman mukaista, koska tavoitteenamme on tehdä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa ja kehittää virtuaalisia oppimisympäristöjä henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyönä. (LOPS 2019)

Historian ja yhteiskuntaopin opetukselle tyypillistä on yhteisöllinen työskentelytapa, jossa opiskelijat ovat myös tiedon tuottajia, eivät pelkästään sen vastaanottajia. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että opiskelijat jakavat koko opiskelijaryhmälle lähdeaineistoja, artikkeleita tai ryhmätöitä. Myös lukion opetussuunnitelman perusteiden kohdassa Opiskeluympäristöt ja menetelmät painotetaan sitä, että hyvä opiskeluympäristö tukee sekä vuorovaikutusta että yhdessä työskentelyä. Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä tiedon hankintaan, käsittelyyn, arviointiin, tuottamiseen ja jakamiseen (LOPS 2019). Emmi Laukkarinen tiivistää vuonna 2020 julkaistussa pro gradu -tutkielmassaan “Digitalisaation ja digitalisoituneen oppimisympäristön haasteet opiskelijan näkökulmasta lukiokoulutuksessa” digitaalisen oppimisympäristön tyypilliset piirteet. Näitä ovat  sisällöllisesti laaja ja monipuolinen esitystapa, interaktiivisuus käyttäjien kesken sekä mahdollisuus käyttää oppimisympäristöä ajasta ja paikasta huolimatta.

Näiden tavoitteiden toteuttamisen haasteet osoittautuivat kokeilujaksolla Alfons-oppimisympäristön suurimmaksi puutteeksi. Emme keksineet keinoa kuinka opiskelijat voisivat jakaa esimerkiksi laatimansa ryhmätyön muille, vastaamaan opettajan lähettämään viestiin tai viestimään toisilleen Alfonsin sisällä. Kaipasimme mahdollisuutta reaaliaikaiseen vuorovaikutuksellisuuteen sekä viestinnän että pedagogiikan näkökulmasta.  Alfonsin haasteeksi voidaan myös lukea se, että siitä puuttuu ne toiminnot, jotka on sisäänrakennettu Microsoftin Teamsiin sekä Googlen Classroomiin kuten tekstinkäsittely- ja esitysohjelmat sekä opiskelijan oma sekä tiimin yhteinen tallennustila. Näistä syistä päädyimme käyttämään kokeilujaksolla rinnakkain Alfonsia ja Teamsia.

Historian opetuksessa on keskeistä historiallisen ajattelun taidot ja niitä harjoitellaan esimerkiksi erityyppisiä lähdeaineistoja käyttäen. Toiminto, jossa opiskelijalle voi jakaa liitteenä materiaalia, on oppimisen ja opetuksen kannalta tärkeää. Emme kuitenkaan löytäneet toiminnallisuutta, jolla opiskelijalle voisi helposti ja nopeasti jakaa esimerkiksi lähdeaineistoja tai artikkeleita luettavaksi. Tekstien ja opiskelijatöiden jakaminen onnistui kyllä luomalla tehtäviä, mutta tämä tuntui kankealta tilanteessa, jossa tekstit, opiskelijatyöt ja muut jaettavat dokumentit on totuttu jakamaan linkkeinä Teamsin kanaville tai jokaiselle opiskelijalla muokattavissa olevana word-tiedostoina.

Täydellistä oppimisympäristöä etsimässä

Alfonsin oppimisympäristön kokeilu herätti opettajissa kysymyksiä markkinoilla olevien eri oppimisympäristöjen toiminnallisuuksista ja käytettävyydestä.

Alfonsin tavoin myös oppimateriaaleja tuottavat kustantamot tarjoavat digikirjojen yhteydessä digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollista seurata oppimisanalytiikkaa sekä tuottaa ja arvioida erilaisia tehtäviä ja harjoitteita. Kustantamojen oppimisympäristöjä tuleekin yleensä käyttää jos opiskelijoilla on käytössään kustantamon digikirja. Opiskelijoilla siis usein on käytössä useita eri digitaalisia oppimisympäristöjä lukio-opintojen aikana.

Microsoftin ja Googlen tapaiset ohjelmistotoimittajat tarjoavat käyttäjilleen monipuoliset  toimisto-ohjelmat, tallennustilan sekä etäopetusmahdollisuuden videokokousten kautta. Vaikka oppimisympäristöksi valittaisiin joku muu kuin Teams tai Classroom, mielestämme opiskelija kuitenkin tarvitsee näiden toimijoiden ohjelmistoja päivittäin. Toisaalta suuret ohjelmistovalmistajat eivät kehitä järjestelmiä pelkästään opetuskäyttöön. Alfons Education Oy:n kaltaisilla yrityksillä on ketteryyttä vastata käyttäjien palautteeseen ja kehittää oppimisympäristöjä niiden mukaisesti ja pedagogisin perustein.

Opettajan ja oppijan kannalta oppimisympäristön valinta ei ole helppoa. Opiskelijoille voi olla haastavaa ja kuormittavaa käyttää useita digitaalisia oppimisympäristöjä rinnakkain, vaikka se olisikin jatko-opintojen ja työelämän kannalta hyödyllistä. Ideaalitilanteessa opettaja voisi käyttää useita oppimisalustoja rinnakkain ja näin hyödyntää oppimisalustojen parhaat puolet sekä käytettävyyden että pedagogiikan kannalta. .

Lähteet:

Harjunen Saara ja Jäntti Eeva, Opettajien kollegiaalinen yhteistyö (2017). Pro Gradu. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101760/GRADU-1500025603.pdf?sequence=1&isAllowed=y. viitattu 13.12.2022

Laukkarinen Emmi (2021) Digitalisaation ja digitalisoituneen oppimisympäristön haasteet opiskelijan näkökulmasta lukiokoulutuksessa. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72682, viitattu 13.12.2022

LOPS. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf. Viitattu 13.12. 2022

Malinen, O-P., & Palmu, I. (2017). Näkökulmia yhteisopettajuuteen. NMI-bulletin, 27(3), 40-50. https://bulletin.nmi.fi/2019/10/01/nakokulmia-yhteisopettajuuteen/ viitattu 13.12.2022

Talonen Reetta,  Laaja-alainen osaaminen osana lukion oppiainerajat ylittävää opetusta, 2021. Pro Gradu. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/130704/TalonenReetta.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 13.12.2022