Artikkelit

Julkaistu

Synergiat kestävään, avoimeen ja vastuulliseen tutkimukseen: Open Science Fair 2019

Noin 400 avoimen tieteen toimijaa kokoontui syyskuussa Portugalin Portoon Douro-joen partaalle konferenssikeskuksena toimivaan historialliseen tullirakennukseen. Kokouksen teema Synergies for Sustainable, Open and Responsible Research nosti esiin avoimen tieteen kentän lukuisten toimijoiden yhteistyöstä syntyvän synergian.

Open Science Fair -tapahtuman järjesti yhdessä neljä eurooppalaista avoimen tieteen hanketta: OpenAIRE, FIT4RRI, EOSC Secreretariat ja FAIRsFAIR.

 

 

Konferenssiohjelma koostui perinteisistä Keynote-puheenvuoroista, rinnakkaisista tiettyyn teemaan keskittyvistä työpajoista ja noin 50 posteria sisältäneestä posterisessiosta. Kolmantena päivänä ohjelmaan sisältyi myös kiinnostava demosessio, jossa demojen esittelijöillä oli kaksi minuuttia aikaa vakuuttaa kuulijat, että demoon kannattaa tutustua tarkemmin. Näihin olisi mielellään perehtynyt pidempäänkin, mutta käytännössä vain muutamaan niistä ehti tutustua demoille varatussa ajassa.

Demoista mieleen jäi erityisesti ranskalainen Dissem.in -palvelu, jonka tavoitteena on sujuvoittaa rinnakkaistallennusta julkaisuarkistoon. Toinen lupaavalta vaikuttanut demo oli taulukkomuotoisen tutkimusdatan anonymisointiin tarkoitettu Amnesia-työkalu, jota on kehitetty OpenAIREn puitteissa. Mielenkiintoisia olivat myös demot, joissa esiteltiin työkaluja tutkimusaineistojen metatietojen rikastamiseen, esimerkiksi affiliaatiotiedolla. Nämä, kuten monet muutkin kehitteillä olevat palvelut ja sovellukset, ovat vielä beta-vaiheessa, mutta niiden kehitystä kannattaa seurata.

Kokouksen viimeisenä päivänä oli vuorossa Plan S -paneeli, jossa selvitettiin hankkeen etenemissuunnitelmaa ja korostettiin myös julkaisuarkistojen merkitystä, vaikka ne jäivätkin Plan S:n alkuvaiheessa vähemmälle  huomiolle.

Open Science Fair -konferenssin:

Näkymä Douro-joelle
Open Science Fair 2019-tapahtuma järjestettiin Douro-joen varrella Portossa.
Kokoussali Alfandega do Porto Congress Center -tiloissa
Alfandega do Porto Congress Center oli Open Science Fair 2019 tapahtumapaikka. Kongressikeskus on rakennettu vanhaan tullirakennukseen, joka on yksi Porton maamerkkejä.
Julkaistu

OpenAIREn kuulumisia Debrecenistä: EOSC, palvelut ja pysyvä organisaatio

OpenAIREn vuosikokous Unkarin Debrecenissä keskittyi pääosin kahteen aiheeseen: OpenAIREn palveluiden esittelyyn kaikille projektissa toimiville osapuolille ja OpenAIREn pysyvän organisaation järjestäytymiseen. Lisäksi kokouksessa esiteltiin European Open Cloud -hanketta. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään näitä teemoja lyhyesti.

OpenAIRE General Assembly järjestettiin Unkarissa. Isäntänä toimi Debrecenin yliopisto. Kuvassa yliopiston päärakennus. Kuva: Pauli Assinen

OpenAIRE ja European Open Science Cloud (EOSC)

OpenAIRE osallistuu EOSC:n toimintaa monella tasolla. OpenAIRE:lla on edustaja EOSC Executive Board:ssa, jonka tehtävänä on ohjata EOSC:n kehittämistä sekä valmistella suosituksia EOSC:n hallinta-, toiminta- ja rahoitusmalleiksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhdessä eInfraCentral -, EOSC-hub – ja EOSCpilot -projektien kanssa OpenAIRE kehittää ja ylläpitää EOSC Portal -sivustoa ja on yksi EOSC:in palvelujen tuottajista.

Avoimen tieteen palvelut OpenAIREssa

OpenAIREn hakukäyttöliittymä  avoimen, linkitetyn tiedon löytämiseen
https://explore.openaire.eu

OpenAIREn hakuportaali tarjoaa pääsyn tutkimuksen sisältöihin. Se perustuu palvelun taustalle rakennettuun avoimeen tieteellisen viestinnän graafiin, josta tarkemmin tuonnempana. Haku- ja selaustoimintojen lisäksi OpenAIRE-portaali tarjoaa käyttäjälle keinon löytää soveltuva julkaisuarkisto tai datapalvelu oman julkaisun tai tutkimusdatan tallennukseen. Lisäksi käyttäjä voi portaalin avulla linkittää tutkimustulokset rahoitukseen ja projekteihin sekä tuottaa raportteja ja graafisia visualisointeja esimerkiksi projektin tai laitoksen tutkimustuloksista. Tämä palvelu on tuotantokäytössä.

Amnesia: data-aineiston anonymisointi
https://amnesia.openaire.eu

Amnesia tarjoaa tutkijalle välineen sensitiivisen datan anonymisointiin, jotta aineisto voidaan jakaa laajalle yleisölle. Käyttäjä ohjaa anonymisoinnin toteutusta ja valitsee joustavan vaihtoehdon vahvan yksityisyyden suojan ja aineiston käytettävyyden väliltä. Palvelu on tarkoitettu taulukkomuotoisen datan anonymisointiin. Ohjelmiston voi ladata omalle koneelle, ja sitä voi myös kokeilla web-liitymän kautta. Ohjelmisto löytää myös anonymisoitujen aineistojen versioita, jotka on tallennettu Zenodo-palveluun. Palvelu on teknisesti valmis, ja sen käytttönotto on beta-vaiheessa.

Zenodo: yleiskäyttöinen datapalvelu
https://zenodo.org

Zenodo on kaikille tieteenaloille soveltuva  avoin digitaalinen arkisto, jonka avulla tutkijat, projektit ja organisaatiot voivat jakaa, säilyttää ja esitellä monimuotoisia tutkimustuloksia (dataa, ohjelmistoja ja julkaisuja). Palvelu soveltuu erityisesti aineistoille, joille ei löydy avointa tallennuspaikkaa muista palveluista. Zenodoa yläpitää CERNin datakeskus. Palvelu on tuotantokäytössä.

OpenAIREn graafi: Avoin, linkitetty tutkimus
http://develop.openaire.eu

OpenAIREn haravointipalvelu rakentaa tutkimustiedon välittämisen graafia keräämällä metatietoja tiedontuottajilta, rikastamalla tietoja tekstinlouhinnan ja päättelyn avulla sekä keräämällä tietoa käyttäjiltä. Palvelun tuottama graafi on käytettävissä erilaisten rapintojen kautta, esimerkiksi OAI-PMH, HTTP API, Linked Open Data, SPARQL endpoint. Graafi koostetaan kahdesti kuussa keräämällä metatietoja OpenAIREn euroooppalaisen ja globaalin verkoston tiedontuottajilta. Sen jälkeen tiedot normalisoidaan ja muunnetaan graafin käyttämään muotoon. Tämä palvelu on tuotantokäytössä.

OpenAIREn ohjausnäkymä tutkimusrahoittajille
https://monitor.openaire.eu/

 

 

Tutkimusrahoittajille suunnattu ohjausnäkymä (dashboard) perustuu OpenAIREn graafiin ja tarjoaa seuranta- ja raportointivälineet, joiden avulla rahoittajien ja tiedepolitiikan päättäjien on mahdollista seurata rahoitetun tutkimuksen tuloksia. Palvelun avulla voidaan myös visualisoida tutkimuksen tuotoksia. Palvelu on tuotantokäytössä.

 

OpenAIREn päättely: tekstin- ja datanlouhintaa tiedejulkaisemisen tarpeisiin

Tämä palvelu suorittaa tekstin louhintaa ja käsitteiden tunnistusta julkaisujen metatietojen ja kokotekstin perusteella. Se löytää linkkejä projekteihin, rahoitustietoihin ja tutkimusrahoittajiin sekä linkkejä dataviittauksiin tai data-arkistoihin. Palvelu tunnistaa myös viittaukset ohjelmistoihin, kirjoittajien taustaorganisaatioihin ja lähdekirjallisuuteen. Lisäksi palvelu luokittaa julkaisut erilaisten taksonomioiden perusteella. Palvelun lopputulos on nähtävillä OpenAIRE-portaalissa. Palvelu on tuotantokäytössä.

OpenAIREn tutkimusanalytiikka: Aihealueiden tunnistus ja mallinnus

Palvelu tunnistaa ja merkitsee aiheenmukaisesti laajoja julkaisuaineistojen kokonaisuuksia. Näitä aihealueita hyödynnetään julkaisujen linkittämisessä muihin tietoihin, esimerkiksi tekijöihin, rahoitukseen ja lehtiin. Palvelu analysoi tekstitietoa (tiivistelmät, kokoteksti), julkaisuun liittyvää tietoa (viittaukset, tekijäverkosto) ja muita taustatietoja (tekijät, julkaisukanavat, rahoitus) mahdollisesti yhdistäen näitä tietoja luokituksiin (ACM CCS, MeSH). Näiden tietojen perusteella aineistoa ryhmitellään ja näytetään aiheenmukaisissa kokonaisuuksissa. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.

OpenAIREn  ohjausnäkymä tiedontuottajille
https://provide.openaire.eu

OpenAIREn tiedontuottajille tarkoitettu ohjausnäkymä (dashboard) on verkkopalvelu, jonka kautta tiedontuottajat ovat yhteydessä OpenAIREen. Tiedontuottajia ovat julkaisuarkistot, data-arkistot ja tutkimustietojärjestelmät. Palvelu tarjoaa käyttöliittymän moniin OpenAIREn taustapalveluihin:

  1. Rekisteröinti – tietolähteiden tarkistus ja validointi OpenAIREn metatietosuositusten kannalta. Tiedontuottajan rekisteröinti, julkaisujen kokotekstilinkit tekstin- ja datanlouhintaa varten, julkaisuarkiston validointihistoria, haravoinnin tila.
  2. Metatietojen rikastaminen – ilmoitusten tilaaminen julkaisuarkiston metatietojen rikastamista varten käyttäen OpenAIRE Broker -palvelua.
  3. Seuranta ja arviointi – käyttäjätilastoinnin tilaaminen,  julkaisuarkiston yhdistetyn ja puhdistetun käyttötilaston seuranta.

    Tekninen tuki OpenAIRE-yhteentoimivuudelle: OpenAIREn ohjeet tiedontuottajille

OpenAIREn ohjeet tiedontuottajille koostuvat joukosta sovellusprofiileja, jotka antavat tiedontuottajille mahdollisuuden saada tutkimuksen tuotokset näkyviin OpenAIREn palvelussa. Nämä sovellusprofiilit perustuvat laajassa käytössä oleviin metatieto- ja tiedonsiirtostandardeihin. Vaikka jokainen profiili keskittyy omaan käyttötarkoitukseensa, niitä voidaan linkittää keskenään, ja niiden avulla tutkimuksen tuotoksia voidaan kuvailla ja liittää asianmukaisiin yhteyksiin.

OpenAIRE validointipalvelu

Tämä palvelu tekee laaduntarkistuksia koskien haravointiprotokollan toteutusta (OAI-PMH) ja metatietojen yhtenevyyttä tietyn skeeman suhteen. Kyseessä on sääntöpohjainen sovellus, joka tarjoaa ylläpitäjälle halintaliittymän. Sen avulla voi tehdä hienosäätöä tarkistettavien sääntöjen suhteen. Tämän palvelun avulla OpenAIRE tarkistaa ja vahvistaa kaikkien tiedontuottajien yhteentoimivuuden.

OpenAIREn välittäjä: julkaisujen  ilmoituspalvelu

Välityspalvelu tukee metatietojen ja julkaisujen vaihtoa julkaisuarkistojen, kustantajien ja julkaisutietoja kokoavien palvelujen kesken. Sen avulla julkaisuarkistot voivat myös rikastaa omia metatietojaan.  Kyseessä on ilmoituspalvelu, jonka voi tilata. Palvelu perustuu OpenAIREn graafiin, joka on yhtenäistetty, rikastettu, linkitetty ja avoin tieteellisen tiedonvälityksen verkko. Julkaisuarkistojen ylläpitäjät tilaavat  ilmoituksia heitä kiinnostavista tapahtumista käyttäen OpenAIREn tiedontuottajan ohjausnäkymän verkkopalvelua. Palvelun käytöönotto on beta-vaiheessa.

OpenAIREn käyttötilastot

Palvelu seuraa, kokoaa ja analysoi käyttötietoja OpenAIREn tiedontuottajaverkostosta. Se hyödyntää käyttöä kuvaavaa metriikkaa, kuten latausmääriä ja metatietojen katsomista. Käyttötietojen seurantaan käytetään avoimen lähdekoodin Matomo-alustaa. Tämän lisäksi käyttötietoja voidaan kerätä SUSHI-Lite -yhteensopivista lähteistä. Analyysi soveltaa COUNTER-määritystä ja huomioi robots.txt-tiedostojen asetukset. Palvelu yhdistää samaa kohdetta koskevat käyttötilastot. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.

Tutkimusyhteisön ohjausnäkymä
https://connect.openaire.eu/

Tutkimusyhteisön ohjausnäkymä OpenAIRE Connect on virtuaalinen ympäristö, jossa tutkijat voivat jakaa ja linkittää tutkimuksen tuotoksia, esimerkiksi julkaisuja, data-aineistoja, ohjelmistoja oman tieteenalansa näkökulmasta. Sen avulla voidaan koota keskeiset aineistot yhteen paikkaan, jossa tutkimusyhteisön edistymistä voi seurata. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.

OpenAIREn avoin linkitys: ScholeXplorer
http://scholexplorer.openaire.eu/

ScholeXplorer-palvelu muodostaa graafin, joka kuvaa data-aineistojen ja julkaisujen välisiä suhteita sekä data-aineistojen keskinäisiä suhteita. Palvelu antaa myös pääsyn tähän graafiin. Kohteet ja niiden väliset suhteet määräytyvät julkaisutietojen tuottajien (esim. CrossRef), data-arkistojen (esim. DataCite) ja muiden digitaalisten arkistojen julkaisemien tietojen pohjalta. Palvelu kokoaa linkkejä, jotka on ilmaistu Scholix-formaatissa ja tarjoaa ohjelmointirajapinnan (API), jonka avulla kolmansien osapuolien on mahdollista hakea ja tarjota linkkejä tähän graafiin. Palvelu on tuotantokäytössä.

Yliopiston päärakennuksen juhlasalia koristavat upeat lasimaalaukset. Kuva: Pauli Assinen

OpenAIRE A.M.K.E

Syyskuussa 2018 perustettiin Ateenassa OpenAIRE A.M.K.E, Kreikan lakien mukainen Non-Profit Partnership (NPP) organisaatio. Perustajina oli neljä organisaatiota: Ateenan yliopisto Kreikasta, Göttingenin yliopisto Saksasta, Minhon yliopisto Portugalista ja UNIT Norjasta. Debrecenissä järjestettiin organisaation ensimmäinen General Assembly, jossa Helsingin yliopisto ja toistakymmentä muuta OpenAIRE Advance partneria ilmoitti olevansa kiinnostunut liittymään organisaatioon. Liittymisprosessi on parhaillaan käynnissä.

Prodromos Tsiavos esittelee OpenAIRE Legal Entity:n hallintomallia. Kuva: Pauli Assinen
Julkaistu

Making sense of Open Science jungle – optimizing your use of Open Science services

12.3., klo 10.00-16.30, Helsingin Paasitornin Tarja Halonen -salissa (Paasivuorenkatu 5 A) keskustellaan EOSC-portaalin tarjonnasta. Miten löydät tiesi avoimen tieteen viidakossa?
European Open  Science cloud (EOSC) tarjoaa runsaasti palveluita avoimeen tieteeseen, ja ensinäkemältä laaja tarjonta voi vaikuttaaa todelliselta viidakolta. Tilaisuudessa saat selkeän yleiskuvan EOSCin palvelutarjonnasta, ja avoimen tieteen asiantuntijoiden opastuksella löydät polkusi tässä ekosysteemissä. Työpajaosuudessa voit jakaa omia kokemuksiasi ja havaintojasi näistä palveluista ja niiden optimaalisesta käytöstä.
Tapahtuman järjestävät OpenAIRE, Helsingin yliopiston kirjasto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Huomioithan, että tilojen rajallisuuden vuoksi tapahtumaan mahtuu paikan päälle vain kuusikymmentä ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tilaisuuteen tulee myös etäosallistumismahdollisuus.
Lisätietoja Avointiede.fi -sivustolta.
Julkaistu

Avoin julkaiseminen OA-kustantajien näkökulmasta – COASP 2018 –konferenssi kartoitti tiedejulkaisemisen kenttää

 

 

 

 

 

 

 

Open Access –kustantajien järjestö OASPA järjesti syyskuussa Wienissä vuosittaisen konferenssin, joka oli järjestyksessä jo kymmenes. Wienin yliopiston matematiikan ja taloustieteen laitoksella pidetty konferenssi kokosi yhteen OA-kustantajien, yliopistojen ja kirjastojen edustajia keskustelemaan avoimen julkaisemisen ajankohtaisista kysymyksistä. Open Access –julkaisemista on pitkään yritetty edistää, mutta kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin alkuvaiheessa 2000-luvun alkupuolella kuviteltiin. Tällä kertaa kuitenkin tunnelma oli varsin optimistinen ja keskustelujen perusteella voisi uskoa, että nyt vihdoinkin alkaa tapahtua ja jonkinlainen käännekohta on saavutettu.

Epäilemättä yksi tunnelmaa tiivistänyt tekijä oli sopivasti vähän ennen kokousta julkistettu eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S –aloite. Tämän aloitteen pääarkkitehti Robert-Jan Smits oli paikalla kertomassa asian taustasta ja suunnitelman seuraavista askelista. Hän oli saanut komissiolta tehtävän esittää suunnitelma OA-kehityksen vauhdittamiseksi EU:n tasolla. Keskusteltuaan eri tahojen kanssa hänelle selvisi pian, että ratkaisun avaimet ovat tutkimusrahoittajien käsissä, sillä vain heillä on mahdollisuus asettaa selkeitä ehtoja tutkimustulosten avoimesta julkaisemisesta. Koska tiede on kansainvälistä, yksittäisten kansallisten rahoittajien on vaikea edetä asiassa yksinään. Plan S –suunnitelman kantavana ajatuksena onkin muodostaa eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymä, joka etenee asiassa yhtenäisellä tavalla. Alkuvaiheessa aloitteen allekirjoittajina oli yksitoista kansallista tutkimusrahoittajaa, ja Suomen Akatemian liityttyä joukkoon määrä nousi kahteentoista.

Plan S –aloitteen julkistus tuotti valtavan vyöryn palautetta, esimerkiksi Twitter-viestejä yli 70 000. Monet tahot ovat jo osoittaneet tukensa aloitteella, kuten yliopistokirjastojen LIBER ja Suomessakin UNIFI. OA-kustantajien oma etujärjestö OASPA ei sen sijaan ole ottanut asiaan kantaa. Tämä voi johtua siitä, että tässä järjestössä on varsinaisten OA-kustantajien lisäksi edustus myös perinteisiltä isoilta kustantajilta, joiden toimintamallina on hybdrijulkaisemisen. Esimerkiksi Taylor & Francis ja Springer Nature ovat aktiivisia OASPA:n jäseniä. Plan S –aloite rajaa hybridijulkaisemisen lyhyen siirtymävaiheen toimintatavaksi. Seuraava askel tämän aloitteen tiekartalla on tarkemman toteutussuunnitelman laatiminen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Konferenssin ohjelmassa oli paneelikeskustelujen lisäksi Show and Tell –osio, jossa oli lyhyitä esityksiä eri teemoistra. Yksi näistä oli Martyn Rittmanin esitys MDPI:n perustamasta Scilit-tietokannasta, johon on koottu tiedot yli 100 miljoonasta artikkelista. Aineistoa voi suodattaa myös OA-saatavuuden mukaan, ja palvelun Rankings-osiossa on mielenkiintoista tilastotietoa kustantajista, lehdistä ja artikkelien määristä.

Avoimuuteen tähtääviä sopimusmalleja käsitelleessä osiossa Kamran Naim esitteli Annual Reviews –kustantajan suunnitelmaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen. Ajatuksena on tarjota nykyisille tilaajille 5 %:n alennus tilausmaksusta, ja samalla siirtyä avoimeen julkaisemiseen edellyttäen, että lähes kaikki tilaajat jatkavat tilaustaan. Kokeilut yksittäisten Annual Reviews –julkaisujen avaamisesta osoittavat, että avoimuus lisää käytön määrän nelinkertaiseksi. Kiinnostavaa nähdä onko tällainen malli kestävä pidemmällä tähtäimellä. Ainakin lyhyellä tähtäimellä siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, mutta uusia tilaajia ei tällä mallilla kuitenkaan voi hankkia.

Janneke Adema Coventryn yliopistosta puhui yliopistopohjaisesta OA-julkaisemisesta tuoden esiin brittiläisen yhteenliittymän Radical Open Access Collective, johon kuuluu yli 50 yliopisto- tai tutkijalähtöistä OA-kustantajaa. Samankaltainen, mutta suppeampi yliopistopohjaisten kustantajien konsortio on ScholarLed. Kirjastopohjaista julkaisutoimintaa puolestaan edustaa amerikkalainen Library Publishing Coalition, johon kuuluu n. 80 yliopistoa. Näiden yhteenliittymien tavoitteena on myös jakaa osaamista jäsentensä kesken järjestämällä tapahtumia ja koulutusta. Tässä yhteydessä mainittiin myös Sebastian Nordhoffin kirja Cookbook for Open Access books, jossa kuvataan Language Science Pressin kokemuksia uuden OA-kustantamon perustamisesta.

Kristen Ratan kertoi Collaborative Knowledge Foundationin (Coko) toiminnasta. Tämä taho kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan avoimessa julkaisemisessa. Avoimen lähdekoodin periaatteella julkaistavat ohjelmistot tarjoavat perustan toimitustyössä tarvittaville työvälineille. Avointen monografioiden toimittamiseen Coko on kehittänyt Editoria-ohjelmiston, jota käyttää esimerkiksi California Digital Library. Cokon kehittämän xPub-ohjelmiston pohjalta Hindawi-kustantaja on uusimassa omaa lehtien toimitusjärjestelmäänsä.

Konferenssin lopuksi oli paneelikeskustelu FAIR-teemasta liittyen tutkimusdatan saatavuuteen. DataCite tarjoaa palvelun sopivan data-arkiston löytämiseen FAIR-periaatteiden näkökulmasta. Palvelu on nimeltään Repository Finder.

OASPA-konferenssi tarjosi läpileikkauksen ajankohtaiseen keskusteluun avoimesta julkaisemisesta, jota tällä hetkellä käydään vilkkaasti myös OA-kustantajien foorumeilla.

Julkaistu

Kansallisesta koordinaatiosta toivotaan tukea julkaisuarkistoille – OpenAIRE-kyselyn tulosten yhteenveto

Helsingin yliopiston kirjasto lähetti huhtikuun alussa 15 suomalaiselle julkaisuarkistolle kyselyn, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin näkemyksiä ja kokemuksia OpenAIRE-haravointiin liittyen. OpenAIRE-haravoinnilla tarkoitetaan Suomessa tehdyn tutkimuksen julkaisutietojen ja rinnakkaistallennettujen julkaisujen löytymistä eurooppalaisen OpenAIRE-hakuportaalin kautta.

Kyselyyn vastasi toukokuun loppuun mennessä seitsemän OpenAIRE-haravoinnin piirissä olevaa arkistoa ja seitsemän arkistoa, jotka eivät ole rekisteröityneet OpenAIREen. OpenAIRE-yhteensopivilta julkaisuarkistoilta tiedusteltiin sähköpostitse seuraavia kysymyksiä:

  1. Milloin ja miksi julkaisuarkistonne liittyi OpenAIRE-haravoinnin piiriin?
  2. Millaista valmistavaa työtä liittymiseen kuului? Koettiinko liittyminen työlääksi prosessiksi?
  3. Minkälaisia hyötyjä OpenAIRE-yhteensopivuus on tuonut?
  4. Mitä muita ajatuksia tai havaintoja teillä on OpenAIRE-yhteensopivuuteen liittyen?

OpenAIRE-haravoinnin ulkopuolella oleville arkistoille lähetettiin seuraavanlaisia kysymyksiä:

  1. Suunnitteleeko julkaisuarkistonne liittymistä OpenAIRE-haravoinnin piiriin? Miksi?
  2. Mitkä seikat ovat estäneet tai olleet hidastamassa liittymistä?
  3. Onko OpenAIRE-liitännän ulkopuolella olemisesta ollut jotain haittaa?
  4. Mitä muita ajatuksia tai havaintoja teillä on OpenAIRE-yhteensopivuuteen liittyen?

Kyselyyn vastasivat OpenAIRE-haravoinnin piirissä olevista arkistoista Jultika (Oulun yliopisto), Aaltodoc (Aalto-yliopisto), TamPub (Tampereen yliopisto), Theseus (ammattikorkeakoulut), JYX (Jyväskylän yliopisto), LUTPub (Lappeenrannan yliopisto) ja UEF eRepository (Itä-Suomen yliopisto). OpenAIREn ulkopuolella olevista arkistoista vastasivat Jukuri (Luonnonvarakeskus), TUT Pub (Tampereen teknillinen yliopisto), Tietoarkisto, Julkari (sosiaali- ja terveysministeriö), UTUPub/Tutkimusportaali (Turun yliopisto), VTT Publications Register (Teknologian tutkimuskeskus) ja Lauda (Lapin yliopisto).

Tässä blogipostauksessa esittelemme kyselyn tulokset. Tulosten esittäminen etenee siten, että ensin tarkastellaan OpenAIRE-rekisteröityjen julkaisuarkistojen vastauksia. Tämän jälkeen siirrytään OpenAIREn ulkopuolella olevien arkistojen vastauksiin. Lopuksi on lyhyt yhteenveto.

OpenAIRE-yhteensopivien arkistojen vastaukset

Liittymisen taustalla EU-raportointi

Tutkimusjulkaisujen OpenAIRE-haravointi eurooppalaisista julkaisuarkistoista alkoi joulukuussa 2010 Euroopan komission tutkimuksen 7. puiteohjelman (FP7) yhteydessä. Vastaajien edustamia suomalaisia julkaisuarkistoja on liittynyt OpenAIRE-haravoinnin piiriin pitkin 2010-lukua noin vuosi per arkisto tahtia – viimeisimpänä Tampereen yliopiston TamPub tänä vuonna.

Tärkeimpänä yksittäisenä syynä OpenAIRE-rekisteröitymiseen vastaajat pitivät EU:n rahoittamien tutkimusjulkaisujen raportointivelvoitteen toteuttamista (4/7 = 4 vastaajaa 7:stä). Tässä tuli esiin OpenAIRE-haravoinnin merkitys tutkijoille.

”Jotkut tutkijat pyysivät, kun he eivät saaneet tutkimusrahoitusta ulos EU:sta ennen kuin julkaisu löytyy OpenAIREsta.”

”Jo pelkästään EU-rahoitteisten hankkeiden julkaisujen raportointipakollisuuden vuoksi OpenAIRE-haravointi nähtiin tärkeänä toimintona. Tämän lisäksi haravoinnilla ajateltiin olevan rinnakkaistallennukseen kannustava vaikutus: ’tallenna yliopiston julkaisuarkistoon ja hoidamme rahoittajan suuntaan tapahtuvan raportoinnin julkaisujen osalta’.”

Eräs vastaaja toi esiin myös avoimen tieteen eurooppalaiseen yhteistyöhön osallistuminen yhtenä motiivina OpenAIRE-rekisteröintiin. Yhdessä tapauksessa taustalla oli käytännön syy: julkaisuarkiston metadataa oltiin muokkaamassa kansallisen metadatasuosituksen mukaiseksi.

”Tuossa [kansallisessa] metadatasuosituksessa on otettu huomioon myös OpenAire-vaatimukset. Päätimme siis tuossa samalla ottaa myös tarvittavat OpenAiren vaatimat kentät käyttöön ja muokata muut metadatat OpenAiren mukaiseksi. Metadatamuokkausten jälkeen kului vielä tovi, ennen kuin ennätin selvittää, miten tuo OpenAireen liittyminen itseasiassa tehdään.”

Metadatan muokkaus liittymisen työläin vaihe

Vastaajien mukaan suurin työ OpenAIRE-liitännän valmistelussa koski metadatan ja haravointirajapinnan muokkausta. Tähän liittyvä työ tuotiin esiin yhtä lukuun ottamatta kaikissa vastauksissa (6/7). Kansallisen metadatasuosituksen yhteensopivuus OpenAIRE-vaatimusten kanssa nähtiin myönteisenä asiana (2/7).

”DSpacen osalta tuntui kaikki olevan suhteellisen valmiina. Joidenkin [metadata-]kenttien osalta jouduimme hieman muuttamaan käytäntöjä, tämäkin helpottui kansallisen julkaisuarkisto-metadatasuosituksen myötä.”

Julkaisuarkistojen yleisesti käyttämän DSpace-ohjelmiston kerrottiin vaativan lisätyötä erityisesti tutkimustietojen kirjaamisen – ja tutkimusprojektien raportoinnin – kohdalla.

”DSpacen omia julkaisulomakkeita ja soveltuvin osin myös tutkimustietojärjestelmän rinnakkaistallennustoimintoa piti muokata OpenAIRE-yhteensopiviksi. Käytännössä yhteensopivuuden edellyttämä [tutkimus-]projektinumeron kirjaus ei toteutunut alun perin toivotulla tasolla, koska tuolloisessa [tutkimustieto-]järjestelmäympäristössä vastaavaa tietoa ei kerätty kattavasti tutkimustietojen yhteydessä. Myöskään DSpacen käyttöliittymä ei auttanut projektitietojen selvitystä, vaikka kenttä olikin tietomallissa mukana.”

”OpenAIREN uusimman metadatasuosituksen mukaisen metadatan tallentaminen ei ole tämänhetkisillä DSpace-versioilla mahdollista, ja Kansalliskirjaston mukaan on vielä epäselvää onnistuuko tämä DSpace 7:lläkään.”

Yksittäisissä vastauksissa liittymistä pidettiin ”melko selkeänä” mutta hitaana prosessina, jossa arkiston validointiin tarjottiin hyvät välineet (2/7). Toisaalta OpenAIREn rekisteröintiohjeistusta ei nähty ”mitenkään selkeänä” (1/7) ja ongelmatilanteissa kommunikointiin saattoi mennä aikaa (2/7).

”OpenAIRE-portaalin käyttöliittymässä ja tuessa on ainakin ongelma. Emme pysty päivittämään OpenAIRE-portaaliin rekisteröidyn Aalto-käyttäjän sähköpostiosoitetta eikä myöskään portaalissa oleva OpenAIRE helpdesk/support ei ole vastannut kysymykseeni/tikettiin (ollut avoinna pari kuukautta).”

Kansalliskirjaston osuuden korostaminen tuli muutamissa vastauksissa esiin, koska moni julkaisuarkisto hyödyntää sen tarjoamaa DSpace-ohjelmistoon perustuvaa palvelua tai Doria-julkaisuarkistoa (1/7).

”Meiltä puuttuu edelleen varsinainen OpenAiren speksit täyttävä setti. Kansalliskirjastolla on tämä suunnitteilla, mutta ei vielä ihan valmiina. Eli koska meillä on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, vaatii tämä työtä myös heidän osaltaan.”

Liitännän hyötyinä parempi näkyvyys ja EU-velvoitteiden täyttäminen

OpenAIREn hyötyjä arvioidessaan vastaajat jakautuivat kahteen ryhmään sen perusteella, oliko hyötyjä havaittu vai ei. Hyötyjä havainneiden edustamat julkaisuarkistot olivat olleet keskimäärin kauemmin OpenAIRE-haravoinnin piirissä (4/7). OpenAIRE-liitännän tarjoama parempi näkyvyys (2/7) ja EU-projektin vaatimusten täyttäminen (2/7) korostuivat jonkin verran. Yksittäisiä hajaääniä saivat rinnakkaistallennuksen edistäminen, eurooppalaiseen yhteistyöhön osallistuminen sekä palveluiden tarjoaminen tutkijoille ja kansalaisille. Vastauksissa ei tuotu esiin, miten OpenAIREn tietoja olisi hyödynnetty julkaisuarkistopäässä.

Niissä vastauksissa, joissa OpenAIRE-yhteensopivuuden hyötyjä ei oltu havaittu, korostui epätietoisuus eduista (2/7). Tämän epätietoisuuden toi esiin myös vastaaja, joka aiemmassa vastauksessaan oli maininnut haravoinnin hyödyn aineiston näkyvyyden kannalta.

”OpenAIREn hyödyt ovat yksittäisen julkaisuarkiston kannalta jääneet meille hieman epäselviksi. OpenAIREssa käytetyt skeemat eivät ole täysin yhteensopivia kansallisesti käytettyjen kanssa (erityisesti julkaisutyypit) ja perus-dc-skeemaan [Dublin Core, ks. myös Julkaisuarkistopalveluiden OpenAIRE-ohjeet metadatalle] pohjautuvana metatietomalli ei ole kovin rikas verrattuna julkaisuarkiston muuten tarjoamiin (vrt. esim. Finnan QDC- metatietoihin [Qualified Dublin Core]). Tämä herättää myös kysymyksiä, miten käyttökelpoista OpenAIREn päässä rikastettu metatieto olisi, mutta uusiin rajapintoihin kannattaa varmasti tutustua. Hyviä käytäntöjä tietojen esittämiseen OpenAIRE-yhteensopivasti tarvittaisiin niin, että päällekkäisten tietojen ylläpito saataisiin pidettyä minimissä. Projektinumeroiden merkintä on osoittautunut sen verran työlääksi, että näiden keräämiseen tulisi löytää konkreettisia perusteita – erityisesti niin, että päällekkäisyyttä kansallisen julkaisutiedonkeruun tai tutkimustietovarannon kanssa ei olisi.”

Kansallinen koordinaatio ratkaisuna muuttuviin metadatavaatimuksiin?

OpenAIRE-yhteensopivuuden kehittäminen oli yksi kyselyssä esiinnousseista asioista. Joidenkin vastaajien mukaan OpenAIRE-yhteensopivuusvaatimuksissa on tapahtunut muutoksia liian nopealla tahdilla suhteessa päivitysmahdollisuuksiin (3/7).

Yhtenä ratkaisuna vastauksissa nähdään tehokkaampi kansallinen koordinaatio.

”OpenAIRE-speksi (ja tätä ennen DRIVER) on muuttunut muutaman vuoden sisällä moneen kertaan, mikä on ongelma integroitavuuden suhteen (erityisesti tietojen laadusta tai kattavuudesta voidaan olettaa hyvin vähän) eivätkä järjestelmät pysy perässä (esim. DSpacen asiaa käsittelevää wikisivua päivitetty viimeksi 2012). Sen sijaan, että jokaista julkaisuarkistoa tehtäisiin erikseen OpenAIRE-yhteensopivaksi, tarkoituksenmukaisempaa resurssien käyttöä voisi olla hoitaa asia kansallisesti tutkimustietovarannon kautta – esim. VIRTA-julkaisutietojen mappaus CERIF-yhteensopivaksi (ja periaatteessa myös OpenAIREen) on tervetullutta kehitystä.”

OpenAIRE-haravoinnin ulkopuolella olevien arkistojen vastaukset

OpenAIRE-rekisteröityminen suunnitelmissa liki kaikissa arkistoissa

OpenAIRE-liitännän ulkopuolella olevista julkaisuarkistoista yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat rekisteröitymisen olevan suunnitelmissa (6/7). Myös kielteisen vastauksen antanut vastaaja suhtautui liitäntään myönteisesti, ”jos se onnistuu meidän kannaltamme ’itsestään’ tai hyvin pienellä työllä”.

Aikataulutettuja suunnitelmia oli kolmella julkaisuarkistolla, ja ne ajoittuivat tähän ja ensi vuoteen. Liittymissuunnitelmien taustalla nähtiin käytännön syitä, jotka liittyivät julkaisuarkiston metadatamallia (1/7), tutkimustietojärjestelmää (1/7) tai organisaatiorakennetta (1/7) koskeviin uudistuksiin. Vastaajat katsoivat, että näiden muutosten yhteydessä on luontevaa tarkastella myös OpenAIRE-yhteensopivuutta. Toisena syynä suunniteltuun OpenAIRE-rekisteröitymiseen mainittiin julkaisuarkiston aineistojen näkyvyyden parantaminen (2/7).

Liittymisen pullonkaulana metadatan muokkaustyö

OpenAIRE-liitännän selvästi tärkeimpänä esteenä mainittiin julkaisuarkiston metadataan ja tekniseen järjestelmään liittyvän muutostyön tarve, ja tähän työhön tarvittavien resurssien puuttuminen (5/7). Eräs vastaaja näki myös OpenAIRE-vaatimusten muutokset esteenä rekisteröitymiselle.

”Osittain asiaa on estänyt tai hidastanut OpenAIREn metadataan liittyvät ’epämääräisyydet’. Toisin sanoen, OpenAIRE on tällä hetkellä tietojemme mukaan muun muassa muuttamassa julkaisutyyppi-kentän luokittelua joten emme ole halunneet tehdä esimerkiksi tänä keväänä asialle mitään, koska olemme odottavalla kannalla.”

Organisaatiossa tapahtuneet henkilöstömuutokset (1/7) ja uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyvät asiat (1/7) mainittiin myös OpenAIRE-rekisteröintiä hidastaneina seikkoina.

Rekisteröitymiseen houkuttelee parempi näkyvyys

OpenAIRE-haravoinnin ulkopuolella olemisesta ei vastaajien mukaan ole ollut erityistä haittaa julkaisuarkistolle (4/7).

”Emme ole kokeneet varsinaista haittaa. Jos haittaa olisi ollut, olisimme olleet OpenAIREn suhteeen huomattavasti aktiivisempia.”

Arvioiduista hyödyistä selvästi tärkeimpänä pidettiin julkaisuarkiston aineistojen parempaa näkyvyyttä (6/7), vaikka datan näkyvyydestä oli myös epätietoisuutta (1/7). Paremman näkyvyyden toivat esiin lähes kaikki vastaajat, ja muista hyödyistä mainittiin vain avoimen tieteen edistäminen (1/7).

”Haluamme että meidän julkaisuarkistomme tiedot ovat löydettävissä ja saavutettavissa mahdollisimman laajasti. Näemme kyllä että OpenAIRE on paras väline tähän, ja tarkoituksena on tulevaisuudessa olla aktiivisemmin mukana OpenAIREn toiminnassa.”

Kansallinen koordinaatio ratkaisuna päällekkäisen työn ongelmaan?

OpenAIREen liittyvistä kehitystarpeista vastaajat nostivat esiin erityisesti yhden asian: kansallisen koordinaation ja ”kansallisen ratkaisun” tarpeen (3/7). Tähän liittyviä yksilöityjä kehityskohtia olisivat Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä koskevien tietojen ja Virta-palvelun kokoamien julkaisutietojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen.

”Haluamme välttää päällekkäistä työtä ja tutkijaakin hyödyttäisi kun metadata pitäisi syöttää vain kerran. Esimerkiksi Akatemian kanssa tulisi saada aikaan ratkaisu, jolla projektien (rahoituspäätösten) metadatan voisi saada käyttöön rajapinnan kautta.”

”Huhtikuun lopussa kuulimme Virta-julkaisuyhteyshenkilökokouksessa suunnitelmasta, jonka mukaan voisi olla mahdollista se, että tulevaisuudessa kaikkien Virta-palvelussa mukana olevien organisaatioiden julkaisutiedot voisivat lähteä OpenAIRE-haravointiin CSC:n Virta-palvelun kautta. Jos tämä olisi mahdollista, ei [organisaatiossa] tarvitsisi kuin huolehtia muun muassa metadatan laadun varmistuksesta.”

Eräs vastaaja pohtii myös Tutkimustietovarannon roolia.

”Mietimme muun muassa, mikä on OpenAIREn suhde valtakunnalliseen Tutkimustietovarantoon?”

Yhteenvetoa vastauksista

Vastauksissa esille tulleet asiat olivat aiemmin julkaisuarkistojen vastuuhenkilöiltä saadun palautteen mukaisia. Suurin osa vastauksista oli melko suppeita, ja ne olivat sisällöltään samansuuntaisia. Tässä on lyhyt yhteenveto edellä kerrotusta:

Keskeinen OpenAIRE-liitännän taustalla oleva syy liittyi EU:n rahoittamien tutkimusjulkaisujen raportointivelvoitteen toteuttamiseen. Tästä huolimatta OpenAIRE-haravoinnin ulkopuolella olevat arkistot eivät olleet kokeneet haittaa liitännän puuttumisesta – OpenAIRE-liitäntä oli kuitenkin suunnitelmissa käytännössä kaikissa arkistoissa. Parempi näkyvyys nähtiin liitännän tuomaksi hyödyksi, ja parempi näkyvyys oli myös OpenAIRE-haravoinnin piirissä olevien arkistojen kokema tärkein hyöty EU-projektien vaatimusten täyttämisen ohella. Tosin hyödyistä oli myös pientä epätietoisuutta.

Suurin työ rekisteröitymisessä liittyi odotetusti metadatan ja haravointirajapinnan muokkaukseen OpenAIRE-yhteensopivaksi. Vastaavasti OpenAIRE-liitännän ulkopuolella olevissa arkistoissa rekisteröitymisen esteenä pidettiin metadataan ja tekniseen järjestelmään liittyvää muutostyötä, johon ei ollut riittäviä resursseja. Kyselyn kiinnostavinta antia oli kansallisen koordinaation nostaminen esiin ratkaisuna metadatatyön resursointiongelmiin. Kansallinen ratkaisu nähtiin ratkaisuna yhtäältä päällekkäisen työn ongelmaan kotimaisissa arkistoissa (OpenAIRE-liitännän ulkopuolella olevat arkistot), toisaalta muuttuviin OpenAIRE-yhteensopivuusvaatimuksiin ja heikosti resursoituihin päivitysmahdollisuuksiin (OpenAIRE-liitännässä olevat arkistot). Sekä rekisteröityneiden että rekisteröitymättömien arkistojen vastauksissa viitattiin samaan VIRTA-kokoukseen huhtikuussa 2018, jossa hahmoteltiin julkaisutietojen keruuta VIRTA-palvelun kautta.

Keskeinen OpenAIRElle suunnattu viesti liittyy muuttuviin metadatavaatimuksiin, jotka aiheuttavat haravoinnin piirissä oleville päivitystyötä ja toimivat hidasteena rekisteröitymättömille arkistoille. Itse liitäntäprosessissakin nähtiin kehitettävää: vastaajat kokivat sen ”melko selkeäksi” ja validointityökalujen kannalta onnistuneeksi mutta myös hitaaksi (mm. asiakaspalvelun osalta) ja ohjeistukseltaan osin hankalaksi. OpenAIRE-haravoinnin tuoma parempi näkyvyys pitäisi pystyä myös konkretisoimaan paremmin, samoin kuin muut liittymisen tuomat edut – vastauksissa ei esimerkiksi tuotu lainkaan esiin, miten OpenAIREn keräämää dataa voisi hyödyntää julkaisuarkistoissa.

Helsingin yliopiston kirjasto toimii OpenAIRE-yhteistyön kansallisena koordinoijana (national open access desk, NOAD), ja välittää kyselyn keskeiset tulokset eteenpäin OpenAIRE-kehittämisestä vastaaville tahoille.

Pauli Assinen (Helsingin yliopiston kirjasto, OpenAIRE NOAD)
Kimmo Koskinen (Helsingin yliopiston kirjasto, OpenAIRE NOAD)
Juuso Ala-Kyyny (Helsingin yliopiston kirjasto)

Julkaistu

FAIR-dataa – politiikoista käytäntöihin IDCC –konferenssissa Barcelonassa

Tutkimusdatan kuratointiin, hallintaan ja tukipalveluihin keskittyvä International Digital Curation Conference järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa teemalla ”Beyond FAIR – from principles to practice to global join up”. FAIR-periaatteet alkavat olla kaikille avointa tiedettä seuraaville tuttuja, joten siksi olikin kiinnostavaa päästä kuulemaan, miten periaatteita sovelletaan käytännössä.

Eri aloja yhdistelevän IDCC- konferenssin luonteeseen kuuluu, että osallistujat työskentelevät laajasti eri datanhallinnan alueilla. Noin 250 osallistujan joukosta kolmannes oli kirjastoista, loput data-arkistoista ja muualta eri puolilta organisaatioiden tutkimuksen palveluita. Moniammatillisuuden merkityksen nosti esiin myös MIT:n kirjaston digitaalisen arkiston johtaja Nancy McGovern keynote –puheessaan, jossa hän korosti yhteisöllisyyden, yhteistyön ja poikkiammatillisen osaamisen merkitystä datanhallinnan palveluissa. Eri taustaisten ihmisten törmäyttämisestä on kysymys myös IDCC-konferenssissa.

Varsinaista konferenssia edeltävänä työpajapäivänä osallistuin Pohjois-Carolinan, Yalen ja Cornellin yliopistojen perustaman CURE-konsortion toimintaa esittelevään Curating for Reproducibility -työpajaan, jossa jaettiin käytännön vinkkejä datan hallintaan tutkimuksen toistettavuuden näkökulmasta. Osallistujien tehtävänä oli etsiä puutteita, virheitä ja muita epäloogisuuksia analysoitavista dataseteistä. Joiltakin R- ja Python –taitoisilta tämä tuntui luonnistuvankin melko helposti. Vaikka ulkopuolisen tekemä datan kuratointi on varsin työlästä ja vaatii erityisosaamista, on aihe erittäin tärkeä. Heikkolaatuisella datalla on tuskin arvoa edes tutkijalle itselleen – jatkokäytöstä puhumattakaan.

Ensimmäisenä varsinaisena konferenssipäivänä pidetyssä demosessiossa esiteltiin uutta versiota aineistonhallintasuunnitelmien kirjoittamisesta tukevasta työkalusta DMPOnlinesta. Uutuutena palvelussa on mm. suunnitelmien avaaminen organisaation muiden käyttäjien nähtäväksi. DMPOnlinen uudet ominaisuudet tullaan näkemään myöhemmin keväällä myös DMPTuulissa. Toinen kiinnostava demo oli re3Data.org:n ja Dariah -projektin puitteissa kehitelty humanisteille suunnattu data-arkistoja suositteleva Data Deposit Recommendation Service. Tällä hetkellä palvelussa tarjolla on vielä melko rajallinen määrä arkistoja, mutta on hyvä, jos tämän avulla yhä suurempi osa humanistien keräämistä digitaalisista aineistoista löytävät kotinsa.

Toisena konferenssipäivänä osallistuin ”Data Policy and Guidance” nimellä kulkeneeseen sessioon. Virginia Techin yliopiston esityksessä kuvattiin, miten kirjasto voi edistää datapolitiikoiden (policy) muuntamista käytännöiksi (procedure) maisterivaiheen opiskelijoilla ja mitä haasteita tähän liittyy. Keskeinen viesti oli, että motivointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. On helppo keksiä yleisellä tasolla, miksi datanhallinta on tärkeää, mutta miten saada se prioriteettilistan kärkeen, kun pitäisi valmistuakin ja saada opinnäyte tehtyä. Motivointi onkin sidottava mahdollisimman tiiviisti tutkimusalan käytäntöihin ja kohdeyleisön intresseihin. Kiinnostavia olivat myös TU Delftin kokemukset tutkijataustaisten data stewardien käyttämisestä datanhallinnan käytäntöjen edistämisessä laitoksilla.

Konferenssin perusteella voi sanoa, että datanhallinnan tukemiseen liittyvät palvelut ovat pinnalla yliopistoissa ympäri maailmaa ja kirjastot ovat tiiviisti kehityksessä mukana. Kirjaston verkostot laitoksiin ja tiedekuntiin ovatkin välttämättömiä, jotta hyviä datanhallinnan käytäntöjä saadaan jalkautettua osaksi tutkijoiden ja opiskelijoiden arkea.

Julkaistu

OpenAIRE-Advanced avoimen tieteen puolestapuhuja ja edistäjä

OpenAIRE-projektit jatkuvat, kun vielä muutaman kuukauden käynnissä oleva OpenAIRE2020:n seuraaja OpenAIRE-Advance käynnistyi vuoden vaihteessa. Uuden projektin tavoitteita ovat:

  1. Optimoida OpenAIREn avoimen tieteen palveluja vastaamaan käyttäjien tarpeita. Tarkoituksena on tarjota tutkimuksen eri osapuolille näkymiä tutkimukseen liittyviin tietoihin (European Open Science Observatory).
  2. Mahdollistaa yleiseurooppalainen avoimen tieteen tukipalvelu, jossa keskeisessä roolissa ovat 34 NOADia (National Open Access Desk). NOADien tavoitteena on aktiivisesti edistää tieteen avoimuutta kansallisella tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
  3. Vahvistaa avointa tiedettä tutkimusyhteisöissä. Työskentely tapahtuu kolmen kansallisen tutkimusinfrastruktuurin kanssa (Elixir-GR, EPOS-IT ja DARIAH-DE), joiden kanssa OpenAIRE toimii avoin-tiede-palveluna (open science-as-a-service) periaatteella.
  4. Edistää tieteellisen viestintäympäristön muutosta. Julkaisu- ja data-arkistot muodostavat perustan maailmanlaajuiselle verkostoituneelle ja hajautetulle avoimen tieteen infrastruktuurille, jossa OpenAIRE tukee uuden sukupolven arkistojen toiminnallisuuksien ja teknologioiden kehittämistä.
  5. Rakentaa maailmanlaajuinen avoimen tieteen verkosto. OpenAIRE toimii yhteistyössä eri puolilta maailmaa (Latinalainen Amerikka, Japani, Yhdysvallat, Kanada, Afrikka) olevien partnereiden kanssa tavoitteena yhdenmukaistaa politiikkoja, käytäntöjä ja palveluja mahdollistamaan maailmanlaajuinen yhteentoimiva tieteellinen viestintäekosysteemi (scholarly commons).
  6. Tuoda tutkimus laajempaan käyttöön yhteiskunnassa. Kansalaistiedettä edistetään 10000 koulun verkoston kautta ja teollisuutta lähestytään Open Innovation-ohjelmalla.
  7. Tehdä yhteistyötä EOSC-hub -projektin kanssa European Open Science Cloud -toteuttamisessa.

Jatkossa kerromme lisää OpenAIREn palveluista sekä NOAD-toiminnasta ja yhteistyöstä Suomessa.

Lähde: Empowering Open Science: Kick Off of the OpenAIRE-Advance H2020 project / https://www.openaire.eu/empowering-open-science-kick-off-of-the-openaire-advance-h2020-project

 

Julkaistu

Eurooppalaiset avoimen tieteen palvelut ja infrastruktruurit esillä Open Science Fair –tapahtumassa

Stavros Niarchos -keskus (Kuva: Pauli Assinen)

Ateenan uusi kansalliskirjasto Stavros Niarchos –kulttuurikeskuksessa kokosi syyskuun alussa eurooppalaiset avoimen tieteen palveluiden ja infran kehittäjät ensimmäistä kertaa järjestettyyn Open Science Fair –tapahtumaan. Kokouksen järjestivät neljä avoimeen tieteen saralla toimivaa hanketta: OpenAIRE, OpenUP, OpenMinTeD ja Foster. Tavoitteena oli liittää yhteen periaatelinjaukset, infrastruktuurit, palvelut, työnkulut ja ihmiset. Kokouksen tärkein anti on tiivistetty lyhyeen videoon:

Yksi kokouksen key note –puhujista oli prof. Jeffrey Sachs, amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Hän korosti, että kestävä kehitys on täysin saavutettavissa oleva tavoite, jonka saavuttamista avoin tiede ja tutkimusdatan avaaminen voivat omalta osaltaan vauhdittaa.

Jeffrey Sachs

Toinen pääpuhuja oli prof. John Ioannidis Stanfordin yliopistosta. Hän on tutkinut laajasti julkaistujen tutkimustulosten toistettavuutta, ja tulokset osoittavat, että hyvin harvat tutkimukset voidaan toistaa onnistuneesti. Jopa sellaisissa avoimissa lehdissä, jotka edellyttävät artikkelien taustalla olevan tutkimusdatan avointa saatavuutta, vain noin puolet tuloksista on mahdollista toistaa.

John Ioannidis

Avoimen tieteen alueella toimivien tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä pyritään jatkossa tiivistämään, erityisesti tutkimuksen pilvipalveluita kehittävän European Open Science Cloud –hankkeen (EOSC) myötä. Tästä asiasta järjestettiin oma sessiokin, jossa eurooppalaista verkkoinfraa kehittävä Géant, datakeskusten laskentapalveluita kehittävä EGI ja avoimen tieteen tuki- ja taustapalveluita tarjoava OpenAIRE keskustelivat asiakkaille suunnatuista palveluista ja niiden koordinoinnista. Lisää tämäntyyppistä yhteistyötä tullaan näkemään seuraavassa OpenAIRE Advance –nimellä kutsutussa projektivaiheessa, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa.

Olennainen osa tapahtumaa olivat työpajat, joissa osallistujat saivat mahdollisuuden antaa oman panoksensa palvelujen ideointiin ja kehittämiseen. Työpajoissa käytettiin erilaisia menetelmiä, mukana oli muun muassa työpaja, jossa käytettiin draaman keinoja avoimen tieteen haasteiden tunnistamiseen.

Posterisessio

Postereita oli kahdeksantoista. Ne käsittelivät erilaisia avoimen tieteen web-palveluja ja avoimen julkaisemisen aiheita. Mildred meets ATTX -posterimme lisäksi tutkimusdata-asiat eivät olleet postereissa yhtä paljon esillä kuin avoin julkaiseminen.

Posterien abstraktit löytyvät täältä: http://opensciencefair.eu/posters.

Posterit oli sijoitettu pääkokoustilaan, jonka lasiseinien takana aukeni upea maisema Välimerelle ja ympäri Ateenaa. (Kuva: Pauli Assinen)
Posteri löytyy Zenodosta: https://doi.org/10.5281/zenodo.997982

Open Science Fair -tapahtumasta julkaistuja kirjoituksia:

Videotallenne Open Science Fair 2017 esityksistä

Open Science Fair 2017 in OpenAIRE Newsletter

Open Science Fair 2017 in FOSTER News

Mojca Kotar: Enabling openness, reproducibility and re-use of research: Open Science FAIR, Athens, 6-8 September 2017

Andrea Chiarelli: Open Science in the cradle of democracy

Kimmo Koskinen ja Pauli Assinen

Julkaistu

Tutkijat tyytyväisiä EU:n avoimen julkaisemisen pilottirahoitukseen – rahoitusta voi hakea helmikuun 2018 loppuun

Tutkijat pitävät EU:n Post-Grant OA -pilottirahoitusta avoimeen julkaisemiseen enimmäkseen tervetulleena tukimuotona. Myös OpenAIREn hallinnoimaa tukiprosessia luonnehditaan pääosin sujuvaksi ja yksinkertaiseksi. Tämä selviää Helsingin yliopiston kirjaston tänä syksynä tekemässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin kokemuksia vuonna 2015 alkaneesta FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tuesta.

Kysely lähetettiin 12:lle julkaisutukea saaneelle suomalaiselle tutkimusprojektille. Ne julkaisivat vuosina 2015–17 kaikkiaan 16 tutkimusta, jotka saivat Post-Grant OA -tukea keskimäärin 1320 euroa julkaisua kohden. Kyselyyn vastasi seitsemän tutkijaa ja yksi rahoitushakemuksen laatinut tutkimushallinnon edustaja.

Sähköpostilla toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin seuraavia asioita:

  • Mitä kautta saitte tiedon rahoitushankkeesta ja miksi haitte?
  • Millainen mielikuva hakuprosessista jäi? Hakisitteko uudelleen?
  • Mitkä seikat aiheuttivat eniten työtä? Miten kehittäisitte hakuprosessia?
  • Mitä vinkkejä teillä on niille, jotka ovat tekemässä hakemusta?

Tieto Post-Grant OA -rahoituksesta oli tullut enimmäkseen yliopiston erilaisten tukipalveluiden, kuten tutkimusrahoituksen palveluiden ja taloushallinnon kautta. Eräs tutkija mainitsi myös, että tieto oli tullut OA-kustantajan kautta.

Syyt Post-Grant OA -rahoituksen hakemiseen olivat moninaisia. Toisaalta tuotiin esiin, miten avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon leviämistä ja miten siihen kannustettiin projektissa (vrt. Open Access in FP7). Toisaalta Post-Grant OA -rahoitus palveli varsinaista tarkoitustaan: se tuki avointa julkaisemista, kun projekti oli jo päättynyt ja julkaisemiseen ei välttämättä ollut enää projektirahaa jäljellä. Eräs tutkija tiivisti asian näin: ”Kuulin tukimahdollisuudesta, kun tutkimusrahoituksen asiantuntijat lähettivät siitä sähköpostia. Siinä vaiheessa FP7-projektini oli jo päättynyt, mutta projektiin liittyvät viimeiset tutkimukset olivat vielä julkaisematta. Ilman tätä mahdollisuutta minun olisi pitänyt maksaa julkaisumaksut muiden projektien rahoituksesta.”

Post-Grant OA -rahoituksen hakemista pidettiin enimmäkseen sujuvana ja yksinkertaisena prosessina, ja sen katsottiin palvelevan hyvin tarkoitustaan. Hakuprosessin aikana tulleisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin sai vastaajien mukaan nopeasti apua joko omasta organisaatiosta tai OpenAIREsta. Moni korosti tämän tuen merkitystä. ”Hakemuksen ohjeet olivat erittäin selkeitä, ja verkkolomakkeiden täyttö helppoa ja nopeaa. OpenAIREn vastaavat virkailijat olivat hyvin auttavaisia, kun oli kysyttävää. Kyllä, hakisin uudelleen, jos olisin mukana tukeen oikeutetussa projektissa”, eräs tutkija arvioi. Muutkin hakuprosessiin tyytyväiset tutkijat ilmaisivat kiinnostuksensa hakea rahoitusta myös tulevaisuudessa, jos siihen olisi mahdollisuus. Kaksi kyselyyn vastannutta ilmoitti, ettei hakisi enää rahoitusta jatkossa, koska he pitivät hakuprosessia liian monivaiheisena ja työläänä saavutettuun säästöön nähden: ”Jos olisin yksittäinen tutkija, en hakisi uudelleen. Organisaation intressissä tällainen rahoitus pitäisi olla”, toinen vastaajista kertoi. Yksi vastaaja koki OpenAIRE-ohjeistuksen hankalana, vaikka hakuprosessi oli muuten sujunut melko kitkattomasti.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä asiat he kokivat Post-Grant OA -hakuprosessissa kaikkein työläimmiksi. Laskuttaminen vaati selvästi eniten paneutumista. Laskuttamisessa työtä tuotti kustantajan informoiminen, laskutusohjeiden tulkinta ja laskun jakamiseen liittyvä ylimääräinen työ. ”Ohjeistus sieltä [laskutusta koordinoivan Athena Research Centren] suunnalta oli epäselvä ja jouduimme täydentämään hakemusta sekä lähettämään heille vielä erikseen alkuperäisen OA-maksua koskevan laskun”, vastaaja kertoi. Ylimääräistä vaivaa saattoi tuottaa myös alkurekisteröinti, hakemusliitteet tai lisenssineuvottelu kustantajan kanssa. Eräs vastaaja koki ongelmalliseksi tutkimuksen tallentamisen OpenAIRE-yhteensopivaan julkaisuarkistoon, kun oma organisaatio ei tätä vaihtoehtoa tarjonnut. Vastaajaa kehotettiin tallentamaan tutkimusartikkeli Zenodoon. Kaikkiaan viisi vastaajaa nosti esiin työläitä asioita hakuprosessista, mutta kolme heistä koki hakuprosessin kuitenkin kokonaisuutena helpoksi ja yksinkertaiseksi. ”Koko hakemuksen tekemiseen meni aikaa alle tunti”, eräs vastaaja kertoi.

Useimmat kyselyyn vastanneet kannustavat tutkijakollegoitaan hakemaan Post-Grant OA -rahoitusta, jos siihen on mahdollisuus. Muutamia vinkkejäkin tarjotaan. Hakijoiden kannattaa ottaa selvää oman organisaation tarjoamasta tuesta, jota löytyy ainakin tietopalvelusta ja kirjastosta sekä tutkimusrahoitukseen ja taloushallintoon liittyvistä yksiköistä. Ohjeiden huolellinen lukeminen säästää ylimääräiseltä vaivalta. Ja jos OA-julkaisumaksu on suurempi kuin Post-Grant OA -tuki, laskun jakamisen mahdollisuus on hyvä selvittää etukäteen kustantajan ja OpenAIREn kanssa.

Post-Grant OA -tukea avoimeen julkaisemiseen on mahdollista saada vielä 28.2.2018 saakka. Tuki on tarkoitettu nimensä mukaisesti päättyneiden FP7-projektien tutkimustulosten julkaisemiseen. Tuen edellytykset ovat ennallaan, ja niihin voi tutustua aiemmassa blogikirjoituksessa.

FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tukea haetaan verkko-osoitteesta https://postgrantoapilot.openaire.eu/.