Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen

Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”

Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä

Onko julkaisusarjasi verkkosivulla, ja haluaisit löytää sille pysyvämmän tallennuspaikan? Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkisto ja Helda Open Books -palvelu auttavat Helsingin yliopiston sarjajulkaisujen esille nostamisessa ja säilyttämisessä. Heldaan voidaan tallentaa niin uusia sarjajulkaisuja kuin jo aiemmin ilmestyneitä julkaisuja.

Jatka lukemista ”Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä”

Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa

Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.

Jatka lukemista ”Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä

Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä”

Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista

Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.

Jatka lukemista ”Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista”

”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”

Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.

Jatka lukemista ””Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään””

”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”