Avoin julkaiseminen OA-kustantajien näkökulmasta – COASP 2018 –konferenssi kartoitti tiedejulkaisemisen kenttää

 

 

 

 

 

 

 

Open Access –kustantajien järjestö OASPA järjesti syyskuussa Wienissä vuosittaisen konferenssin, joka oli järjestyksessä jo kymmenes. Wienin yliopiston matematiikan ja taloustieteen laitoksella pidetty konferenssi kokosi yhteen OA-kustantajien, yliopistojen ja kirjastojen edustajia keskustelemaan avoimen julkaisemisen ajankohtaisista kysymyksistä. Open Access –julkaisemista on pitkään yritetty edistää, mutta kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin alkuvaiheessa 2000-luvun alkupuolella kuviteltiin. Tällä kertaa kuitenkin tunnelma oli varsin optimistinen ja keskustelujen perusteella voisi uskoa, että nyt vihdoinkin alkaa tapahtua ja jonkinlainen käännekohta on saavutettu.

Epäilemättä yksi tunnelmaa tiivistänyt tekijä oli sopivasti vähän ennen kokousta julkistettu eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S –aloite. Tämän aloitteen pääarkkitehti Robert-Jan Smits oli paikalla kertomassa asian taustasta ja suunnitelman seuraavista askelista. Hän oli saanut komissiolta tehtävän esittää suunnitelma OA-kehityksen vauhdittamiseksi EU:n tasolla. Keskusteltuaan eri tahojen kanssa hänelle selvisi pian, että ratkaisun avaimet ovat tutkimusrahoittajien käsissä, sillä vain heillä on mahdollisuus asettaa selkeitä ehtoja tutkimustulosten avoimesta julkaisemisesta. Koska tiede on kansainvälistä, yksittäisten kansallisten rahoittajien on vaikea edetä asiassa yksinään. Plan S –suunnitelman kantavana ajatuksena onkin muodostaa eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymä, joka etenee asiassa yhtenäisellä tavalla. Alkuvaiheessa aloitteen allekirjoittajina oli yksitoista kansallista tutkimusrahoittajaa, ja Suomen Akatemian liityttyä joukkoon määrä nousi kahteentoista.

Plan S –aloitteen julkistus tuotti valtavan vyöryn palautetta, esimerkiksi Twitter-viestejä yli 70 000. Monet tahot ovat jo osoittaneet tukensa aloitteella, kuten yliopistokirjastojen LIBER ja Suomessakin UNIFI. OA-kustantajien oma etujärjestö OASPA ei sen sijaan ole ottanut asiaan kantaa. Tämä voi johtua siitä, että tässä järjestössä on varsinaisten OA-kustantajien lisäksi edustus myös perinteisiltä isoilta kustantajilta, joiden toimintamallina on hybdrijulkaisemisen. Esimerkiksi Taylor & Francis ja Springer Nature ovat aktiivisia OASPA:n jäseniä. Plan S –aloite rajaa hybridijulkaisemisen lyhyen siirtymävaiheen toimintatavaksi. Seuraava askel tämän aloitteen tiekartalla on tarkemman toteutussuunnitelman laatiminen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Konferenssin ohjelmassa oli paneelikeskustelujen lisäksi Show and Tell –osio, jossa oli lyhyitä esityksiä eri teemoistra. Yksi näistä oli Martyn Rittmanin esitys MDPI:n perustamasta Scilit-tietokannasta, johon on koottu tiedot yli 100 miljoonasta artikkelista. Aineistoa voi suodattaa myös OA-saatavuuden mukaan, ja palvelun Rankings-osiossa on mielenkiintoista tilastotietoa kustantajista, lehdistä ja artikkelien määristä.

Avoimuuteen tähtääviä sopimusmalleja käsitelleessä osiossa Kamran Naim esitteli Annual Reviews –kustantajan suunnitelmaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen. Ajatuksena on tarjota nykyisille tilaajille 5 %:n alennus tilausmaksusta, ja samalla siirtyä avoimeen julkaisemiseen edellyttäen, että lähes kaikki tilaajat jatkavat tilaustaan. Kokeilut yksittäisten Annual Reviews –julkaisujen avaamisesta osoittavat, että avoimuus lisää käytön määrän nelinkertaiseksi. Kiinnostavaa nähdä onko tällainen malli kestävä pidemmällä tähtäimellä. Ainakin lyhyellä tähtäimellä siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, mutta uusia tilaajia ei tällä mallilla kuitenkaan voi hankkia.

Janneke Adema Coventryn yliopistosta puhui yliopistopohjaisesta OA-julkaisemisesta tuoden esiin brittiläisen yhteenliittymän Radical Open Access Collective, johon kuuluu yli 50 yliopisto- tai tutkijalähtöistä OA-kustantajaa. Samankaltainen, mutta suppeampi yliopistopohjaisten kustantajien konsortio on ScholarLed. Kirjastopohjaista julkaisutoimintaa puolestaan edustaa amerikkalainen Library Publishing Coalition, johon kuuluu n. 80 yliopistoa. Näiden yhteenliittymien tavoitteena on myös jakaa osaamista jäsentensä kesken järjestämällä tapahtumia ja koulutusta. Tässä yhteydessä mainittiin myös Sebastian Nordhoffin kirja Cookbook for Open Access books, jossa kuvataan Language Science Pressin kokemuksia uuden OA-kustantamon perustamisesta.

Kristen Ratan kertoi Collaborative Knowledge Foundationin (Coko) toiminnasta. Tämä taho kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan avoimessa julkaisemisessa. Avoimen lähdekoodin periaatteella julkaistavat ohjelmistot tarjoavat perustan toimitustyössä tarvittaville työvälineille. Avointen monografioiden toimittamiseen Coko on kehittänyt Editoria-ohjelmiston, jota käyttää esimerkiksi California Digital Library. Cokon kehittämän xPub-ohjelmiston pohjalta Hindawi-kustantaja on uusimassa omaa lehtien toimitusjärjestelmäänsä.

Konferenssin lopuksi oli paneelikeskustelu FAIR-teemasta liittyen tutkimusdatan saatavuuteen. DataCite tarjoaa palvelun sopivan data-arkiston löytämiseen FAIR-periaatteiden näkökulmasta. Palvelu on nimeltään Repository Finder.

OASPA-konferenssi tarjosi läpileikkauksen ajankohtaiseen keskusteluun avoimesta julkaisemisesta, jota tällä hetkellä käydään vilkkaasti myös OA-kustantajien foorumeilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.