Avoin julkaiseminen OA-kustantajien näkökulmasta – COASP 2018 –konferenssi kartoitti tiedejulkaisemisen kenttää

 

 

 

 

 

 

 

Open Access –kustantajien järjestö OASPA järjesti syyskuussa Wienissä vuosittaisen konferenssin, joka oli järjestyksessä jo kymmenes. Wienin yliopiston matematiikan ja taloustieteen laitoksella pidetty konferenssi kokosi yhteen OA-kustantajien, yliopistojen ja kirjastojen edustajia keskustelemaan avoimen julkaisemisen ajankohtaisista kysymyksistä. Open Access –julkaisemista on pitkään yritetty edistää, mutta kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin alkuvaiheessa 2000-luvun alkupuolella kuviteltiin. Tällä kertaa kuitenkin tunnelma oli varsin optimistinen ja keskustelujen perusteella voisi uskoa, että nyt vihdoinkin alkaa tapahtua ja jonkinlainen käännekohta on saavutettu.

Epäilemättä yksi tunnelmaa tiivistänyt tekijä oli sopivasti vähän ennen kokousta julkistettu eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S –aloite. Tämän aloitteen pääarkkitehti Robert-Jan Smits oli paikalla kertomassa asian taustasta ja suunnitelman seuraavista askelista. Hän oli saanut komissiolta tehtävän esittää suunnitelma OA-kehityksen vauhdittamiseksi EU:n tasolla. Keskusteltuaan eri tahojen kanssa hänelle selvisi pian, että ratkaisun avaimet ovat tutkimusrahoittajien käsissä, sillä vain heillä on mahdollisuus asettaa selkeitä ehtoja tutkimustulosten avoimesta julkaisemisesta. Koska tiede on kansainvälistä, yksittäisten kansallisten rahoittajien on vaikea edetä asiassa yksinään. Plan S –suunnitelman kantavana ajatuksena onkin muodostaa eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymä, joka etenee asiassa yhtenäisellä tavalla. Alkuvaiheessa aloitteen allekirjoittajina oli yksitoista kansallista tutkimusrahoittajaa, ja Suomen Akatemian liityttyä joukkoon määrä nousi kahteentoista.

Plan S –aloitteen julkistus tuotti valtavan vyöryn palautetta, esimerkiksi Twitter-viestejä yli 70 000. Monet tahot ovat jo osoittaneet tukensa aloitteella, kuten yliopistokirjastojen LIBER ja Suomessakin UNIFI. OA-kustantajien oma etujärjestö OASPA ei sen sijaan ole ottanut asiaan kantaa. Tämä voi johtua siitä, että tässä järjestössä on varsinaisten OA-kustantajien lisäksi edustus myös perinteisiltä isoilta kustantajilta, joiden toimintamallina on hybdrijulkaisemisen. Esimerkiksi Taylor & Francis ja Springer Nature ovat aktiivisia OASPA:n jäseniä. Plan S –aloite rajaa hybridijulkaisemisen lyhyen siirtymävaiheen toimintatavaksi. Seuraava askel tämän aloitteen tiekartalla on tarkemman toteutussuunnitelman laatiminen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Konferenssin ohjelmassa oli paneelikeskustelujen lisäksi Show and Tell –osio, jossa oli lyhyitä esityksiä eri teemoistra. Yksi näistä oli Martyn Rittmanin esitys MDPI:n perustamasta Scilit-tietokannasta, johon on koottu tiedot yli 100 miljoonasta artikkelista. Aineistoa voi suodattaa myös OA-saatavuuden mukaan, ja palvelun Rankings-osiossa on mielenkiintoista tilastotietoa kustantajista, lehdistä ja artikkelien määristä.

Avoimuuteen tähtääviä sopimusmalleja käsitelleessä osiossa Kamran Naim esitteli Annual Reviews –kustantajan suunnitelmaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen. Ajatuksena on tarjota nykyisille tilaajille 5 %:n alennus tilausmaksusta, ja samalla siirtyä avoimeen julkaisemiseen edellyttäen, että lähes kaikki tilaajat jatkavat tilaustaan. Kokeilut yksittäisten Annual Reviews –julkaisujen avaamisesta osoittavat, että avoimuus lisää käytön määrän nelinkertaiseksi. Kiinnostavaa nähdä onko tällainen malli kestävä pidemmällä tähtäimellä. Ainakin lyhyellä tähtäimellä siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, mutta uusia tilaajia ei tällä mallilla kuitenkaan voi hankkia.

Janneke Adema Coventryn yliopistosta puhui yliopistopohjaisesta OA-julkaisemisesta tuoden esiin brittiläisen yhteenliittymän Radical Open Access Collective, johon kuuluu yli 50 yliopisto- tai tutkijalähtöistä OA-kustantajaa. Samankaltainen, mutta suppeampi yliopistopohjaisten kustantajien konsortio on ScholarLed. Kirjastopohjaista julkaisutoimintaa puolestaan edustaa amerikkalainen Library Publishing Coalition, johon kuuluu n. 80 yliopistoa. Näiden yhteenliittymien tavoitteena on myös jakaa osaamista jäsentensä kesken järjestämällä tapahtumia ja koulutusta. Tässä yhteydessä mainittiin myös Sebastian Nordhoffin kirja Cookbook for Open Access books, jossa kuvataan Language Science Pressin kokemuksia uuden OA-kustantamon perustamisesta.

Kristen Ratan kertoi Collaborative Knowledge Foundationin (Coko) toiminnasta. Tämä taho kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan avoimessa julkaisemisessa. Avoimen lähdekoodin periaatteella julkaistavat ohjelmistot tarjoavat perustan toimitustyössä tarvittaville työvälineille. Avointen monografioiden toimittamiseen Coko on kehittänyt Editoria-ohjelmiston, jota käyttää esimerkiksi California Digital Library. Cokon kehittämän xPub-ohjelmiston pohjalta Hindawi-kustantaja on uusimassa omaa lehtien toimitusjärjestelmäänsä.

Konferenssin lopuksi oli paneelikeskustelu FAIR-teemasta liittyen tutkimusdatan saatavuuteen. DataCite tarjoaa palvelun sopivan data-arkiston löytämiseen FAIR-periaatteiden näkökulmasta. Palvelu on nimeltään Repository Finder.

OASPA-konferenssi tarjosi läpileikkauksen ajankohtaiseen keskusteluun avoimesta julkaisemisesta, jota tällä hetkellä käydään vilkkaasti myös OA-kustantajien foorumeilla.

FAIR-dataa – politiikoista käytäntöihin IDCC –konferenssissa Barcelonassa

Tutkimusdatan kuratointiin, hallintaan ja tukipalveluihin keskittyvä International Digital Curation Conference järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa teemalla “Beyond FAIR – from principles to practice to global join up”. FAIR-periaatteet alkavat olla kaikille avointa tiedettä seuraaville tuttuja, joten siksi olikin kiinnostavaa päästä kuulemaan, miten periaatteita sovelletaan käytännössä.

Eri aloja yhdistelevän IDCC- konferenssin luonteeseen kuuluu, että osallistujat työskentelevät laajasti eri datanhallinnan alueilla. Noin 250 osallistujan joukosta kolmannes oli kirjastoista, loput data-arkistoista ja muualta eri puolilta organisaatioiden tutkimuksen palveluita. Moniammatillisuuden merkityksen nosti esiin myös MIT:n kirjaston digitaalisen arkiston johtaja Nancy McGovern keynote –puheessaan, jossa hän korosti yhteisöllisyyden, yhteistyön ja poikkiammatillisen osaamisen merkitystä datanhallinnan palveluissa. Eri taustaisten ihmisten törmäyttämisestä on kysymys myös IDCC-konferenssissa.

