Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja

Kemian laitos - Veikko Somerpuro

Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat kohtaavat tämän tästä tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden ylläpitäminen edellyttää tutuista rutiineista poikkeamista. Tietokoneen tai laitteen malli voi olla yliopistoympäristössä ainutlaatuinen tai sen käyttötapa saattaa kaivata sekä tavanomaista huolellisempaa tietoturvaa että laitteen helppoa käytettävyyttä opiskelijoille ja vieraileville tutkijoille. Tässä jutussa tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Sebastian Porceddu kertoo, millaisia asioita laboratorioympäristöjen IT-hankinnoissa on hyvä ottaa huomioon.

Jatka lukemista ”Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja”

Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä

”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”

Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta

Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta”

Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?

Historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” Aleksi Peura aloitti joulukuussa 2021 tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Uudessa tehtävässään hän auttaa tutkijoita erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kirjoituksessa Peura kuvaa omia lähtökohtiaan ja humanistitutkijan suhdetta dataan, edeten yhä syvemmälle datanhallinnan maailmaan. Kirjoitus on avaus kuukausittaiselle juttusarjalle, jossa Peura käsittelee datanhallinnan teemoja ”omasta, nyrjähtäneestä humanistin näkökulmastaan”.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?”

Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?

Monet datanhallinnassa (research data management, RDM) käytetyt termit ovat yleiskielen sanoja, ja eri käyttötarkoituksissa ne saattavat saada eri merkityksen. Datanhallintaa koskevassa sarjassa tehdään selkoa keskeisistä – usein sekaannusta aiheuttavista – termeistä. Avausosassa pureudutaan datan ’tallennukseen’, ’säilyttämiseen’ ja ’pitkäaikaissäilytykseen’.

Jatka lukemista ”Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?”

Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”

Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin

Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.

Jatka lukemista ”Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin”

Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan. Yliopistolaiset voivat kommentoida politiikkaluonnosta.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta

Think Open Digest -verkkolehden uusin numero keskittyy tutkimusdatan hallinnan (RDM) ja datanhallinnan suunnittelun (DMP) perusasioihin. ”Tunne datasi” -erikoisnumero sisältää kuusi artikkelia, ja se on suunnattu kaikille tutkijoille – erityisesti niille, jotka eivät ole varmoja RDM:n ja DMP:n hyödyllisyydestä.

Jatka lukemista ”Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta”