En päässyt pelaamaan Bloons Tower Defense 4:sta, sillä paikkani pöytäkone ei ollut toiminnassa, ja jouduin kaivamaan läppärini esiin. Tästä johtuen vietin suurimman osan alkutunnista tuijottaen QGissin asennusohjelman latauspalkkia.
Tämän kurssikerran aiheena oli Suomen kuntajaon pinta-ala-asioiden kanssa gisseily. Kurssikerran päätehtävänä oli laskea kuntien pinta-alojen prosentuaalinen ero kahdessa eri projektiossa. Haluaisin kritisoida tätä prosenttilaskuihin pakottamista. En osaa prosenttilaskuja. En aio osata prosenttilaskuja. Tällainen pakottaminen yllättävään kohtaamiseen prosenttimerkin kanssa oli julmaa. Tästä huolimatta Google pelasti, ja prosenttilaskentani hikiset tulokset näkyvät kuvissa 1 & 2.
Prosentit laskettuani tuotin aikani kuluksi Suomeen uuden aluejaon. Kutsun sitä jääsuomi vastaan metsäsuomeksi (kuva 3.). Koska keskityin säätämään karttani värejä niin antaumuksella, minulta meni tehtävänanto hieman ohi. Aikani sitä selviteltyäni sain lopulta tehtyä kartat kuntien pinta-alojen prosentuaalisista eroista Mercator ja TM35 projektioissa (kuvat 1 & 2). Kartta 1. on TM35-projektiossa. Kartta 2. näyttää samat prosentit Mercatorin projektiossa. Jälkeenpäin ajateltuna kartat 1 & 2 ovat todella epäselkeitä, enkä itsekään tiedä mitä ne esittävät, mutta kirjattakoon nyt muistiin, että prosenttien kohtaaminen sekoitti pääni ja elin pelonsekaisessa hämmennyksessä koko lopputunnin.
Koin muutamia takaiskuja, kun huomasin tallentaneeni kuvan 1. väärässä projektiossa kirjoitusvirheiden saattelemana. Tajusin kuitenkin pystyväni tekemään tarvittavat muutokset lähes silmänräpäyksessä. Kuten Jaakko Kuurne ammattimaisesti sanaillussa blogitekstissään toteaa, kartan tulostusnäkymässä eri osien lisäämisen helppokäyttöisyys on ”mieltä ylentävä ominaisuus.”
Kaiken kaikkiaan antaisin ison miinuksen prosenttilaskuille, mutta muuten oli varsin tapahtumarikas ja tiedontäyteinen kurssikerta. Olin aluksi hämmentynyt QGissin käyttämisestä omalla läppärilläni, mutta siinä ei lopulta ollut mitään kummallista. QGis tulee varmasti tarpeeseen tulevaisuudessakin, joten sen lataamisesta omalle koneelle voi seurata vain hyvää.
Lähteet:
Kuurne, J. Johdanto ja tutustumista QGIS-ohjelmistoon, https://blogs.helsinki.fi/jaakongisblogi/ luettu 21.1.20
One thought on “Toinen kurssikerta”