Varsinaista konferenssia edeltävänä työpajapäivänä osallistuin Pohjois-Carolinan, Yalen ja Cornellin yliopistojen perustaman CURE-konsortion toimintaa esittelevään Curating for Reproducibility -työpajaan, jossa jaettiin käytännön vinkkejä datan hallintaan tutkimuksen toistettavuuden näkökulmasta. Osallistujien tehtävänä oli etsiä puutteita, virheitä ja muita epäloogisuuksia analysoitavista dataseteistä. Joiltakin R- ja Python –taitoisilta tämä tuntui luonnistuvankin melko helposti. Vaikka ulkopuolisen tekemä datan kuratointi on varsin työlästä ja vaatii erityisosaamista, on aihe erittäin tärkeä. Heikkolaatuisella datalla on tuskin arvoa edes tutkijalle itselleen – jatkokäytöstä puhumattakaan.

Ensimmäisenä varsinaisena konferenssipäivänä pidetyssä demosessiossa esiteltiin uutta versiota aineistonhallintasuunnitelmien kirjoittamisesta tukevasta työkalusta DMPOnlinesta. Uutuutena palvelussa on mm. suunnitelmien avaaminen organisaation muiden käyttäjien nähtäväksi. DMPOnlinen uudet ominaisuudet tullaan näkemään myöhemmin keväällä myös DMPTuulissa. Toinen kiinnostava demo oli re3Data.org:n ja Dariah -projektin puitteissa kehitelty humanisteille suunnattu data-arkistoja suositteleva Data Deposit Recommendation Service. Tällä hetkellä palvelussa tarjolla on vielä melko rajallinen määrä arkistoja, mutta on hyvä, jos tämän avulla yhä suurempi osa humanistien keräämistä digitaalisista aineistoista löytävät kotinsa.

Toisena konferenssipäivänä osallistuin ”Data Policy and Guidance” nimellä kulkeneeseen sessioon. Virginia Techin yliopiston esityksessä kuvattiin, miten kirjasto voi edistää datapolitiikoiden (policy) muuntamista käytännöiksi (procedure) maisterivaiheen opiskelijoilla ja mitä haasteita tähän liittyy. Keskeinen viesti oli, että motivointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. On helppo keksiä yleisellä tasolla, miksi datanhallinta on tärkeää, mutta miten saada se prioriteettilistan kärkeen, kun pitäisi valmistuakin ja saada opinnäyte tehtyä. Motivointi onkin sidottava mahdollisimman tiiviisti tutkimusalan käytäntöihin ja kohdeyleisön intresseihin. Kiinnostavia olivat myös TU Delftin kokemukset tutkijataustaisten data stewardien käyttämisestä datanhallinnan käytäntöjen edistämisessä laitoksilla.

Konferenssin perusteella voi sanoa, että datanhallinnan tukemiseen liittyvät palvelut ovat pinnalla yliopistoissa ympäri maailmaa ja kirjastot ovat tiiviisti kehityksessä mukana. Kirjaston verkostot laitoksiin ja tiedekuntiin ovatkin välttämättömiä, jotta hyviä datanhallinnan käytäntöjä saadaan jalkautettua osaksi tutkijoiden ja opiskelijoiden arkea.

OpenAIRE-Advanced avoimen tieteen puolestapuhuja ja edistäjä

OpenAIRE-projektit jatkuvat, kun vielä muutaman kuukauden käynnissä oleva OpenAIRE2020:n seuraaja OpenAIRE-Advance käynnistyi vuoden vaihteessa. Uuden projektin tavoitteita ovat:

  1. Optimoida OpenAIREn avoimen tieteen palveluja vastaamaan käyttäjien tarpeita. Tarkoituksena on tarjota tutkimuksen eri osapuolille näkymiä tutkimukseen liittyviin tietoihin (European Open Science Observatory).
  2. Mahdollistaa yleiseurooppalainen avoimen tieteen tukipalvelu, jossa keskeisessä roolissa ovat 34 NOADia (National Open Access Desk). NOADien tavoitteena on aktiivisesti edistää tieteen avoimuutta kansallisella tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
  3. Vahvistaa avointa tiedettä tutkimusyhteisöissä. Työskentely tapahtuu kolmen kansallisen tutkimusinfrastruktuurin kanssa (Elixir-GR, EPOS-IT ja DARIAH-DE), joiden kanssa OpenAIRE toimii avoin-tiede-palveluna (open science-as-a-service) periaatteella.
  4. Edistää tieteellisen viestintäympäristön muutosta. Julkaisu- ja data-arkistot muodostavat perustan maailmanlaajuiselle verkostoituneelle ja hajautetulle avoimen tieteen infrastruktuurille, jossa OpenAIRE tukee uuden sukupolven arkistojen toiminnallisuuksien ja teknologioiden kehittämistä.
  5. Rakentaa maailmanlaajuinen avoimen tieteen verkosto. OpenAIRE toimii yhteistyössä eri puolilta maailmaa (Latinalainen Amerikka, Japani, Yhdysvallat, Kanada, Afrikka) olevien partnereiden kanssa tavoitteena yhdenmukaistaa politiikkoja, käytäntöjä ja palveluja mahdollistamaan maailmanlaajuinen yhteentoimiva tieteellinen viestintäekosysteemi (scholarly commons).
  6. Tuoda tutkimus laajempaan käyttöön yhteiskunnassa. Kansalaistiedettä edistetään 10000 koulun verkoston kautta ja teollisuutta lähestytään Open Innovation-ohjelmalla.
  7. Tehdä yhteistyötä EOSC-hub -projektin kanssa European Open Science Cloud -toteuttamisessa.

Jatkossa kerromme lisää OpenAIREn palveluista sekä NOAD-toiminnasta ja yhteistyöstä Suomessa.

Lähde: Empowering Open Science: Kick Off of the OpenAIRE-Advance H2020 project / https://www.openaire.eu/empowering-open-science-kick-off-of-the-openaire-advance-h2020-project

 

Eurooppalaiset avoimen tieteen palvelut ja infrastruktruurit esillä Open Science Fair –tapahtumassa

Stavros Niarchos -keskus (Kuva: Pauli Assinen)

Ateenan uusi kansalliskirjasto Stavros Niarchos –kulttuurikeskuksessa kokosi syyskuun alussa eurooppalaiset avoimen tieteen palveluiden ja infran kehittäjät ensimmäistä kertaa järjestettyyn Open Science Fair –tapahtumaan. Kokouksen järjestivät neljä avoimeen tieteen saralla toimivaa hanketta: OpenAIRE, OpenUP, OpenMinTeD ja Foster. Tavoitteena oli liittää yhteen periaatelinjaukset, infrastruktuurit, palvelut, työnkulut ja ihmiset. Kokouksen tärkein anti on tiivistetty lyhyeen videoon:

Yksi kokouksen key note –puhujista oli prof. Jeffrey Sachs, amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Hän korosti, että kestävä kehitys on täysin saavutettavissa oleva tavoite, jonka saavuttamista avoin tiede ja tutkimusdatan avaaminen voivat omalta osaltaan vauhdittaa.

Jeffrey Sachs

Toinen pääpuhuja oli prof. John Ioannidis Stanfordin yliopistosta. Hän on tutkinut laajasti julkaistujen tutkimustulosten toistettavuutta, ja tulokset osoittavat, että hyvin harvat tutkimukset voidaan toistaa onnistuneesti. Jopa sellaisissa avoimissa lehdissä, jotka edellyttävät artikkelien taustalla olevan tutkimusdatan avointa saatavuutta, vain noin puolet tuloksista on mahdollista toistaa.

John Ioannidis

Avoimen tieteen alueella toimivien tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä pyritään jatkossa tiivistämään, erityisesti tutkimuksen pilvipalveluita kehittävän European Open Science Cloud –hankkeen (EOSC) myötä. Tästä asiasta järjestettiin oma sessiokin, jossa eurooppalaista verkkoinfraa kehittävä Géant, datakeskusten laskentapalveluita kehittävä EGI ja avoimen tieteen tuki- ja taustapalveluita tarjoava OpenAIRE keskustelivat asiakkaille suunnatuista palveluista ja niiden koordinoinnista. Lisää tämäntyyppistä yhteistyötä tullaan näkemään seuraavassa OpenAIRE Advance –nimellä kutsutussa projektivaiheessa, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa.

Olennainen osa tapahtumaa olivat työpajat, joissa osallistujat saivat mahdollisuuden antaa oman panoksensa palvelujen ideointiin ja kehittämiseen. Työpajoissa käytettiin erilaisia menetelmiä, mukana oli muun muassa työpaja, jossa käytettiin draaman keinoja avoimen tieteen haasteiden tunnistamiseen.

Posterisessio

Postereita oli kahdeksantoista. Ne käsittelivät erilaisia avoimen tieteen web-palveluja ja avoimen julkaisemisen aiheita. Mildred meets ATTX -posterimme lisäksi tutkimusdata-asiat eivät olleet postereissa yhtä paljon esillä kuin avoin julkaiseminen.

Posterien abstraktit löytyvät täältä: http://opensciencefair.eu/posters.

Posterit oli sijoitettu pääkokoustilaan, jonka lasiseinien takana aukeni upea maisema Välimerelle ja ympäri Ateenaa. (Kuva: Pauli Assinen)

Posteri löytyy Zenodosta: https://doi.org/10.5281/zenodo.997982

Open Science Fair -tapahtumasta julkaistuja kirjoituksia:

Videotallenne Open Science Fair 2017 esityksistä

Open Science Fair 2017 in OpenAIRE Newsletter

Open Science Fair 2017 in FOSTER News

Mojca Kotar: Enabling openness, reproducibility and re-use of research: Open Science FAIR, Athens, 6-8 September 2017

Andrea Chiarelli: Open Science in the cradle of democracy

Kimmo Koskinen ja Pauli Assinen

Tutkijat tyytyväisiä EU:n avoimen julkaisemisen pilottirahoitukseen – rahoitusta voi hakea helmikuun 2018 loppuun

Tutkijat pitävät EU:n Post-Grant OA -pilottirahoitusta avoimeen julkaisemiseen enimmäkseen tervetulleena tukimuotona. Myös OpenAIREn hallinnoimaa tukiprosessia luonnehditaan pääosin sujuvaksi ja yksinkertaiseksi. Tämä selviää Helsingin yliopiston kirjaston tänä syksynä tekemässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin kokemuksia vuonna 2015 alkaneesta FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tuesta.

Kysely lähetettiin 12:lle julkaisutukea saaneelle suomalaiselle tutkimusprojektille. Ne julkaisivat vuosina 2015–17 kaikkiaan 16 tutkimusta, jotka saivat Post-Grant OA -tukea keskimäärin 1320 euroa julkaisua kohden. Kyselyyn vastasi seitsemän tutkijaa ja yksi rahoitushakemuksen laatinut tutkimushallinnon edustaja.

Sähköpostilla toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin seuraavia asioita:

  • Mitä kautta saitte tiedon rahoitushankkeesta ja miksi haitte?
  • Millainen mielikuva hakuprosessista jäi? Hakisitteko uudelleen?
  • Mitkä seikat aiheuttivat eniten työtä? Miten kehittäisitte hakuprosessia?
  • Mitä vinkkejä teillä on niille, jotka ovat tekemässä hakemusta?

Tieto Post-Grant OA -rahoituksesta oli tullut enimmäkseen yliopiston erilaisten tukipalveluiden, kuten tutkimusrahoituksen palveluiden ja taloushallinnon kautta. Eräs tutkija mainitsi myös, että tieto oli tullut OA-kustantajan kautta.

Syyt Post-Grant OA -rahoituksen hakemiseen olivat moninaisia. Toisaalta tuotiin esiin, miten avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon leviämistä ja miten siihen kannustettiin projektissa (vrt. Open Access in FP7). Toisaalta Post-Grant OA -rahoitus palveli varsinaista tarkoitustaan: se tuki avointa julkaisemista, kun projekti oli jo päättynyt ja julkaisemiseen ei välttämättä ollut enää projektirahaa jäljellä. Eräs tutkija tiivisti asian näin: “Kuulin tukimahdollisuudesta, kun tutkimusrahoituksen asiantuntijat lähettivät siitä sähköpostia. Siinä vaiheessa FP7-projektini oli jo päättynyt, mutta projektiin liittyvät viimeiset tutkimukset olivat vielä julkaisematta. Ilman tätä mahdollisuutta minun olisi pitänyt maksaa julkaisumaksut muiden projektien rahoituksesta.”

Post-Grant OA -rahoituksen hakemista pidettiin enimmäkseen sujuvana ja yksinkertaisena prosessina, ja sen katsottiin palvelevan hyvin tarkoitustaan. Hakuprosessin aikana tulleisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin sai vastaajien mukaan nopeasti apua joko omasta organisaatiosta tai OpenAIREsta. Moni korosti tämän tuen merkitystä. “Hakemuksen ohjeet olivat erittäin selkeitä, ja verkkolomakkeiden täyttö helppoa ja nopeaa. OpenAIREn vastaavat virkailijat olivat hyvin auttavaisia, kun oli kysyttävää. Kyllä, hakisin uudelleen, jos olisin mukana tukeen oikeutetussa projektissa”, eräs tutkija arvioi. Muutkin hakuprosessiin tyytyväiset tutkijat ilmaisivat kiinnostuksensa hakea rahoitusta myös tulevaisuudessa, jos siihen olisi mahdollisuus. Kaksi kyselyyn vastannutta ilmoitti, ettei hakisi enää rahoitusta jatkossa, koska he pitivät hakuprosessia liian monivaiheisena ja työläänä saavutettuun säästöön nähden: “Jos olisin yksittäinen tutkija, en hakisi uudelleen. Organisaation intressissä tällainen rahoitus pitäisi olla”, toinen vastaajista kertoi. Yksi vastaaja koki OpenAIRE-ohjeistuksen hankalana, vaikka hakuprosessi oli muuten sujunut melko kitkattomasti.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä asiat he kokivat Post-Grant OA -hakuprosessissa kaikkein työläimmiksi. Laskuttaminen vaati selvästi eniten paneutumista. Laskuttamisessa työtä tuotti kustantajan informoiminen, laskutusohjeiden tulkinta ja laskun jakamiseen liittyvä ylimääräinen työ. “Ohjeistus sieltä [laskutusta koordinoivan Athena Research Centren] suunnalta oli epäselvä ja jouduimme täydentämään hakemusta sekä lähettämään heille vielä erikseen alkuperäisen OA-maksua koskevan laskun”, vastaaja kertoi. Ylimääräistä vaivaa saattoi tuottaa myös alkurekisteröinti, hakemusliitteet tai lisenssineuvottelu kustantajan kanssa. Eräs vastaaja koki ongelmalliseksi tutkimuksen tallentamisen OpenAIRE-yhteensopivaan julkaisuarkistoon, kun oma organisaatio ei tätä vaihtoehtoa tarjonnut. Vastaajaa kehotettiin tallentamaan tutkimusartikkeli Zenodoon. Kaikkiaan viisi vastaajaa nosti esiin työläitä asioita hakuprosessista, mutta kolme heistä koki hakuprosessin kuitenkin kokonaisuutena helpoksi ja yksinkertaiseksi. “Koko hakemuksen tekemiseen meni aikaa alle tunti”, eräs vastaaja kertoi.

Useimmat kyselyyn vastanneet kannustavat tutkijakollegoitaan hakemaan Post-Grant OA -rahoitusta, jos siihen on mahdollisuus. Muutamia vinkkejäkin tarjotaan. Hakijoiden kannattaa ottaa selvää oman organisaation tarjoamasta tuesta, jota löytyy ainakin tietopalvelusta ja kirjastosta sekä tutkimusrahoitukseen ja taloushallintoon liittyvistä yksiköistä. Ohjeiden huolellinen lukeminen säästää ylimääräiseltä vaivalta. Ja jos OA-julkaisumaksu on suurempi kuin Post-Grant OA -tuki, laskun jakamisen mahdollisuus on hyvä selvittää etukäteen kustantajan ja OpenAIREn kanssa.

Post-Grant OA -tukea avoimeen julkaisemiseen on mahdollista saada vielä 28.2.2018 saakka. Tuki on tarkoitettu nimensä mukaisesti päättyneiden FP7-projektien tutkimustulosten julkaisemiseen. Tuen edellytykset ovat ennallaan, ja niihin voi tutustua aiemmassa blogikirjoituksessa.

FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tukea haetaan verkko-osoitteesta https://postgrantoapilot.openaire.eu/.

Tuki EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen jatkuu helmikuulle 2018 saakka

Vuonna 2015 alkanut tuki EU:n rahoittamien FP7-puiteohjelman hankkeiden avoimeen julkaisemiseen jatkuu 28.2.2018 saakka. Tuen edelltykset säilyvät samanlaisina kuin tähänkin saakka, esimerkiksi tukea voi saada korkeintaan kolmeen julkaisuun hanketta kohti, ja julkaisukanavien on oltava kokonaan avoimia Gold OA -kanavia. Tukea myönnetään sekä artikkelien että monografioiden julkaisemiseen. OpenAIRE:n hallinnoima tuki tunnetaan nimellä FP7 Post-Grant Open Access Pilot.

Tukea haetaan verkko-osoitteesta https://postgrantoapilot.openaire.eu/

Lisätietoja tuen ehdoista löytyy aiemmmasta postauksesta tässä blogissa.

Tänäastisia kokemuksia OA-tuen pilotista on koottu Haagissa huhtikuussa 2017 pidetyssä työpajassa. Samassa yhteydessä julkaistiin myös kiinnostava raportti Towards a Competitive and Sustainable OA Market in Europe – A Study of the Open Access Market and Policy Environment.

Open Science Fair 2017 Ateenassa 6.-8.9.2017

Open Science Fair 2017 kokoaa avoimen tieteen parissa toimivat Ateenaan

Tapahtuman tavoitteena on edistää kestävää avointa tiedettä. Kohderyhminä ovat politiikkatason päätöksentekijät, rahoittajat, kustantajat, sisällön tuottajat, tutkimusinfrastruktuurit/yhteisöt, tutkijat, kirjastot, tutkimusorganisaatiot ja innovaattorit.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuullaan asiantuntijaesityksiä ja käsitellään tieteen avoimuuden kysymyksiä ja haasteita ryhmätöissä, työpajoissa ja koulutussessioissa. Näyttääpä ohjelmassa ainakin alustavasti olevan datathonkin.

Tapahtuman järjestävät yhteistyönä neljä EU:n rahoittamaa konsortiota: OpenAIRE (www.openaire.eu), OpenUP (www.openup-h2020.eu), Foster (www.fosteropenscience.eu) ja OpenMinTeD (www.openminted.eu).

Lisätietoja

info@opensciencefair.eu

Ilmoitukset järjestäjien sivuilla

OpenAIRE: Announcing the Open Science Fair 2017 – 6-8 September, Athens

OpenUP: Announcing the Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017-tapahtuman omat sivut (http://opensciencefair.eu/) ovat tätä kirjoitettaessa (9.5.2017) vielä keskeneräiset, mutta osoite kannattaa pistää muistiin ja seurata tapahtuman valmisteluja myös twitterissä #OSFair17

 

 

 

Ilmaisia palveluja tutkimuksen tarpeisiin

Palveluja tutkimuksen eri tarpeisiin

Onko rinnakkaistallentaminen ongelmasi? Haluatko tietoa EU-rahoitteisesta tutkimuksesta ja sen tuloksista? Lisää näkyvyyttä organisaatiosi tutkimustuotoksille?

OpenAIRE-projekteissa on vuodesta 2009 lähtien kehitetty palveluja tieteellisen tutkimuksen eri osapuolille, tutkijoille, tutkimusta koskevan tiedon tarjoajille, tutkimushallinnolle ja rahoittajille. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli varmistaa, että eurooppalaisilla tutkijoilla on käytettävissään infrastruktuuri, joka tukee Euroopan komission rinnakkaistallentamispilottia. Tästä palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti. Nykyisin palvelut perustuvat pääosin OpenAIREn tietokannan tietoihin yli19 miljoonasta julkaisusta (deduplikoituja) ja yli 45 tuhannesta datasetista, jotka on haravoitu yli 6000 tietolähteestä (tilanne 15.3.2017). OpenAIRE tarjoaa mahdollisuuden yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa analyyseja ja raportointia varten (Kuva 1).

Kuva 1. OpenAIRE tiedon kerääjänä, jalostajana ja levittäjänä. Lähde: OpenAIRE – An Open Knowledge & Research Information Infrastructure

Suomalaisen tutkimusta koskevat tiedot OpenAIREssa

Suomessa tutkijoilla on vaihtoehtoja julkaisujen rinnakkaistallentamiselle, siksi OpenAIREn tarjoama vaihtoehto, Zenodo, ei ole ensisijainen rinnakkaistallentamispaikka.

Suomessa on kuusi OpenAIRE yhteensopivaa julkaisuarkistoa: Aaltodoc Publication Archive, HELDA, JyX, LUTPub, Theseus ja University of Oulu Repository – Jultika. Näissä arkistoissa olevat julkaisut ja datasetit saavat lisänäkyvyyttä, kun ne on haravoitu OpenAIREn tietokantaan. Jos käytettävissä on riittävät tunnisteet, OpenAIREssa linkitetään julkaisut tutkimusdataan ja nämä molemmat rahoittajiin. Nämä tiedot ovat käytettävissä OpenAIREn raportointivälineiden ja rajapintojen kautta.

Avoimen julkaisemisen tueksi OpenAIRE on tukenut Open Peer Review modulin kehittämistä. Moduli on tarkoitettu käytettäväksi DSpacen kanssa.

Jos julkaisu-/data-arkistosi ei vielä ole OpenAIRE-yhteensopiva, niin ohjeet liittymiseksi löytyvät täältä https://www.openaire.eu/intro-data-providers.

Tutkimushallinnon ja rahoittajien tarpeisiin löytyy tietoa komission avoimen tieteen politiikasta sekä analyysi ja raportointivälineitä.

Tulossa olevia palveluja

Kehitteillä on muun muassa

  • Brokering-palvelu, johon rekisteröitymällä saa tietoa oman arkiston tietoihin liittyvistä linkityksistä ja linkkeihin liittyvistä päivityksistä
  • Tutkimusdatan anonymisointipalvelu, josta kerromme lisää, kun palvelun beta-versio julkistetaan.

OpenAIRE-organisaatio

OpenAIRE2020-projektissa suunnitellaan osan projektin tehtävien siirtoa perustettavalle organisaatiolle. Organisaatio voisi oikeussubjektina toimia projektia paremmin sopimuksiin perustuvissa yhteistyömuodoissa, esimerkiksi rahoitushauissa. Tähänkin palaamme asian edistyessä.

OpenAIRE työpaja – Impact and Measurement of Open Access

Työpaja järjestettiin Oslossa järjestäjinä OpenAIRE-projektin kanssa CERES (aiemmin CRIStin) ja HiOA. Työpajan tarkoituksena oli mahdollistaa nykytilan arviointi eri sidosryhmien kesken (tutkimusta tekevät organisaatiot, rahoittajat, kustantajat, tutkimushallinto, infrastruktuuripalvelujen tarjoajat), tilanteessa, jossa avoimen julkaisemisen tilastojen ja indikaattorien standardointi alkuvaiheessa. Tämä tilanne tulikin hyvin ilmi työpajan aikana. Ideoita ja kokeiluja OA:n vaikutuksista on useita, mutta kattava laajempi vaikuttavuuden mittaaminen vielä puuttuu.

Aiemmat OpenAIRE-työpajat: https://www.openaire.eu/workshops/

OpenAIRE-webinaarit: https://www.openaire.eu/webinars/