Tukea EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen – Gold OA Pilot

Gold OA -pilotti

EU-hankkeiden tulosten avoimeen julkaisemiseen on tiedossa rahallista tukea Gold OA -pilotin kautta. Kyseessä on osa laajempaa OpenAIRE2020-hanketta. Pilotin tavoitteena on edistää FP7-rahoitusohjelman hankkeiden avointa julkaisemista myös projektien päättymisen jälkeen. Hankkeen kuluessa EU-rahoitusta voidaan käyttää tulosten avoimeen julkaisemiseen, mutta usein julkaisut ilmestyvät vasta hankkeen päätyttyä, jolloin niiden kuluja ei ole voitu kattaa hankerahoituksella. Pilotti on käynnissä kahden vuoden ajan huhtikuulle 2017 saakka, tai siihen saakka kuin tarkoitukseen varattu määräraha riittää (4 milj. €).

Lomake tuen hakemista varten on OpenAIRE-portaalissa. Hakemuksen voivat jättää tutkijat itsekin, mutta tuen hakemista helpottaa, jos kirjasto tai tutkimushallinto osallistuu hakemuksen laadintaan. Tällä tavoin voidaan etukäteen varmistaa, että hakemus täyttää tuen saamiselle asetetut ehdot.

rahoitustuen ehdot

Julkaisu liittyy FP7-puiteohjelman hankkeeseen, joka on päättynyt 1.1.2013 jälkeen.
Julkaisukulut ovat syntyneet hankkeen päättymisen jälkeen.
Korkeintaan kolme julkaisua hanketta kohti voi saada tukea.
Julkaisut voivat olla tutkimusartikkeileita, monografioita, kirjan osia tai konferenssijulkaisuja. Myös tutkimusdataa tai ohjelmistoja kuvailevat artikkelit tulevat kysymykseen.
Julkaisu on vertaisarvioitu ennen julkaisemista
Julkaisu on saatavilla avoimella lisenssillä, mieluiten Creative Commons -lisenssi CC-BY tai CC-BY-SA.
Julkaisu on varustettu pysyvällä tunnisteella, esimerkiksi DOI-tunnisteella.
Kustantajan versio julkaisusta on saatavilla PDF/A-muodossa, ja tämä tiedosto tallennetaan OpenAIRE-yhteentoimivaan julkaisuarkistoon tai Zenodo-palveluun.
Tutkimusartikkelin julkaisutuki kohdistuu kokonaan avoimiin OA-lehtiin. Tilausmaksullisten lehtien kirjoittajamaksuihin tukea ei voi kohdistaa, koska hybridilehtien OA-julkaiseminen ei kuulu tuen piiriin.
Vuonna 2016 tukea kohdistetaan myös avoimiin lehtiin, jotka eivät peri kirjoittajamaksuja.
Tuen kohteena oleva lehti on listattu DOAJ-hakemistossa tai muissa tunnetuissa verkkopalveluissa (Scopus, Web of Science, PubMed)
Rahoitus kattaa vain suoraan kustantajalle kohdistettuja maksuja, se ei kata muita tutkimusorganisaatioiden julkaisemiseen liittyviä kuluja.

Ohjeet Gold OA -pilotin rahoituksen hakuun löytyvät tältä sivulta:
FP7 Post-Grant Gold Pilot Policy Guidelines.

Lisätietoja Gold OA -pilotista löytyy aihetta käsitelleen työpajan sivulta. Myös kesäkuun lopulla Lontoossa järjestettävässä LIBER 2015 -konferenssissa on aihetta käsittelevä työpaja.

27.2.2015

CERN Workshop on Innovations in Scholarly Communication (OAI9)

CERN järjestää Genevessä OA19-työpajan innovaatioista tieteellisessä viestinnässä Juhannuksen tienoilla 17.-19.6.2015. Ajankohta ei suomalaisittain ole paras mahdollinen, sillä tässä kohden monet meistä katoavat kesälaitumille. Ohjelma on kuitenkin kiinnostava, joten jos avoimen julkaisemisen innovaatiot kiinnostavat, täältä niistä saa tuoretta tietoa.

6.2.201517.4.2015

OpenAIRE2020 Kick-off Meeting Ateenassa

Ateenan_yliopisto_2015 — Ateenan yliopisto

Matkan tarkoitus

Matkan tarkoituksena oli edustaa Helsingin yliopistoa NOAD-roolissa (National Open Access Desk) OpenAIRE2020-käynnistystilaisuudessa. Valmistautumisena tilaisuuteen NOAD-roolissa olevat osallistujat laativat alustavan toimintasuunnitelman.

Havaintoja

Vuonna 2009 alkanut OpenAIRE-hanke on kasvanut matkan varrella varsin laajaksi megahankkeeksi. Hankkeen uusin vaihe OpenAIRE2020 kestää kesäkuulle 2018 saakka, ja siinä on yhteensä 50 osapuolta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Tämän vaiheen aikana hankkeesta on tarkoitus muodostaa virallinen organisaatio, jonka toiminta olisi pysyvällä pohjalla. Tämä voi tarkoittaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi jäsenyyspohjaista organisaatiota tai samantyyppistä toimintamallia kuin eräillä e-infrastruktuurin ESFRI-hankkeilla.

Hanke on vähitellen kasvanut niin laajaksi, että kyseessä on pikemminkin 5-6 erillistä projektia, jotka kaikki toimivat saman kokoavan hankkeen puitteissa. Esimerkki uusista avauksista on Bonnin yliopiston koordinoima hankeosio, jossa käytetään LOD2-hankkeessa kehitettyjä välineitä OpenAIRE-datan julkaisemiseksi avoimena linkitettynä datana. Toinen esimerkki hankkeen laajenemisesta on osio, jossa keskitytään globaaliin kansainväliseen yhteistyöhön samansuuntaista työtä tekevien organisaatioiden kanssa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Australiassa.

Uusi avaus on myös LIBERin koordinoima Gold OA -hankeosio, jossa selvitetään Open Access -lehtien kirjoittajamaksujen hallinnointia, ja tuetaan FP7-puiteohjelman hankkeiden artikkeleiden ja monografioiden avointa julkaisemista kirjoittajamaksuja soveltavissa OA-lehdissä ja sarjoissa. Tähän tarkoitukseen on budjetoitu neljä miljoonaa euroa. Tarkempia ohjeita tästä julkaisutuesta on tiedossa huhtikuulla.

Hankkeessa on vahva painotus tutkimusdatan hallintaan, ja sen vuoksi mukaan on tullut myös tunnettuja data-arkistoja kuten brittiläinen Digital Curation Centre ja hollantilainen DANS. Hankkeessa kehitetään myös datan anonymisointipalveluita, jotka helpottavat tutkimusdatan avaamista. Zenodo-palvelua kehitetään yhteistyössä CERNin kanssa, erityisesti painotetaan ominaisuuksia, jotka helpottavat ohjelmistojen arkistointia, ja parannetaan kokoelmien ja käyttöoikeuksien hallintaa. Eräät yliopistot ovatkin valinneet Zenodon pääasialliseksi tutkimusdatan tallennuspalveluksi.

Käytännön tasolla keskeinen työ hankkeessa tehdään kansallisella tasolla, jossa kaikissa jäsenmaissa toimii kansallinen keskus NOAD (National Open Access Desk). Nämä kansalliset tukihenkilöt ovat järjestäytyneet neljäksi alueelliseksi ryhmäksi. Pohjoismaista ryhmää koordinoi Norjan julkaisuarkistopalveluita tuottava CRIStin-yksikkö. Tämän ryhmän työskentelyä pyritään sovittamaan yhteen OA-politiikkaa edistävän Pasteur4OA-hankkeen ja aiemmin muodostuneen pohjoismaisen OA-yhteistyöryhmän kanssa. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 13.4. Malmössä. Pohjoismaiden ryhmässä keskusteltiin NOADien roolista viestinnässä ja verkostoitumisessa muiden toimijoiden kanssa. Keskustelussa tuotiin esille viestinnän ja verkostoitumisen kohderyhmien tunnistaminen enemmän kuin hankkeen esittelypuheenvuoroissa. Keskustelussa oli esillä myös konkreettinen ehdotus yhteisestä OpenAIRE-yhteensopivasta digitaalisten arkistojen haravointipalvelusta.

Hankkeen aikana jokaisessa jäsenmaassa järjestetään kansallinen OpenAIRE-seminaari. Tavoitteena on myös verkostoitua monin tavoin, esimerkiksi kotimaisen Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen puitteissa. Yhteistyötä avoimen tieteen koulutusta tukevan FOSTER-hankkeen kanssa pidetään tärkeänä, ja Helsingin yliopistossa tämä yhteistyö konkretisoituu lokakuussa tämän hankkeen tuella järjestettävässä Avoimen tieteen työpajassa.

NOADeihin kohdistuu odotuksia eri kehittämiskohteista. Julkaisujen ja pilottien osalta tutkimusdatan avoimen saatavuuden tuen lisäksi muutamissa muissakin kehittämiskohteissa korostettiin NOAD-toimijoiden merkitystä tiedon välittäjinä.

Kuva OpenAIRE2020 työpaketeista (Work Package) ja niiden välisistä suhteista.

Matkan arviointi ja jatkotoimenpiteet

OpenAIRE2020-hankkeen esittelyistä sai toisaalta kokonaiskuvan hankkeesta ja toisaalta tilannekatsauksen missä vaiheessa eri osa-alueilla edetään.

Hyödyllisiä olivat myös keskustelut hankkeen esittelijöiden ja muiden osallistujien kanssa. Konkreettisimpia hyötyjä syntynee pohjoismaisesta yhteistyöstä, yhdistetyn avoimen tiedon osa-alueesta ja Zenodo-yhteistyöstä.

Kimmo Koskinen ja Pauli Assinen