Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia

Koneluettavat aineistonhallintasuunnitelmat tekevät tuloaan. DMP:n (data management plan) tekijälle – esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijalle – tämä näkyy kirjoitettavan tekstimäärän vähentymisenä, organisaatioille se avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden ja datanhallinnan prosessien kehittämiseen. Koneluettavuutta edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja kansainvälisesti Salzburgin julistus ilmaisee DMP-työkalua kehittävien tahojen yhteisen tahtotilan. Suomessa DMP-konsortio allekirjoittaa Salzburgin julistuksen lähitulevaisuudessa, ja konsortio kehittää kansallisesti DMP-työkalua koneluettavuuden suuntaan.

Teksti: Mari Elisa Kuusniemi ja Soile Manninen (Helsingin yliopiston Datatuki)

Tulevaisuudessa aineistonhallintasuunnitelmat (data management plan, DMP) ovat muodossa, jota koneet voivat lukea ja käsitellä. DMP:iden koneluettavuus yksinkertaistaa datanhallinnan prosesseja. Kun aineistonhallinnansuunnitteluun liittyvää tietoa on saatavissa muista järjestelmistä, tätä tietoa on mahdollista käyttää DMP:n tekemisessä. Ja saman pitäisi onnistua myös toisin päin: tehdystä DMP:stä saataisiin siirrettyä tietoa myös muihin järjestelmiin.

DMP:iden koneluettavuutta tukevat järjestelmät voivat olla oman organisaation sisällä tai ulkopuolella. DMP:n tekijälle muiden järjestelmien hyödyntäminen näkyy käytännössä kirjoitettavan tai kopioitavan tekstimäärän vähentymisenä. Samalla lisääntyy esimerkiksi erilaisten valmiiksi räätälöityjen valikkojen ja automaattisesti täyttyvien kenttien määrä.

Kohti koneluettavuutta

Koneluettavien DMP:iden kymmenen periaatetta. Lähde: Miksa T, Simms S, Mietchen D, Jones S (2019), kuva CC BY.

Koneluettavien toimintojen käyttöönottoa edistetään yhteistyössä rahoittajien, työkaluja kehittävien ja tutkijoiden kesken. Salzburgin julistus on aineistonhallintasuunnitelmatyökaluja (DMP-työkalu) kehittävien tahojen julkinen kannanotto sitoutumisesta yhteistyöhön. Julistuksen allekirjoittajat toimivat vastavuoroisuuden periaatteella: tietoa, kokemuksia ja asiantuntemusta jaetaan, jotta tutkimusdatanhallinnan saumaton integrointi ja automatisointi olisi mahdollista.

Koneluettavat DMP:t ovat askel kohti tulevaisuutta, jossa yhteistyö virtaviivaistuu ja nopeutuu sidosryhmien sekä järjestelmien välillä. Yhteentoimivuus ei tarkoita pelkästään koneluettaville DMP:iden standardien noudattamista. Lisäksi edistetään uusia yhteistoiminnan muotoja, muun muassa luomalla yhteisiä sovellusrajapintoja sekä kehittämällä FAIR-arviointia ja muita indikaattoreita. Näiden lisäksi yhdessä päivitetään koneluettavien DMP:iden kymmentä periaatetta sekä kehitetään DMP:ille pysyvät tunnisteet (PID).

DMP-konsortio allekirjoittaa julistuksen

Suomessa DMP-työkalun yhteistä kansallista ja kansainvälistä kehittämistä edistää DMP-konsortio. Konsortio myös rahoittaa DMPTuuli-työkalun käytön. DMP-konsortioon kuuluu tällä hetkellä 32 suomalaista korkeakoulua ja tutkimusorganisaatiota. DMP-konsortion jäsenenä työkalun kehittämiseen on mahdollista vaikuttaa, kun hyviä ideoita ja kehittämisintoa riittää.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Tampereen yliopisto ja DMPTuulin ylläpidosta vastaava Tuulitoimisto ovat viime kuukausina kokoustaneet kansainvälisen DMP-työkalun kehittäjän DCC:n (Digital Curation Centre) kanssa ja testanneet DMPTuulin uusia toimintoja, jotka  tulevat myöhemmin osaksi kansainvälistä DMP-työkalua, DMPonlinea. Uudet toiminnot tukevat koneluettavien aineistonhallintasuunnitelmien laajempaa käyttöä ja hyödyntämistä. DMP-konsortiossa onkin suhtauduttu myönteisesti Salzburgin julistuksen allekirjoittamiseen.

Uusia toimintoja DMPTuuliin

Toukokuun alussa DMPTuuli-työkaluun tehtiin kaksi uudistusta. Ensimmäinen uudistus on suunnitelman kuvailutietojen tuonti tutkimustietovarannosta. Tämä integraatio suomalaista tutkimustietoa kokoavan Tiedejatutkimus.fi-verkkopalvelun ohjelmointirajapinnan (API) kanssa mahdollistaa tutkimusprojektin perustietojen (kuten projektin nimi, tiivistelmä, tieteenala) automaattisen täyttämisen, kun käyttäjä syöttää rahoituspäätösnumeron.

Toinen uusista toiminnoista edistää API-rajapinnan käyttöä mahdollistamalla DMPTuuli-tietokannan sisäisten tunnisteiden antamisen kullekin DMP:n kysymykselle. Näin integraatiot muihin järjestelmiin eivät rikkoudu, mikäli kysymysten paikkaa tai sanamuotoa muutetaan. Tämä on selkeä parannus entiseen. Aiemmin integraatioissa tunnisteena toimi kysymyksen kirjoitusasu, jonka muuttuessa integrointi täytyi tehdä uudestaan. Kysymysten tunnisteet ovatkin merkittävä askel kohti DMP:n koneluettavuutta.


Mari Elisa Kuusniemi (TUHAT, ORCID) työskentelee tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjaston datatiimissä ja yliopiston Datatuessa. Hän kuuluu kansallisen DMP-konsortion tekniseen työryhmään.

Soile Manninen (HY, ORCID) työskentelee tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjaston datatiimissä ja yliopiston Datatuessa. Hän kuuluu kansallisen DMP-konsortion tekniseen työryhmään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *