”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”

Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen

Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia  avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.

Jatka lukemista ”Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen”

”Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti

Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.

Jatka lukemista ””Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti”

Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?

Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.

Jatka lukemista ”Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?”

Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta

Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.

Jatka lukemista ”Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta”

Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän

”Helda Open Books on mainio julkaisukanava, joka antaa vanhoille kirjoille uuden elämän. Loppuunmyydyt ja ehkä vaikeasti löydettävät teokset ovat siellä kaikkien helposti luettavissa”, kirjoittaa professori ja tietokirjailija Heikki Oja blogiartikkelissa, jossa hän kertoo tähtitieteen kirjojensa matkasta Helsingin yliopiston avoimeen kirjakokoelmaan. Ojan artikkeli on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ”Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän”

A webinar on estimating the quality of open access journals – and other open science events in May

Helsinki University Library organises a webinar, which will introduce UH researchers to the characteristic features of predatory publishers and journals and explain by which criteria one can tell the good journals from the predatory journals. In addition to this, library welcomes all University of Helsinki researchers, students and staff to virtual Open Science Café every Tuesday at 2–3 pm until the end of May.

Jatka lukemista ”A webinar on estimating the quality of open access journals – and other open science events in May”

Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa

Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”