Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä

Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä”

Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista

Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.

Jatka lukemista ”Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista”

Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen

Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.

Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”

Omistaako tutkimusdatasi Yhdysvaltain valtio?

”Ilman datan käyttöoikeuksia on vaikeaa tai mahdoton tehdä tutkimusta. Tutkijan olisi siis hyvä tietää, kuka tai mikä taho omistaa heidän käyttämänsä datan ja millaisia oikeuksia heillä siihen on”, kirjoittaa tietoasiantuntija Mari Elisa Kuusniemi. Kuusniemi käy läpi Vastuullinen tiede -sivuston artikkelissaan tutkimusdataan liittyviä haasteita. Jatka lukemista ”Omistaako tutkimusdatasi Yhdysvaltain valtio?”

Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä

Monelle tutkijalle Suomen Akatemian syyskuun hakukierros tekee tutkimusdatan hallinnan suunnittelusta ajankohtaisen asian. Helsingin yliopiston Datatuki tarjoaa tukea aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) tekemiseen. Kysyimme neljältä Helsingin yliopiston tutkijalta, miten hyvin palvelu vastasi heidän tarpeisiinsa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä”

Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin

Uusi Think Open Digest -verkkolehti kokoaan yhteen blogissa julkaistuja juttuja temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Kaksi ensimmäistä numeroa on omistettu tutkimusdatan hallinnalle, aiheelle, joka on Suomen Akatemian hakukierroksen takia ajankohtainen. Jatkossa Think Open Digestiin voidaan koota myös muualla avoimesti julkaistuja ja tutkijantyön kannalta tärkeitä artikkeleita.

Jatka lukemista ”Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin”

Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista

Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat aineistonhallintaa, mutta tieteenalan peruslähtökohdat vaikuttavat käytännön toteutukseen ja ohjaavat sitä.

Jatka lukemista ”Datanhallinta käytännössä: havaintoja historian graduseminaarista”

”Avoimuus pitää saada mukaan ytimeen, kaikkeen tekemiseen ja kaikkeen koulutukseen” – Mikko Tolosen Open Data Champions -haastattelu

Ratkaisevaa eri tieteenaloilla on osoittaa se, että avoimen tieteen käytännöt ovat parempi tapa tehdä tiedettä – tätä kautta kulttuuri muuttuu. Näin toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Mikko Tolonen, joka on raivannut tietä avoimille käytännöille humanistisen tutkimuksen puolella.

Jatka lukemista ””Avoimuus pitää saada mukaan ytimeen, kaikkeen tekemiseen ja kaikkeen koulutukseen” – Mikko Tolosen Open Data Champions -haastattelu”

”Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu

Datan jakamisen on oltava tutkijalle helppoa ja palkitsevaa, jotta avoimuus yleistyisi, toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Ari Asmi. Asmille avoimessa datassa on kysymys tutkijantyön ja -uran edistämisen lisäksi tieteen periaatteiden toteutumisesta: avoimuus on tieteen edellytys. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tutkimukseen kohdistuu poliittista painetta.

Jatka lukemista ””Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu”